(Itachi)　

”Tämä on siis Mikan piilopaikka”, totesin katsoessani metsän kätkössä, suurten puiden suojasa olevaa kartanoa, joka oli tosi ylväs, mutta kun vasemmalla puolellani oleva Chikane, jota pidin kädestä, puristi kättäni aavistuksen verran kovemmin ymmärsin, että hän halveksi kartanoa sen omistajan takia.

”Kyllä. Koska se kuului Mikalle, en haluaisi mennä sinne, mutta aion mennä sinne Maronin takia”, Chikane sanoi päättäväisellä äänensävyllä, jossa ei ollut tippaakaan epäröintiä.

”Muista, ettet ole yksin. Aion auttaa sinua parhaani mukaan ja pysyä rinnallasi”, sanoin käännyttyäni hetki sitten puhuneen kunoichin puoleen.

"Kiitos, Itachi”, Chikane kuiskasi pehmeästi ja yhdisti huulemme hellään suudelmaan, johon vastasin pienesti, minkä jälkeen sinihiuksinen nainen vetäytyi suudelmasta, irrotti otteensa kädestäni ja lähti kävelemään kohti kartanon ovea.

”Sitä olisi voinut jatkaa ties kuinka kauan”, ajattelin seuraten Chikanen esimerkkiä.

”Murretaan ovi, mutta ollaan varovaisia vartioiden suhteen. Mika oli tosi ovela, mutta myös erittäin varovainen”, Chikane selitti asettauduttuaan kartanon takaoven vasemmalle puolelle kunai kädessään.

”Äänensävystäsi voi päätellä, että tosiaan inhosit sitä naista”, sanoin asettautuen oven oikealle puolelle.

”Kyllä, kerran kun hän liikuskeli huoneeni ulkopuolella ja kun tunsin hänen chakransa lähettyvillä, päätin huijata häntä ja väitin pikkusiskolleni kylpeväni tosi aikaisin aamulla. Halusin nolata Mikan hänen miespuolisten alaistensa silmissä, kun hän etsisi minua aamulla nähdäkseen minut kylvyssä. Suunnitelmani onnistuikin. Olisit nähnyt, millainen ilme Mikalla oli, kun hän ymmärsi joutuneensa pilan kohteeksi. Hän oli minulle tosi vihainen sen tapauksen jälkeen. Enkä suinkaan ole ainoa kunoichi, jota se juonittelija yritti ahdistella seksuaalisesti”, Chikane kertoi ja päätin, etten enää mainitsisi Mikan nimeä hänen kuultensa.

”Kun olen antanut merkin, murramme oven”, kuiskasin mahdollisimman hiljaa, jottemme paljastuisi. Chikane nyökkäsi merkiksi siitä, että ymmärsi, mitä ajoin takaa ja näin hänen katseestaan, että hän oli valmiina.

Osoitin ovea kahdella vasemman käteni etummaisella sormella, minkä seurauksena heittäydyimme päin ovea, jonka seurauksena ovi aukesi ja ryntäsimme sisälle.

En kiinnittänyt huomiota kartanon sisustukseen juostessani Chikanen kanssa käytävää pitkin, sillä olin virittänyt kaikki aistini äärimmilleen taistelua varten.

”Chikane, senkin petturi!” joku huusi ja vähän ajan kuluttua eteemme ilmestyi nopeasti kaksi miestä, joilla oli miekat molemmissa käsissään.

”Chikane, minä hoidan tämän ongelman, niin etsi sinä Maron”, sanoin aktivoiden Sharinganini.

”Selvä”, Chikane sanoi samalla, kun miehet ryntäsivät meitä kohti. Aloitin nopeasti taijutsu-taistelun heitä vastaan samalla, kun Chikane ryntäsi ohitseni ja jatkoi matkaansa löytääkseen pikkusiskonsa mahdollisimman pian.

---------------------------------------

(Chikane)　

Olin tosi helpottunut siitä, kun Itachi oli lupautunut auttamaan minua siskoni etsimisessä, mutta koska hän oli nyt jäänyt taakse suojatakseen selustani, minun oli pärjättävä itse siihen saakka, kunnes hän saisi minut kiinni.

”Siinä hän on!” kuulin tutun äänen huutavan jostain ja vähän ajan kuluttua näin mustahiuksisen ja hoikan Yuukon ja blondin Kyokan lähestyvän minua valmiina taistelemaan minua vastaan. Nuo kaksi kunoichia olivat Mikan uskollisia alaisia, jotka olisivat mieluusti nuolleet vaikka hänen saappaansa, jos hän olisi käskenyt heitä tekemään niin. He olivat jostain syystä inhonneet minua siitä saakka, kun minä ja siskoni olimme muuttaneet Mikan kartanoon. Kehtasivat jopa väittää minua reviirin valtaajaksi, kun Mika oli usein kiinnittänyt minuun enemmän huomiota kuin heihin. Vasten tahtoani tietenkin.

”Shakuton Bunshin No Jutsu!” huusin samalla, kun ympärilleni ilmestyi liekkipalloja, minkä jälkeen aloin tehdä käsimerkkejä, jonka seurauksena liekkipalloista muodostui viereeni kaksi kloonia, jotka olivat identtisiä kopioita minusta.

Kloonit ryntäsivät kohti minua lähestyviä kunoicheja. Päästyään sopivan lähelle kunoicheja, kloonit hyppäsivät heidän yläpuolelleen ja tarttuivat heihin kiinni, jonka seurauksena kloonit muuttuivat liekkipallojen värisiksi ja alkoivat imeytyä heidän kehoihinsa.

”Kehoni!” Yuuko huusi samalla, kun hänen kehonsa muumioitui ja kaatui maahan Kyokan tavoin.

”Toivottavasti Itachi pärjää!” ajattelin jatkaen matkaani.　

"Chikane siis tosiaan viritti Mika-samalle ansan ja koska Mika-sama ei ole tullut takaisin, Chikanen täytyi surmata hänet!" yksi kolmesta Mikan miespuolista alaisista sanoi kolmikon ilmestyttyä eteeni aseiden kanssa.

"Aliarvioivat minua, kuten johtajansakin", tuumasin samalla, kun muodostin ympärilläni olevista liekkipalloista yläpuolelleni ison pallon, minkä jälkeen tein tiikerin in-merkin, jonka seurauksena yläpuolellani oleva liekkipallo levitti käytävälle polttavaa ilmaa.

"Noin siinä käy, kun vähättelee vastustajia sukupuolen takia", mutisin katsoessani kolmea, edessäni makaavaa miestä.

Lähdin juoksemaan käytävää eteenpäin hiljaisuuden vallassassa. Pian saapuisin portaiden luokse, jotka olivat ainoa tie toiseen kerrokseen, jossa huoneeni oli. Sitten olisin askeleen lähempänä siskoni pelastamista.

Vähän ajan kuluttua saavuinkin portaikon luokse nähdäkseni siellä  joukon vastustajia.

"Arvasin, että viritit Mika-samalle ansan!" yksi paikalla olevista miehistä tuhahti katsoen minua vihaisena.

"Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen", laskin paikalla olevat vastustajat.

"Lasketko hyökkäämisen sijaan, mokama petturi?! Ettet vain pelkäisi", yksi mies yritti ärsyttää minua.

"Idiootti", sanoin kepeäksi pakottamallani äänensävyllä.

"Julkeat nimitelläkin vielä", joku miehistä ärähti hypäten minua päin. En muistanut kaikkien Mikan alaisten nimiä, mikä olikin hyvä, sillä heidän kaikkien muistaminen olisi ollut minusta tarpeetonta.

"Shakuton Kajosatsu!" Huusin luoden ympärilleni useita liekkipalloja, minkä seurauksena kärvensin muutaman vastustajan.

"Kirottu! Teidämme kyllä kykysi!" yksi miehistä tuhahti katsoen kärventyneitä tovereitaan.

"Ette tätä. On minulla salaisuuksiakin. Hallitsen, veden, tulen ja tuulen elementit. Minulla on siis kaksi kekkei genkaita, ja nyt saatte tuntea toisen kekkei genkaini tehon. Futton, Komu No Jutsu!" sanoin tehtyäni hevosen in-merkin, minkä jälkeen avasin suuni ja puhalsin ulos sankaa sumua.

"Aaaaaarg! Mitä sumua tämä on?! Happoako?!" yksi miehistä huusi samalla, kun sumu sankkeni halustani polttaen vastustajieni hehon rakkuloille, ennen kuin he kaatuivat lattialle.

"Sumu alkaakin jo hävetä. Jatkan siskoni etsintöjä. Jos yksikin hius on katkennut, en vastaa seurauksista", ajattelin ääneen jatkaen matkaani.