No ficissä Narutosta on tullut hokage ja Sasukesta jounin. Jos nuo eivät ole oikeat nimitykset ja tiedätte oikeat niin korjatkaa ne mielessänne ja ne jotka eivät tiedä voivat leikkiä että nuo ovat oikeita. Kaikki ovat tyytyväisiä? No sepä hyvä!!

Tummahiuksinen mies seisoi keskellä harjoituskenttää kuullessaan rauhalliset lähestyvät askeleet. Oikeastaan hän kuuli useampia askeleita. Kääntyessään katsomaan tulijoita hän aavisti pahaa. Päivä oli aurinkoinen ja hän oli koko päivän vain rentoutunut. Tämä harjoituskin tuntui sujuvan, kuin tanssi. Jotain pahaa siis täytyi tapahtua aivan kohta. Katsoessaan joukkoa joka tuli häntä kohti oli hämmennyksen arvoinen. Kylän hokagen tulo ei ollut niin omituista. Tottakai Naruto halusi välillä nähdä poikaystäväänsä vaikka tämän harjoitukset olisivatkin kesken. Kuitenkin oli outoa, että Sakura tuli vihaisena raahaten mukanaan aviomiestään Rock Leetä, jota Sasuke ei voinut sietää. Pinkkihiuksisen tytön vieressä oli Kakashi, joka yritti parhaansa mukaan rauhoitella tyttöä ja puhua jotain edessään kävelevälle koppavan näköiselle tumalle naiselle, jolla oli sylissään pieni, valkoinen käärö. Sasuke ei arvannutkaan kuinka paljon tuo käärö tulisi muutamaan hänen elämäänsä.
Naruto tuli normaaliin tapaan tervehtimään hämmästynyttä Sasukea pehmeällä suukolla joka sai tuon oudon naisen jota Sasuke ei ollut ikinä nähnyt päästämään kimeän kirkaisun ja jonkinlaisen järkyttyneen parahduksen.
Naruto veti Sasuken hieman syrjään muista Kakashin jäädessä rauhoittelemaan naista, joka huusi jotain tämän kuuloista. ” Vaikka tyttö onkin avioliiton ulkopuolella syntynyt ja vielä sellaiselle miehelle niin en minä voi jättää heitä tuollaisille. Sen jälkeen hän sylkäisi Naruton ja Sasuken perään. Naruto silti hymyili rauhoittavasti ja vei Sasuken kauemmaksi. He kaksi pysähtyivät vasta vanhalla sillalla, jolla olivat  usein kokoontuneet ollessaan samassa tiimissä. Naruto alkoi puhua vakavalla, mutta rauhallisella äänellä.
– Sasuke. Tuo nainen, joka on aika paha suustaan, toi tänään uutisia. En tiedä ovatko ne niinkään hyviä. Pienen huokaisun jälkeen Naruto jatkoi aivan liian vakavalla ja surullisella äänellä.
– Itachi on kuollut. Lause oli lyhyt, mutta se kaatoi Sasuken koko maailman. Hän sai suustaan vain pienen sanan.
– Miten?
– Naurettava kyllä hän kuoli sienimyrkytykseen. Naruto sanoi synkästi. Sasuken huulille meinasi karata pieni hymy. Itachi inhosi aina pienempänä biologiaa. Nyt se kävi hänelle kohtaloksi. Harmi vain, että Sasuke oli aina halunnut olla se kohtalo joka näkisi Itachin viimeiset hetket.
– Tuota, Sasuke. Minä en lopettanut vielä. Naruton häiritsevät sanat keskeyttivät Sasuken mietiskelyn.
– Mitä muuta tähän vielä tarvitsisi?? Sasuke puuskahti ärsyyntyneenä. Naruto hymyili pienesti. Sinisissä silmissä paistoi jokin. Huoli, sääli ja jokin muu tunne joka kuului Sasuken ”en halua hänen ajattelevan minusta noin” listalle.
– Kukaan ei ole sanonut, että tarvittaisiin lisää huolia, mutta niitä tulee aina. Itachi löysi viimeisinä vuosinaan naisen jota huhujen mukaan rakasti. Tytön nimi oli Shinju ja hän oli eräästä suvusta, jonka nimi ei tule millään mieleen. Se nainen puhui niin paljon…
– Mene jo asiaan Naruto. Sasuke huokaisi. Hän oli jo kauan sitten tottunut poikaystävänsä takelteluun, mutta tällä hetkellä tumma poika kiroili syvästi mielessään toisen kömpelyyden.
– No Shinju oli nainen jota Itachi rakasti. Nähdessään Sasuken raivoisan katseen Naruto päätteli, että oli jo kerran takellellut tämän asian selväksi ja oli viimeisen järkytyksen vuoro.
– Hän sai lapsen veljellesi. Sinä olet setä. Sasuken älähdyksestä päätellen Naruton ajatteli, että olisi parasta pitää pieni tauko ja antaa Sasuken sulatella tietoa hetken. Vaikkei tumma poika ikinä myöntäisi, niin hän oli hyvin vanhan aikainen. Hänen mielestään kaiken piti olla samalla lailla, kuin oli ollut jo monta vuotta sitten.
– Saanko jatkaa? Naruto kysyi jo ärsyyntyneenä. Hän oli viettänyt koko aamun tämän jutun kimpussa ja oli varannut vähiten aikaa Sasuken kanssa juttelulle. Asiahan piti vaan kertoa ja saada mieheltä vastaus ”ei”. Ei kai siihen niin kauheasti aikaa tarvita. Naruto oli vain normaaliin tapaansa unohtanut, että toinen voisi järkyttyä uutisista.
– Vieläkö se jatkuu? Sasuke mutisi, mutta heilautti kättään siihen suuntaan, että Naruto tulkitsi sen myöntäväksi.
– No, kun Shinju näki Itachin kuolleena, hän jotenkin pimahti. Tiedäthän tappoi itsensä. Naruto takelteli. Naiset tuntuivat hänestä joskus aivan hämmästyttäviltä olennoilta. Mitä apua siitä nyt on että jättää lapsensa itkemään tuntikausiksi kotiin verisen ruumiin viereen. Onneksi naapuri oli sentään tajunnut kolmentunnin jatkuvan itkun jälkeen tulla katsomaan mikä hätänä.
Pienen tauon jälkeen Naruto jatkoi.
– Sinä olet nyt lähin sukulainen, mutta lapsi voidaan kyllä luovuttaa äidinpuoleisen suvun haltuun. He haluavat kuitenkin ensin sinun suostumisesi. Sinun täytyy siis uskaltaa puhua huutavalle naiselle. Naruto lopetti puheensa ja jäi odottelemaan Sasuken vastausta. Tai voiko nyt vastaukseksi kutsua sitä, että toinen lähtee kävelemään?
– Hei odota! Naruto huusi Sasuken perään ja kiroili hokagen kaapua. Miksi asusteeseen ei kuulunut housuja?
Heidän tullessaan takaisin paikalle ei ollut tapahtunut paljoakaan. Tumma huutava nainen oli vaihteeksi hiljaa Kakashin yrittäessä selittää jotain väärinkäsityksistä Sakuran heittäessä samalla naiseen vihaisia katseita ja taas toisinpäin. Mytty jonka sisällön Sasuke nyt tiesi oli laskettu maahan ja hän meni katsomaan pieniä kasvoja, Naruton samalla selitellessä riidanhaluiselle naiselle Sasuken vastaavan aivan kohta ja sitten hän alkoi puhua säästä. Kenen tahansa mielestä se oli säälittävää, mutta hyvin narutomaista.
Sasuken katsoessa pieniä kasvoja ja keltaisia silmiä hän mietti miltä hänen vanhemmistaan oli tuntunut katsoa samalla lailla Sasukea. Hänestä se ei tuntunut oikeastaan miltään. Hän näki vain pienen tytön joka oli kuin muisto siitä, että Itachi ei ollut vielä kokonaan poissa. Hän eli tuossa kirotussa lapsessa ja tämän veressä. Kuitenkin hänet pysäytti pieni asia joka sai Sasuken miettimään uudestaan lasta.

Naruto katsoi Sasukea joka oli polvistunut lapsen eteen tutkimaan tätä. Hän tiesi, että pientä tyttöä, Tereyaksiko tuo nainen oli häntä kutsunut, odotti tulevaisuudessa kova hyljeksityn rooli joka oli ollut hänellä koko lapsuutensa ajan. Tytöllä ei ole vanhempia, ei edes muuta ihmistä kuin tuo rasittava, huutava ja koppava nainen. Pian hän näki Sasuken kasvoilla tapahtuvan jotain omitusta. Mies hymyili ja nosti lapsen syliin.
– Minä pidän hänet. Sasuke sanoi tarpeeksi kuuluvalla äänellä, jotta asia tulisi selväksi yhdellä kertaa. Muiden hämmentyneiden mutinan saattelemana Naruto astui hieman lähemmäs, eikä hänen tarvinnut kysyä Sasukelta mitään. Pienen lapsen silmät olivat muuttuneet punaisiksi sharinganeiksi. Sasuke oli aina Sasuke.

Jos tästä pidetään niin kirjoitan jatko-osan jossa Tereya on jo teini. Vaikka ei haluttaisi, että tätä jatkettaisiin niin olkaa kilttejä ja kirjoittakaa niitä kommentteja.
Kun kysyin halutaanko, tällaista tarinaa lukea sain hieman outoja kysymyksiä. Olin kai muotoillut kysymyksen jotenkin oudosti kun esim kysymykset olivat. Voivatko Sasuke ja Naruto saada lapsia ja vaivautuneen kommentin. Mutta eivätkai he voi kasvattaa teiniä kun ovat itsekkin teinejä. (anteeksi, jos ette halunneet näitä esimerkkejä tänne *nöyristelee edessänne*) Toivottavasti tämän jälkeen minulta poistetaan hullunmaine. (tai sitten se tajutaan todeksi) Ainiin. Anteeksi. Tässä ei ole kuvailua ja lyhytkin tämä on.