Kankuro ja Kiba kävelivät käsi kädessä jonkin aikaa, kunnes vanhempi hyppäsi tien vieressä olevan ojan yli metsään. Kiba katseli hetken ihmeissään ja hyppäsi hänen perässään metsään.
 
Enää lyhyen kävely matkan jälkeen nuorempi huomasi avaran alueen metsän keskellä ja kiristi tahtiaan päästäkseen uteliaisuuttaan sinne. Kankuro katsoi hymyillen Kibaa, jonka silmät sädehtivät ilosta nähtyään kirkkaan lammen, jota ympäröi ensin hiekka, ruoho ja sitten tiheä lehtimetsä. Aurinko paistoi suoraan veteen ja Kiba ei voinut vastustaa ja heitti paitansa hiekalle, potki mustat sandaalit pois jaloistaan ja juoksi suoraan veteen. Kankuro istahti paidan ja sandaalien viereen hiekalle ja nauroi pojalle, joka uiskenteli vedessä. Vesi oli lammen keskellä hieman syvempää, ettei Kiba ylettynyt jaloillaan pohjaan. "Hei Kankuro!" Kiba huusi hiekalla istuvalle pojalle samalla, kun juoksi tämän luokse. "Kai säki nyt tuut uimaan." Hän jatkoi katsoen tätä silmiin. Kankuro virnisti, nousi seisomaan ja alkoi riisua paitaansa. Kengät hän oli jo laittanut Kiban sandaalien viereen. Kiba punastui ja käänsi katseensa pois Kankurosta, ettei hän jäisi kuolaamaan vanhemman bruneten komeaa vartaloa, kuten oli jo käynyt. Saatuaan paitansa pois Kankuro käänsi katseensa Kibaan, joka oli kääntynyt selkä tähän päin ja katoi lammikkoa. Brunette virnisti ovelasti itselleen ja nappasi pojan syliinsä. "hä?" Kiba ehti älähtää, kun kankuro jo tipautti hänet lampeen. Vanhempi brunette nauroi Kiban hämmästyneelle ilmeelle, mutta pian hänkin alkoi nauraa ja syöksähti Kankuron kimppuun kaataen tämän veteen itsensä alle. Pian heillä oli käynnissä täysi vesisota. He yrittivät kummatkin saada toisen veden alle.
 
Aurinko jatkoi kirkkaana paistamistaan ja lämpötila alkoi nousta korkeammalle kuin eilen ja pojatkin huomasivat sen lopetettuaan kauan kestäneen vesisotansa. Vain harvoin saattoi pieni tuulenpuuska vilvoittaa auringon paahdetta. Kankuro ja Kiba kävelivät nurmikolle, joka oli viileämpää kuin hiekka ja kaatuivat maahan makaamaan pienen koivun viereen. He naureskelivat jutuilleen ja makoilivat vierekkäin nurmikolla, kunnes Kiba nousi ylös istumaan ja katsoi Kankuroa virnistäen. Vanhempi brunette vastasi virnistykseen kysyvällä katseella. "Sun kasvot on vähän palanu." Kiba sanoi hymyillen. "Miten sä et oo viel yhtää palanu?" Kankuro sanoi katsottuaan Kiban kasvoja. "Mun iho kestää paremmin." Hän vastasi. Kankuro hymähti ja alkoi tutkia taskujaan muistettuaan, että otti tätä varten aurinkorasvaa mukaan. 

"Voisitko sä vähän auttaa?" Hän kysyi ja ojensi taskustaan löytyneen purkin Kiballe joka katsoi häntä punastuen. "Kai.. siis joo." Hän vastasi ja laittoi vähän aurinkorasvaa kädelleen. Kankuro sulki silmänsä, kun Kiba alkoi tärisevin käsin levittämään sitä ympäri hänen kasvojaan alkaen ensiksi poskista, jotka olivat pahimmin palaneet. Hän ei voinut muuta kuin punastua, hyväillessään vanhemman pehmoisia kasvoja kämmenillään samalla levitellen rasvaa. Hänen kätensä tärisivät sen verran, että Kankurokin huomasi sen, mutta ei välittänyt siitä. 

Saatuaan rasvattua Kankuron kasvot ja kaulan Kiba lopetti ja katsoi häntä tulipunaisena. Kankuro avasi silmänsä, virnisti ja nappasi nuoremman käsistä kiinni ja siirsi ne hänen rintakehälleen. "Jatka vain." Hän sanoi katsoen nuorukaista, joka oli punastunut entisestään. Kiba oli lievässä paniikissa, mutta tajusi ettei voinut olla paikallaan ja otti toisella kädellä aurinkorasvapurkin ja laittoi sitä Kankuron rintakehälle. Hän varovasti alkoi liikutella käsiään, kuin hieromalla levitellen voidetta. Pian kuitenkin Kankuro kaatui maahan selälleen ja veti samalla Kiban istumaan hänen lantionsa päälle. Samalla nuoremman kädet lipsahtivat alemmas toisen vatsalihaksille, joita hän oli tuijotellut aikaisemmin, eikä voinut välttyä siltä, ettei tuijottaisi niitä nytkään. 

Kiba alkoi täristen hieromaan Kankuron vatsaa samalla, kun hänen katseensa oli siihen kiinnittynyt, mikä sai vanhemman naurahtamaan. "Ei helvetti sä olet söpö..." Hän sanoi nopeasti ja kierähti sivulle, jolloin hän oli Kiban päällä. Nuoremman katse kääntyi takaisin Kankuron silmiin, mutta ennen kuin ehti mitään kunnolla huomata Kankuro oli painautunut häntä vasten kiihkeään suudelmaan.

 
      ---------------------------------


Jonkin ajan kuluttua, mikä oli Kibasta tuntunut liian lyhyeltä ajalta, hän makasi Kankuron vieressä. Kummankin pojan uimashortsit olivat heitetty heidän viereensä. "Perhana. Enhän mä voi pitää näppejäni susta erossa, kun oot noin söpö." Kankuro ssanoi virnistäen vieressään makaavalle pojalle, jonka punastus oli hieman laskenut. Hän katsoi silmiin vanhempaa brunettea, joka oli saanut hänet tuntemaan suunnatonta mielihyvää ja nautintoa ja vastasi tälle:"Ei se mua ainakaan haittaa." 

Poikien saatua vaatteet päällensä he suuntasivat illan hämärtyessä takasin ihmisten ilmoille ja kohti kotenjansa. Kankuron kodin luona Kiba hyvästeli Kankuron ja jatkoi matkaa omaan kotiinsa. Sinne saavuttuaan tuttu ääni kuului oven takaa. Akamaru loikkaisi iloisesti Kiban syliin heti oven avauksen jälkeen ja he kummatkin suuntasivat takasin sisälle. Kiba ruokki akamarun ja kaatui omalle sängylleen sinne päästyään. Hän punastui  muistellessaan lammen luona tapahtunutta ja painoi päänsä syvälle tyynyyn huokaisten.