Poika istui hiljaa puiston penkillä. Satoi.
Pojalla oli kullan keltaiset hiukset, hän oli....oli... Häntä ei enää ollut.
Hän oli kuollut sairaalassa aivoverenvuotoon ja menehtynyt. Ainoastaan mitä hän muisti oli-.....hän ei muistanut. Hän oli jäänyt maan päälle suorittamaan tehtävää. Tehtävä joka tulisi hänen luokseen ja näkisi hänet.

-------

"Ääääh..Minä niin vihaan näitä maanantai-aamuja!" Hatake Kakashi puhisi. "Tiistait on parempia."

Koko joukko kesken kasvuisia miehiä nauroi, paitsi yksi. "Sasuke, mikä sinun on. Näytät kummalliselta." Iruka esitti kysymyksen pojalle jota ei juurikaan mikään huvittanut. "Hymp." oli tämän vastaus. Mustahiuksinen poika nousi ja asteli ulos sateeseen muistamatta ottaa takkiaan mukaan. "Älkää hänestä välittäkö, hän on aina tuollainen. Menköön vaan sateeseen ja saakoon kaljun!" Gai naurahti, sai suosion osoituksia.

Sasuke tuijotti synkkänä maahan sateenvarjonsa alla, hän pysähtyi puiston porteille ja päätti oikaista sen kautta. Puisto oli aina niin taikaa täynnä sateella. Hän oli Uchiha Sasuke, hän oli ollut rakastettu jo lapsesta asti. Mutta hän ei rakastanut, ketään. Ei sitten ketään. Tai oli hän rakastanut, mutta se ketä hän oli rakastanut, oli kuollut.

Hänen rakkaansa oli jäänyt auton alle, saanut aivoveren vuodon ja menehtynyt sairaalaan. Tästä oli kulunut melkein kuukausi, eikä hän ollut vieläkään toipunut.

Hän oli rakastanut poikaa, poikaa jolla oli syvän siniset silmät, kullan keltainen tukka ja oli aina pukeutunut mitä aurinkoisimpiin vaatteisiin. Ja oli aina myös hymyilemässä suloista hymyään.

Sasuke muisti pojan viimeiset sanat sairaalassa: "Vain taivas on meille kahdelle rajana. Mikään muu ei tule meitä erottamaan.." tuon sanottuaan poika oli irvistänyt kivusta ja sulkenut silmänsä loppuiäkseen.

Pieni kyynel vierähti Sasuken poskelle ja putosi maahan. Hitto, ei hän nyt tässä voisnut ruveta vetistelemään. Ei sitten millään...

Äkkiä, Sasuke jähmettyi aloilleen ja tuijotti suu auki eteensä. Puiston penkillä istui märkä ja vetinen hahmo. Joka näytti kovin tutulta. Sasuke nosti käden ja suojasi sillä silmiään. Olento oli pukeutunut maastohuosuihin ja mustaan toppiin, jonka päällä oli vihreä polviin asti oloittuva takki. 'Samanlaiset vaatteet kuin Narutolla silloin kun hän jäi auton alle!' Sasuke tuumi.

Hän käveli olennon luo ja katsoi tätä pitkään. Hän säikähti, ja pudotti sateenvarjonsa maahan. Olento näytti tutulta.

"Na-......Naruto??"
------------------------------------------------------------

Jep, jep. Kuulkaas nyt porukat. Minulla on vakava sairaus! Ja se liittyy Ficcien kirjoittamiseen. Keksi AINA uutta mutten ikinä jatkoa vanhoille.
Mitä pitäisi tehdä? No otetaan spurtti ja kirjoitetaan pakosta!
Kommentteja??