Aamu aukeni kauniina ja kuulaana häätäen pimeyden Konohan kylän kujilta. Hiljalleen kylä alkoi herätä eloon. Kojut ja ruokapaikat availivat oviaan yrittäen houkutella ohikulkijoita syömään.

Kaksi Konohan kylän jouninia kävelivät heräävillä kaduilla päättäväinen ilme kasvoillaan. Toinen heistä – ruskeahiuksinen nainen, joka oli kääriytynyt mustaan matkaviittaan – pysähtyi yhtäkkiä.

Hitaasti hän käänsi katseensa ylöspäin kohti kylän kattoja. Varjosten kädellään silmiään auringolta hän katseli kuinka tummaan viittaan pukeutunut hahmo pysähtyi katolla ja kääntyi naista kohti. Nainen sihahti turhaantuneena huomatessaan ANBU-naamion hahmon kasvoilla.

"Hitto", nainen mutisi ja laski kätensä alas.

"Yoyri", kuului äkkiä naisen takaa. Yoyri kääntyi ja hymyili harmaahiuksisille miehelle takanaan.

Yoyrin kasvoilla ei näkynyt merkkiäkään harmista, jota hän oli tuntenut huomattuaan ANBU:n seuraavan heitä. Mies käänsi katseensa paikkaan, jossa ANBU oli hetki sitten ollut.

"Luulin nähneeni jotain outoa mutta erehdyin", Yoyri sanoi ja katsoi lempeästi edessään olevaa miestä. Mies hymähti naisen sanoille.

"Lähdetään", hän jatkoi vieden kädet taskuunsa. Yoyri puraisi huultaan kuullessaan miehen vakavan äänen. Mies taisi todellakin olla huolissaan tehtävästä.

"Hai", Yoyri vastasi ja seurasi päättäväisesti eteenpäin kulkevaa miestä.

Päivä oli jo illassa, kun Kakashi viimein pysähtyi ja viittoi takanaan kulkevaa Yoyria pysähtymään.

"Mitä nyt?" Yoyri kysyi katsellen tarkasti ympärilleen. Kakashi laski repun selästään ja istuutui maahan.

"Tässä on hyvä syödä ja yöpyä", Kakashi sanoi ja kaivoi eväitään esille. Yoyri nyökkäsi ja istuutui miestä vastapäätä. Katseltuaan hetken aikaa miestä edessään hän kaivoi myös eväänsä esille ja alkoi syödä niitä.
  
Kakashi nosti katseensa eväästään Yoyriin. Hymy kävi hänen huulillaan hänen katsellessaan naista, joka söi eväitään hajamielisen näköisenä.

Kakashi oli nostamaisillaan kättään siirtääkseen naisen kasvoille tipahtaneen hiussuortuvan syrjään, kun Yoyri nosti katseensa häneen. Hetken he katsoivat toisiaan molemmat yhtäkkisen hämmennyksen vallassa. Yoyrin katseessa oli välähtänyt jotain pahanenteistä, joka sai Kakashin hämmennyksiin. Nyt Yoyri kuitenkin hymyili hänelle herttaisesti sipaisten hänen kasvoillaan olevaa arpea.

"Hän hymyilee kuin pahanilkinen lapsi", Kakashi tajusi. Vain shinobin kurinalainen koulutus sai hänet kätkemään ajatuksensa herättämät tunteet.

Peittääkseen kätensä vapinan hän tarttui Yoyrin käteen siirtäen sen huulilleen. Hellästi hän painoi huulensa Yoyrin pehmoiseen kämmeneen. Hymy levisi Kakashin kasvoille hänen haistaessaan Yoyrin käden tuoksua. Siirtäen toisella kädellään omat ja Yoyrin eväät syrjään hän veti naisen tiukasti itseään vasten. Kakashi laittoi toisen kätensä Yoyrin niskan taakse painaen hellästi naisen päätä itseään vasten.
    
Yoyri huokaisi mielihyvästä painaessaan päänsä Kakashin lihaksikasta rintaa vasten, jota peitti chuunin-liivi. Hitaasti Kakashi alkoi silittää Yoyrin pitkiä hiuksia. Haistellen Yoyrin hiustentuoksua Kakashi sulki silmänsä ja antoi itselleen luvan olla onnellinen.

Hetken kuluttua hän tarttui käsillään Yoyrin kasvoihin nostaen ne itseään kohti. Hitaasti Kakashi vei huulensa Yoyrin huulille suudellen niitä hellästi. Irrottautuessaan Kakashi huomasi hymyn Yoyrin huulilla ja vastasi hymyyn.

"Olen onnellinen", hän kuiskasi ja suuteli Yoyria. Hitaasti Yoyri kietoi kätensä Kakashin niskan ympärille vastaten suudelmaan kaikella rakkaudella, jota tunsi miestä kohtaan.

Hitaasti suudelmat heidän välillään alkoivat kiihtyä, kunnes Yoyri kaatoi Kakashin maahan. Suudellen miehen kaulaa hän liutti oman liivinsä pois päältä. Virnistäen Kakashi nousi ylös ja riisui liivinsä heittäen sen maahan.

"Teltta pitää pystyttää", Yoyri sanoi virnistäen. Kakashi tuhahti ja veti Yoyrin ylös.

"Emme me ennenkään ole telttaa tarvinneet", hän sanoi puraisten hellästi Yoyrin korvaa. Yoyri kirahti ja naurahti sitten Kakashin sanoille.

"Me emme ole enää 16-kesäisiä", hän sanoi ja veti Kakashin paidan pois Kakashin yltä.

"Niin. Mitä sitten?" Kakashi vastasi nostaen toista kulmakarvaansa. Yoyri naurahti ja suuteli Kakashia.

"Ei niin mitään väliä", hän sanoi ja veti miehen mukanaan maahan.  
    
Suudellen Yoyrin niskaa Kakashi riisui Yoyrin paidan ja heitti sen kärsimättömänä pois tieltä.

"Vaatteet naisilla ovat täysin turhia", hän mutisi suudellen Yoyrin pehmoista rintaa. Yoyri naurahti ja henkäisi samalla tuntiessaan Kakashin kielen liikkuvan nännillään. '

"Tuon olet oppinut Jiraya-senseiltä", Yoyri sanoi.

"Ehkä", Kakashi vastasi siirtäen huomionsa Yoyrin toiseen rintaan.

Yoyri huokaisi ja sulki silmänsä mielihyvästä tuntiessaan Kakashin käsien vaeltavan hänen vartalollaan alemmas. Hitaasti Kakashi nousi ylös ja riisui Yoyrin kengät ja housut. Sen jälkeen hän riisui loput omista vaatteistaan.

Yoyri hymyili huomatessaan kohouman Kakashin alushousuissa. Ilkikurisesti hymyillen hän tarttui housuihin vetäen ne alas. Vilkaisten jännittynyttä Kakashia hän vei suunsa ei-niin-pienelle kohoumalle ja alkoi nuolla hitaasti Kakashin erektiota.

Kakashi murahti mielihyvästä tuntiessaan Yoyrin suun jalkovälissään. Hetken kuluttua hän veti Yoyrin irti ja kaatoi hänet maahan tullen itse hänen päällensä. Hitaasti ja Yoyria tiukasti silmiin katsoen, hän työntyi Yoyriin. Hengähtäen mielihyvästä hän alkoi hitaasti liikkua Yoyrin päällä Yoyrin myötäillessä hänen liikkeitään.

Myöhemmin, kun kaikki oli ohi (ja he olivat saaneet teltan pystytettyä), Yoyri makasi nukkuvan Kakashin sylissä. Hellästi hän silitti Kakashin poskea katsellen hämärän läpi miehen komeita kasvoja.

"Minä rakastan sinua aina. Tuli mitä tuli", hän kuiskasi ja painoi kevyen suukon Kakashin poskelle.

Hitaasti Yoyri käänsi päänsä kohti teltan kattoa ja painui syviin mietteisiinsä.

Hän oli tuntenut Kakashin viidentoista vanhasta asti. He olivat tutustuneet yhteisellä tehtävällä. Kakashi oli tuolloin ollut jo jounin, kun hän oli ollut vasta chuunin.

Yoyri hymyili muistaessaan tytön, joka hän oli silloin ollut. Syrjään vetäytyvä, mutta silti hän oli aina innokas haastamaan Kakashin. Tosin tiedoissa, ei taidoissa. Heistä oli tullut ystäviä, kun Yoyri oli innostunut Kakashin lukemasta kirjasta. He olivat monesti keskustelleen Ichaichan olemattomasta syvällisyydestä tai vain istuneet hiljaa kumpikin omissa mietteissään.

Lopun niitin heidän ystävyyteensä oli lyönyt Yoyrin kärsivällisyys. Hän ei ollut koskaan udellut Kakashin maskin tarkoitusta tai halunnut nähdä hänen kasvojaan. Hän ei ollut myöskään koskaan yrittänyt korvata Kakashin menetettyjä tiimijäseniä. Eikä yrittänyt auttaa Kakashia pääsemään eroon surusta sisällään. Hän oli vain odottanut - ja rakastunut.

Yoyri kääntyi Kakashin puoleen katsellen rauhallisesti hengittävää miestä. Hän ei koskaan unohtaisi miten Kakashi oli viimein kertonut omista tunteistaan hänelle. Kakashi oli yhtäkkiä keskellä päivää ilmestynyt hänen eteensä vetäen hänet lähimmälle kujalle. Työntäen hänet seinää vasten hän oli riisunut maskinsa ja suudellut Yoyria nopeasti mutta hellästi. Ja yhtä nopeasti Kakashi oli vetänyt maskinsa takaisin ylleen ja kadonnut kujalta.

Heidän salainen suhteensa oli alkanut seuraavana päivänä Yoyrin ilmestyttyä Kakashin ikkunan taakse uusimman Ichaichan kanssa. Yoyri virnisti ja suuteli nukkuvan Kakashin poskea toistamiseen.
  
Virne Yoyrin kasvoilta katosi kuitenkin hänen muistaessaan tehtävänsä. Huokaisten hän sulki silmänsä ja käänsi kylkeään. Hetken kuluttua hän kuitenkin avasi silmänsä ajatustensa turhauttamana.

Tuijottaen pimeyteen hän yritti häätää synkät ajatuksensa pois mielestään. Yhtäkkiä Yoyri säpsähti nousten istumaan. Kiivaasti huohottaen hän tuijotti eteensä. Hänen silmiensä edessä oli hehkunut vaativat punaiset silmät.

"Itachi", hän mutisi sulkien silmänsä. Tasaten hengitystään hän paneutui takaisin makuulleen kohdaten Kakashin kysyvän – ja unisen – katseen.

"Näin vain pahaa unta", Yoyri sanoi. Kakashi hymähti ja veti Yoyrin kainaloonsa suudellen häntä hellästi otsalle.

"Nuku hyvin", hän mutisi ennen kuin nukahti uudestaan.

Yoyri hymähti ja sulki silmänsä. Nauttien Kakashin tuoksusta ja hänen ihonsa lämmöstä Yoyri vaipui uneen.