"Naruto! Naruto!" kuului ovelta koputus ja huuto. Heräsin siihen ja katsoin ihmeissäni ympärilleni. Olin omassa kämpässäni ja kaikki oli hyvin, lukuun ottamatta tuota saamatonta meteliä. Nousin sängystäni ja kävelin haukotellen ovelle. Kuka siellä olisikaan, minua ei kiinnostaisi! Avasin oven ja katsoin hämmentyneenä Shikamaru Naraa. "No, tulithan sinä avaamaan!" tummatukkainen herra tuhahti. Päästin ystäväni sisään ja tämä sulki oven perässään. "Sinä nukuit sitten koko koulupäivän yli ja etkä vastaa puhelimeen." poika sanoi ristien kädet puuskaan. Vasta sitten tajusin katsoa kelloa. Se näytti kuutta illalla. "Anteeksi...Eilen meni vähän pitkään." sanoin oikeasti anteeksipyytävästi. Shikamarun vain tuhahti ja ojensi paperit minulle. "Siinä on monisteet ja silleen." Kiitin ja selasin niitä. Matikan ja biologian monisteiden välistä paljastui kirjekuori, joka oli perus bile-kutsu. "Mikä tämä oikein on?" kysyin ja nostin sen näkyville. "Mä en ikinä saa tällaisia!" mutisin ja laskin muut monisteet eteisen pöydälle. Shikamaru vetäisi kädet taskuun tylsistyneenä. "Katoppas lähettäjä, sun ja Temarin välit on ihan ok, eikö?" Katsahdin kutsun ala reunaa jossa koreili Temari Kazekagen nimmari. "Aiotko itse mennä?" kysyin kohottaen kysyvästi kulmiani ystävälleni. Sain olkien kohotuksen vastaukseksi. ""no menet kuitenkin! Et vain tahdo myöntää sitä!" naurahdin ja tuuppasin ilkikurisesti tätä olkapäähän. "Äsh... Temari on vain niitä harvoja..." Shikamaru yritti mutta suljin hänen suunsa käden huitaisulla. "Ihan sama. Tulen kanssasi. Nähdäänkö vaikka Puolituntia ennen Ramen-kojulla?" Shikamaru hymyili. "Ajattelitko syödä itsesi täyteen ennen bileitä? olet uskomaton Naruto!" ja sitten ystäväni lähti heilauttaen kättään hyvästiksi.

Huokasin syvään. Olin siis missannut koko päivän. "Hyvä, Uzumaki Naruto!" sanoin itselleni ja kävelin syömään 'aamupalaani'. Onni, sillä oli perjantai joten kuulisin senseiden saarnan vasta maanantaina. Ajatuskin räyhäävästä Tsunadesta sai selkäpiissä karmimaan. Mutta en minä sille mitään voi että asun yksin! Kukaan ei herätä minua, ja ei sitä aina muista herätystä laittaa! Syötyäni vilkaisin Temarilta saamani kutsukortin läpi. On enää kaksi tuntia että tapaisin Shikamarun Ichiraku Ramen kojulla. Temari oli ilmeisesti varannut seuratalon bileilleen. Tosin en uskonutkaan että neiti järjestäisi niitä kotonaan vaikka Kazekagejen talo oli kyllä aika iso. Mutta Gaaralla oli varmaan näppinsä pelissä tässä asiassa, sillä hän ei tahtoisi että ylimääräiset ihmiset tulevat hänen kotiinsa, juovat itsensä humalaan ja sitten heitä löytyy ympäriinsä taloa aamulla. Temari oli Gaaran isosisko, ja jo täysi-ikäinen joten olihan se sallittua juoda hänen bileissään. Tosin kyllä siellä oli aina liuta ala-ikäisiä jotka juovat. Tosin minua ei sellainen vielä edes kiinnostanut. Temarin isoveljen Kankuronkin kautta tuli vanhempaa porukkaa ja Kankuro itsekin meni sinne, ilmaisten juomien ja naisten toivossa. Kankuro ei edes tiennyt sanaa: Vakituinen parisuhde, sillä 22 vuotiaalla Kankurolla oli yhtä paljon naisia kun Nejillä, joka taas oli vasta 16. Playerit...

Olin pukenut ja laittanut kaiken kuntoon, lahnannut sitten lopun ajan. Kun kello oli tarpeeksi puin takin päälleni, sillä olivathan Konohan syksyt viileitä. Kävellessäni kohti Ichiraku Ramen kojua kuulin satunnaisten viikonlopun aloittajia. Onneksi pahimmat bileet olisivat vasta klo: 22, ja siihen oli kuitenkin vielä kaksi tuntia. Pysähdyin lempiramen kojun eteen ja ei siinä kauaa mennyt kuin jo näin Shikamarun tulevan. Tosin poika ei ollut yksin. "Moi." sanoin ja katsoin Shikamarun takana piileskelevää tummatukkaista tyttöä. Shikamaru huomasi katseeni ja sanoi: "Ai hän? Joo etpä tiedäkkään koska nukuit päivän yli ja et varmaan edes muista häntä. Hinata oli meidän luokalla ala-asteella, Nejin pikkusisko." Mieleeni tuli kuva lyhyt tukkaisesta hiljaisesta tytöstä, joka ei melkein ikinä puhunut minulle. Muuttui vaan punaiseksi jos sanoin moi. Hän oli outo tapaus. "AI moi Hinata! En tunnsiatnut sinua kun hiuskesi ovat kasvaneet niin paljon!" moikkasin ja neiti selvästikin rohkaistui. "Hei...Naruto..." tyttö sopersi. Virnistin ja käänsin katseeni Shikamaruun: "Mites muuten te kaksin olette? Petätkö kenties Temaria?" Shikamaru pyöräytti päätään ja sanoi: "Törmäsin koulussa Nejiin ja sen mukana olleeseen Hinataan. Hinatakin on tulossa bileisiin ja se saamarin Neji käski pitää tätä silmällä. Kuulemma muuta puuhaa. Rasittava Neji!" Nyökkäsin ymmärtävästi.

Kun olimme juuri päässeet seuratalon eteen, ovi avautui ja sieltä juoksi nainen huutaen: "SHIKAMARUU!" Tämä perässä käveli rauhallisemmin punaiset hiukset omaava herra. "Sinä tulit! Ja totta kai Naru-chan ja Hinata! Temari pulisi ja katsoi meihin kaikkiin. "Mähän lupasin tulla..." Shikamaru mutisi neidille. Temari nyökkäsi ja tarttui ystävääni kädestä: "Tule, muutama ystävääni tahtoo nähdä sinut!" ja niin Temari raahasi täysin tossun alla olevaa Shikamarua sisään. Siirsin katseeni nuorimmaiseen Kazekageen. "Temari iski jälleen. Tuo on jo niin läpinäkyvää, joten ovat kuitenkin jo yhdessä..." punapää selitti ja katsoi minuun takaisin. "Jep, mä sanon siitä koko ajan Shikalle, mutta kiistää kaiken. Nolottaa kun joku nainen pystyy manipuloimaan häntä niin hyvin." Gaara virnisti ja katsahti Hinataan. "Sinä olet Hyugan sisko etkö olekkin?" Hinata nyökkäsi ja hymyili Gaaralle. "Mukava tavata jälleen Gaara-san." Kazekage heilautti kättään kun hätistäen jonkun kärpäsen. "Liitteet pois. Pelkkä Gaara riittää." Hinata hymyili ja lähdimme kaikki kolme sisään.

"Hassua nähdä sinua täällä, Gaaraseni." huomautin kun pääsimme musiikkia pauhaavaan saliin. Tämä kohautti harteitaan. "Tuli vaan sellainen fiilis." Naurahdin ja huomasin Hinatan yhtäkkiä hävinneen. Ehkä hän oli löytänyt jotain vanhoja tuttuja... Haimme Gaaran kanssa alkoholittomat juomat ja menimme hiukan sivummalle seinälle nojaamaan, lasit käsissämme. "Mikset muuten ollut tänään koulussa?" ystäväni kysyi, musiikin pauhatessa taustalla. "Nukuin pommin." vastasin ja sain Gaaran nauramaan, jonka johdosta hiukan juomaa läikkyi lattialle. "Nukuit pommiin ja se räjähti, sinun huomaamatta sitä! Olet sinä kyllä yksi." Hymyilin. Pidin siitä kun Gaara nauroi.

Käänsin katseeni tanssilattialle. Äkkäsin Hinatan joka oli tanssimassa ala-aste aikaisten kavereittensa, Kiba Inuzukan ja Shino Aburamen kanssa. Minä en Shinosta ikinä saanut tolkkua mutta Kiban kanssa tuli vietettyä aikaa, varsinkin jälki-istunnoissa. Erotin myös Choji Akimichin ihme ja kumma syömässä. Choji kuului Shikamarun pitkä aikaisiin kavereihin, niin kuin ärsyttävä blondi, Ino Yamanaka. Ino oli suosittu poikien keskuudessa ja nyt blondi oli iskenyt silmänsä 7 vuotta vanhempaan Kankurohon. Ja kyllä Ino tulee jätetyksi Kankuron tuntien...
"Mitäs katselet?" Gaara kysyi minulta ja ajatukseni herpaantuivat. "En mitään erikoista. Tajusin vain että tunnen aika vähän tästä porukasta." Gaara hymyili ja joi hiukan. "Noh täällä on melkein kaikki lukiolaiset ja 9 luokalaiset. Me 9, ollaan kyllä kaikkien vihatuimpia pikkupenskoja." Nyökkäsin. Perus aikuiset ajattelevat aina niin. "Lintsariko se siinä?", kuului naisen halveksuva ääni. Nostimme Gaaran kanssa katseen pinkkitukkaiseen neitiin joka mulkoili minua vihreillä silmillään. "Anteeksi nyt vain jos neitiä haittasi niin paljon, etten ollut pelastamassa hänen koulupäiväänsä." sanoin mulkaisten lapsuuden ystävään. Tyttö mulkaisi takaisin ja oli sanomassa vastaan, jollei tämän parhaan ystävän Inon huuto olisi kekseyttänyt. Sakura Haruno kääntyi kannoillaan ja käveli tiehensä. Gaara katsoi halveksivasti perään. "Tuo Sakura on kyllä outo. Eikä hän ollut lapsuudenkaverisi?" Nyökkäsin. "Huomautan vain, että hän on sinunkin kanssa ollut vaikka kuinka monta kertaa, lapsuudessakin." aloitin ja Gaara vain tuhahti."Mutta Sakuran kanssa on sitä tultu tehtyä kaiken laista. Suunniteltu naimisiin menoa ja silleen." Selitin ja sain taas Gaaran nauramaan. "Muistan sen! Olitte niiin menossa naimisiin" Hymyilin. "Jep, mutta se lopahti, siis ystävyys. En muista tarkalleen millon se tapahtu. Se oli sen jälkeen kun sä lähdin pariks vuodeksi Sunaan. Sillon meijän välit katkesi." Gaara tyrkkäsi minua olkapäähän. "Kyllä se leppyy. Usko minua!"

Samassa alkoi soida hidas biisi ja lattia täyttyi tanssivista pareista. Huomasin Kankuron ja Inon. Ino parka, Kankuro jättää hänet viikon sisään. Neiti itse taitaa kuitenkin olla tosissaan. "Katsoppas tuonne!" Gaara sanoi ja osoitti erästä paria. Shikamarun ja Temarin tunnistin heti. "No voi ihme!!" tuhahdin ja käänsin katseeni takaisin muihin. Äkkäsin Hinatan ja Kiban, Shino tanssi tosin jonkun tytön kanssa jota en tunnistanut. Sakura istui tympääntyneenä pöydässä. Hah, ei varmaan löytänyt ketään. Huomasin viimein Neji Hyugan. Herra oli tapansa piiritetty, mutta tummatukka näytti nauttivan tilanteesta ja nappasi sitten mukaansa yhden neidin, joka sai vihat ylleen. Kauankohan jaksan olla täällä? Ei paljoa kiinnosta….
 
Kun viiden hidas biisi alkoi peräkanaa, Gaara avasi suunsa: "On se hyvä kun ei ole ketään vakituista." Naurahdin ja nappasin viereisestä pöydästä lisää juotavaa. "Sama. Mutta minä tiedän monia jotka tahtoisivat Gaara-herran suosioon." Poika huitaisi kädellään. "Minua ei vakio suhteet kiinnosta. Tosin irtosuhteet on perseestä. Huono isoveli esimerkki riittää tajuamaan sen." Katsoin pitkään parasta ystävääni, joka oli keskittynyt katselemaan ilmeettömästi tanssiviin pareihin. Gaaran olin tavannut ensimmäistä kertaa eskarissa. Punatukkaisesta pojasta kukaan ei pitänyt, ja hoitajatkin karttoivat vihaisesti mulkoilevaa Gaaraa. Minä raahasin silloisen ihastukseni, Sakuran ja itseni leikkimään punapään kanssa. Sitten ala-asteen puolivälissä poika muutti pois, Tokioon. Tuli sitten taas Konohaan ylä-aseteen alettua. Muistellessani lapsuuttani, mieleeni tuli hämärästi poika jolla oli pikimustat hiukset, kasvot eivät vaan nousseet mieleeni. Sysäsin sen ajatuksistani. En muistanut joten aivan sama. Siirryin takaisin miettimään Gaaraa.

Vaikka olin tuntenut nuorimman Kazekagen pitkään, en tiennyt tämän nais-asioisa paljoa mitään. Gaara oli suosittu tyttöjen keskuudessa, mutta herraa itseään ei näyttänyt kiinnostavan. Itse en sitten Sakuran jälkeen ollut kaihonnut naisten perään. Shikamaru oli ainoa joka tiesi sen, siksi olen varmaan ikuisesti ihastunut Gaaraan salaa. Minulle riitti että sain olla Gaaran paras ystävä.
Hitaille kappaleille ei ollut näyttänyt tulevan loppua joten majoittauduimme Gaaran kanssa lattialle istumaan. Gaara oli hämärässä erehtynyt tölkistä ja oli kitannut aika nopeasti alkoholipitoisen siiderin, joten poika oli puheliaalla päällä. Juttelumme keskeltä kuului: "Naruto."  Katsoin kysyvästi jälleen Sakuraan joka seisoi edessämme. "Tule tanssimaan." Olin tukehtua juomaani. "Anteeksi? Puhutko sinä nyt minulle vai Gaaralle, vai erehdyitkö pahimman kerran luuleman minua Nejiksi?" kysyin laskien lasini lattialle. Ehdin juuri ja juuri tehtyä sen kun Sakura nappasi käsivarrestani ja raahasi minut lattialle, perus hitaita tanssimaan.

"Mistä moinen kunnia?" kysyin ivallisena. Sakura oli vaiti. "Ai, ymmärrän tahdot kuulla jotain pieniä faktoja jostain pojasta. Kuka se on? Gaara? Kankuro?" luettelin muutaman pojan mutta pinkkitukka pysyi hiljaa. Joku juju tässä on pakko olla, ei muuten Sakura Haruno pyytäisi minua tanssimaan. "Äh, tarviiko erityistä syytä tanssia lapsuuden ystävän kanssa?" neiti mutisi minuun katsomatta. Tuhahdin ja sain Sakuran vihreät silmät minuun päin. "Sinun kohdallasi se on ihme!" Loppu tanssi olikin hiljaisuutta ja kappaleen loputtua Sakura vain lähti. Kävelin kohti normaalia paikkaa, kunnes Shikamaru pysäytti minut. "mIstä tuossa oli kyse" poika kysyi osoittaen Sakuraan. Kohautin hartioitani. "En minä tiedä mitä sen naisen päässä liikuu..." mutisin takaisin Shikalle ja lähdin Gaaran luo. Poika näytti nukkuvan, mutta avasi ne heti kun tulin paikalle. "Mitä tuo oli? oliko Sakura päissään?" Naurahdin ja istuin punapään viereen. "Jos täällä on joku päissään niin sinä!" Gaara nauroi makeasti ja nukahti heti.