"En voi uskoa, että Akame antaisi väkensä tehdä tällaista", Ben sanoi joukolleen seisoessaan metsässä. Ben ei halunnut uskoa, että Akame antaisi väkensä toimi niin kierolla tavalla.

"Miten tunnet Akamen? Puhuheistasi saa sellaisen käsityksen, että olet tavanut sen joskus", Gin katsoi Beniä uteliaana.

Muutkin näyttivät uteliailta kuulemaan, milloin Ben oli tavannut Akamen. Oun soturit pohtivat, millainen Akame oli ollut silloin, kun Ben ja Akame tapasivat.

"Tapasin Akamen ensimäisen kerran, kun minulla vielä oli isäntä", Ben sanoi lopulta. Benin oli selvästi vaikea löytää oikeat sanat, sillä sen huomasi jo Benin äänensävystä. "Olin isäntäni kassa metsästämässä läheisessä metsässä, kun isäntä näki jokin hyppivän puissa. Isäntä veti kiväärin liipaisimesta ja osui siihen, joka oli hyppinyt puissa. Juoksin isäntäni kanssa sinne, mihin hänen kohteensa oli pudonnut. Minä ja isäntäni arvelimme kohdetta lento-oravaksi, mutta se olikin valkoinen kishu-koira nimeltä Akame. Isännän ampuma luoti oli osunut Akamen jalkaan. Isäntä innostui kovasti Akamen hyppy-taidoista ja vei sen kotiimme, ja ajatteli kouluttaa siitä metsästys-koiran. Eräänä päivänä, kun Akamen jalassa oleva haava oli parantunut, se pyysi minua vapauttamaan itsensä sanoen kuuluvansa Iga-koiriin. Akame sanoi, että sillä oli tärkeä tehtävä ja kuusi pentua, joista oli huolehdittava. Akame sanoi, että sen pennut olivat vielä pieniä. Minä siis autoin sitä pakenemaan tartumalla hampailani ketjuun, joka oli Akamen häkin ovessa ja repimällä kyseisen ketjun irti. Mutta se taisi olla suurin virheeni".

"Etsi se siis käsiisi ja selvitä asiat", Akatora sanoi.

"Minä en voi sietää Igojen toimia", Moss sanoi.

"Hyvä on", Ben sanoi ja lähti juoksemaan muiden seuratessa esimerkkiä.

Oun soturit pysähtyivät, kun alkoi tuulla. Kaikki katsoivat ylöspuihin nädäkseen puissa roikkuvia koiria, jotka olivat kishuja.

"Kävelitte suoraan ansaan, Kogan roistot!" joku kishu huusi.

"Kogan roistot?!" Ben kysyi ymmärtämättä tilannetta.

Kishut hyökkäsivät tosi nopeasti Benin joukon kimppuun.

"Ei anneta niiden paeta!" Hiyan veljineen hyppäsi puiden oksille seuraten kishuja, kun nämä yrittivät paeta.

Ben ja muut juoksivat alhaalla, mutta niiden oli vaikea pysyä mukana.

Sivummalla seisoi joukko punaruskeita koiria.

"Kaikki menee suunnitelman mukaan", yksi punaruskea koira totesi.

Gin veljineen pysähtyi ja katseli ympärilleen valkoisten koirien kadottua.

"Mitä nyt?!" Ben kysyi.

"Ne katosivat!" Giyan huusi.

"Yrittäkööt vain. Minun hyvää hajuaistiani ne eivät hämää", Smith nuuhki maata, kunnes alkoi kaivaa. Vähän ajan kuluttua Smith oli kaivanut esiin valkosen kishun, joka upotti hampaansa Smithin kaulaan vetäen tämän tunneliin.

"Aaaaaa!" Smithin huuto lävisti ilman ja muut hermostuivat enemmän.

"Smith!" Hiyan huusi.

"Etsin Smithin! Tukekaa te muita!" Gin huusi veljilleen.

"Pidä kuitenkin varasi!" Hiyan neuvoi.

Gin sanoi Benille jotain, ennen kuin ryömi tunneliin.

"Tuolla on jokin talo!" Giyan mainitsi nähdessään metsässä talon, jonka katto oli tumma ja seinät vaaleat.

"Igojen koti?" Moss kysyi.

"Mahdollisesti. Giyan, Hiyan pysykään valppaina Igojen varalta", Ben ryntäsi muiden kanssa kohti taloa. Kun jotkut koirat olivat hypäneet Iga-kartanon muurien yli, joutkut putosivat pihalla oleviin kuoppiin.

Juostuaan vähän aikaa Ben ja muut kaatuivat.

"Mitä tapahtui?!" Giyan ja Hiyan hyppäsivät Benin eteen. Ne olivat juosseet kartanon muurilla välttäen kaikki ansat.

"Ben!" Smith hyppäsi ulos Iga-kartanosta.

"Seis Smith!" Ben huusi.

"Ohdakeita!" Hiyan hermostui nähtyään maassa ohdakeita. Benin ja muidenkin jaloissa oli ohdakeita.

"Mutta nämä eivät ole mitään tavallisia ohdakeita", Akatora sanoi vilkaisten ohdakeita.

"Kyllä. Ne ovatkin myrkytettyjä", talon katolla seisova kishu sanoi.

"Myrkytettyä?" Kurotora kysyi.

"Tämä on vasta alkua Koga roistot", kishu sanoi.

"Miten sinä voit epäillä meitä Kogan väeksi, Akame. Tässhän olen minä, Ben", Ben sanoi.

"Mitä sanoit?" Akame kysyi.

"Etkö muista minua? Olen Ben", tanskandggi ilmoitti.

"Miksi sinä olet Kogan väen mukana?" Akame kysyi.

"Mitä sinä oikein puhut? Ja miksi annat väkesi syödä koiran lihaa?" Ben kysyi.

"Mitä?!" Akame näytti hermostuneelta.

"Onko tämä se sinun tehtäväsi, josta puihuit, kun pelastin sinut?" Ben kysyi.

"Pahus! Olemme kävelleet suoraan Kogan ansaan!" Akame sanoi ymmärrettyään tilanteen.

"Mitä?" Ben kysyi.

"Maatkaa paikoillanne, jottei myrkky leviä", Akame hyppäsi Benin eteen. Akame näytti katuvalta.

"Mitä aiot?" Ben kysyi.

"Poistan myrkyn. Haen vastamyrkyn!" Akame ryntäsi kohti metsää.

"Odota!" Giyan ja Hiyan ryntäsivät Akamen perään. Juostuaan jonkun aikaa kolmikko näki Ginin ja kahden Iga-koiran metsässä. Maassa makasi punaruskea koira, joka oli tainnut pyörtyä.

"Gin!" Hiyan huusi.

"Missä muut ovat?!" Gin kysyi.

"Akame, me kävelimme suoraan Kogan ansaan", yksi Iga-koira sanoi.

"Tiedän. Meidän on heti hankittava vastamyrkkyä. Ben ja sen ystävä ovat vaarassa. Kaiki on minun syytäni. On hirveää, että Ben joutui vaaraan minun takiani", Akame sanoi.

"Mutta yrtit, joissa on vastamyrkkyä, kasvavat Kogan alueen järvessä", eräs Iga sanoi.

"Sillä ei ole väliä. Minun täytyy auttaa Beniä!" Akame lähti juoksemaan suuntaan, jossa mainittu järvi oli muiden seuratessa.

"Ilmoitan johtajalle!" maassa maannut Koga sanoi.

Aurinko oli jo laskenut, kun Akamen johtama joukkio saapui järvelle.

"Tuossa se järvi on", Akame sanoi.

"Täällä ei näytä olevan ketään", Akamen alainen katseli ympärilleen. Järven lähettyvillä ei näyttänyt olevan ketään Akamen joukkion lisäksi.

Splash! Koirat sukelsivat veteen ja tarttuivat hampaillaan kasveihin, joita kasvoi järven pohjassa.

Uituaan pintaan koirat näkivät useita Koga-koiria, joita oli järven rannalla.

"Hah hah! Kävelit suoraan ansaan, Akame. Siellä te nyt olette vankeina", eräs Koga sanoi.

"Ben ja muut täytyy pelastaa, mutta järvestä on ensin paettava!" Gin veljineen ajatteli.