Harmaasta kangaskassista hapuiltiin vanha ja kärsinyt valokuva albumi, kuten se oli hapuiltu jo monen monta kertaa. Miten onkaan mahdollista, että niin monta pientä hetkeä elämässä voi säilöä nuhjuisten kansien väliin ja pitää elossa itseään kauemmin? Miten on mahdollista, että tuntee oikeat vanhempansa vain huonon valokuvan perusteella? Tereya mietti hermostuneena antaessaan pitkän sormensa liukua äitinsä kasvojen ääriviivoja pitkin.
Tummahiuksisen ja kauniin naisen keltaisissa silmissä ja jopa teennäisessä hymyssä paistoi lämpö ja onni. Tämä nautti olostaan myöskin tumman, tavallista vakavamman miehen vieressä. Toisin, kuin naisesta miehestä ei näkynyt lämpöä, tai sitten tämä salasi sen varsin taitavasti, kuten hänen Sasuke setänsä. Tietenkin Tereyan, kuten jokaisen piti käyttää nimeä Sasuke, jollei halunnut itselleen mustaa silmää. Usein tuo tyttö mietti olisivatko hänen vanhempansa olleet erilaisia jos olisivat tienneet, että tämä olisi ainut muisto heistä, joka jäi jäljelle.
Tereya nousi hitaasti ylös ja käveli pienen huoneensa, melkeinpä ainoalle tyttömäiselle esineelle. Iso kokovartalo peili, jossa olivat vahvat puiset reunukset, paljasti aina totuuden, vaikka jotkut eivät sitä haluaisikaan tietää. Tytön onneksi hänen totuutensa ei ollut mitenkään paha.
Mustat pitkät hiukset, jotka olivat aina tiukalla letillä, ylsivät pitkälle selkään. Hän oli hoikka, vaikka se ei niin selvästi näkynytkään, sillä hän käytti yleensä mustaa hupparia, jonka selässä oli Uchihoiden merkki viuhka. Tosin Tereya oli puoleksi Naruton lapsi, kuten useimmiten hänelle aivan turhaan muistutettiin, joten hän oli itse tehnyt viuhkan kummallekin puolelle muutaman viirun, kuten Naruton poskissa.
Hän Käveli takaisin valokuva albumin luokse ja meni pari kuvaa eteenpäin. Hänestä oli aina ollut ärsyttävä katsoa hääkuvia, kun omasta poikaystävästä ei ollut edes unelmia. Hän silti nopeasti selasi kuvat joissa oli lyhyet kuvatekstit. Sulhanen, tai se joka otettiin enemmän sulhasmaisena, mainittiin ensin. Sasuke <3 Naruto, Kakashi <3 Iruka ja Rock Lee <3 Sakura. (Tämän kuvan kuvatekstin kanssa Tereyalla oli ollut paljon ongelmia, sillä suurin osa oli sitä mieltä, että Sakurassa oli enemmän miestä, kuin Leessä, mutta Lee oli mies.) Näistä kuvista tytölle tuli mieleen pieni järkytys pienempänä, kun hän sai tietää, että Lee ei ole se poikkeuksellinen, vaikka pitikin tytöistä. Tosin Sasuken sanat olivat menneet sanatarkasti tällä tavalla:
– Se, että Lee pitää tytöistä taitaa olla ainut normaali asia koko pojassa. Sen jälkeen hänen setänsä oli huokaissut tympääntyneenä ja käskenyt Tereyan kävellä nopeammin, jollei halunnut viettää koko päivää Kakashi kummin hoidettavana. Ei kai Kakashi mitenkään paha kummi ollut. hän on vain hieman vastuuton eikä katsonut oikein mitä hoidettava lapsukainen teki.
Ensimmäisen lauseensakin hän luki Kakashin jo kuuluisaksi tulleesta kirjasta, miehen itsensä ollessa keittiössä hääräilemässä. Iruka oli suuttunut kuullessaan pikkutytön suusta jotain, jota vanhemmatkin ihmiset katsoisivat järkyttyneenä
Päästessään ohi hääkuvista vastaan tulivat syntymäpäiväkuvat. Tosin hänen syntymäpäiväänsä ei voitu tietää, sillä ei ollut ketään sitä kertomassa. Sen vuoksi hänelle pidettiin joka vuosi Konohaan saapumispäivä. Sinne kutsuttiin aina hänelle rakkaat ihmiset, joita tosin ei ollut kuin muutama henkilö, joista yksikään ei ollut hänen ikäisensä.
Täyttäessään kahdeksan vuotta Tereya oli saanut isoäidiltään mustan variksen. Se oli siitä asti ollut Tereyan luona, eikä päästänyt tätä silmistään. Hän oli alkanut kutsua pientä lemmikkiänsä nimellä Cheen ja tajunnut lahjansa tarpeellisuuden vasta ensikesänä, kun hänen isoäitinsä oli vaatinut tyttöä kesäksi ja kouluttanut käyttämään äitinsä suvun taitamaa jutsua, joka piti ehdottomasti pitää salassa, ellei halunnut nähdä ystäviensä silmissä pelkoa. Pelkoa, jota liian monet hänen rakkaistaan olivat nähneet tai tunteneet elämänsä aikana. Kukaan ei saisi tietää hänen salaisuuttaan. Sasuke taas opetti häntä käyttämään Sharinganejaan taitavasti ja Narutolle oli jäänyt tehtäväksi opettamaan yleisimmät asiat, mitkä jokaisen piti tietää. Miten kokata tai pyykätä. Tereya inhosi Naruton oppitunteja jo pienenä, eikä saanut paljonkaan aikaiseksi niillä.
Kaikki oli melkein samalla tavalla, kuin oli ollut jo Naruton, Sasuken ja Sakuran ollessa koulussa. Iruka oli yhä opettaja eikä tässä näkynyt muita vanhenemisen merkkejä, kuin muutama harmaa raita hiuksissa. ( Koulussa oli aina kiertänyt juoruja, että Iruka olisi varastanut harmaat hiukset poikaystävältään, jolla niitä piisasi jo lapsena.) Kakashilla ei ollut tällä hetkellä omaa tiimiä opetettavanaan, sillä uusille jounineille piti antaa mahdollisuus kokeilla tätäkin riesaa.
Tereya muisti vielä päivän, jolloin oli itse päässyt tiimiin jäseneksi.

Muutama kuukausi sitten:
Iruka oli pitämässä väsyneenä tälle ryhmälle vihoviimeistä saarnaa. Enää pitäisi ilmoittaa tiimit jäsenineen ja opettajineen. Vaikka olikin helpottavaa päästää ryhmät omilleen, se oli silti aina yhtä haikeaa. Vain aika näytti miten nämä pärjäisivät maailmassa, jonka kovuus tuli useimmille todella suurena yllätyksenä.  

Tereya nuokkui pulpetissa. Tarkemmin sanottuna hän näytti nuokkuvan, mutta tarkkaili ympäristöään, kuin peto. Irukan saarnan ääni oli mennyt häneltä jo kauan sitten ohitse korvien. Tyttöä kiinnosti enemmän miettiä, miten Konohan eliittininjat olivat miettineet ryhmäjaot. Kumpikaan hänen huoltajistaan ei ollut suostunut vihjaamaan mitään. Hymyilivät vain salaperäisesti toisilleen. Jolleivat he olisi niin rakkaita ja pirun taitavia, Tereya olisi auttanut sitä hymyä hyytymään jo kauan sitten.
Irukan ääni kantautui taas hieman korkeammalle, mikä yllensä merkitsi, että hänellä oli tärkeämpää asiaa ja nyt kannattaisi kuunnella. Hän alkoi sanoa uusien tiimien ja näiden jäsenten nimiä. Tiimi yksi ei häntä kiinnostanut. Sen sensei oli Sasuke, joten ei tarvinnut varmaankaan ihmetellä, miksei häntä päästetty siihen ryhmään. Vaikka mies olikin yrmeä ja muuten näytteli välinpitämätöntä, niin tämä varmasti kaikkien mielestä suosi lastaan.
Jokaiselle oli kerrottu monta vuotta sitten, että Sasukella oli ollut pieni syrjähyppy jonkun tytön kanssa, jonka henkilöllisyydestä ei ollut tietoa. Vain pieni ryhmä tiesi, että Tereyan oikea isä sattui olemaan Itachi. Se oli yksi niistä salaisuuksista, joita Tereya ei varmaankaan koskaan voisi paljastaa kenellekään.
Samassa Irukan ääni kantautui uudestaan tytön korviin. Hän pystyi näkemään opettajansa ruskeista silmistä, että nyt oli se hetki, jolloin hänestä tulisi oikean ninja tiimin jäsen.
Cheen pörhisteli hieman höyheniään, kuin osoittaakseen, että tunsi samaa jännitystä, kuin isäntänsä. Tereya hipaisi pienesti variksen sileää nokkaa, rauhoittaakseen ystäväänsä ja samalla kosketti käsivarteensa sidottua konohanpantaa. Ainoaa todistetta siitä, että hän oli tämän hetken arvoinen.
– Tiimi kahden jäsenet ovat Uchiha Tereya, Nara Asa ja Abarame Nazo. Sensei on Inuzuka Kiba. Iruka ilmoitti rauhallisesti. Hän tiesi miten paljon hänen kummityttönsä masentuisi tästä ryhmäjaosta. Asa Nara (Jonka nimi kuulosti, jopa Irukasta tyhmältä) oli Shikamarun ja Inon poika, jolla oli hiukan yli olkapäille ulottuvat vaaleat hiukset, sekä ihan liian pirteä luonne Shikamarun lapseksi. Nazo Abarame oli Shinon ja Hinatan poika. Tällä taas oli ruskeat aika lyhyet hiukset, sekä odotusten mukaisesti kahden niin hiljaisen vanhemman lapsen piti olla hiljainen. Tosin Nazon hiljaisuuteen syynä oli se, että hän oli mykkä. Ninjaksi pojasta ei varmaankaan olisi, jollei tämä olisi oppinut jostain ajatustenvälillä puhumisen ja valitettavasti niihin tunkeutumisen. Tiimin senseihin Iruka oli tyytyväinen, mutta kaksi eläintä oli kyllä liikaa. Kumpikohan voittaa useimmin sanasodan koirapoika vai lintutyttö? Vain aika näyttää. Iruka ajatteli ja jatkoi oppilaiden sijoittamista tiimeihin.
Valitettavasti Irukan ajatukset olivat osuneet yllättävän oikeaan. Tuo ryhmä tekisi Tereyan vielä hulluksi.

Nykyaika:
Tereya siveli pienesti kuvaa ryhmästään. Kiba-sensei oli yrittänyt laittaa kätensä kuvan reunoilla oleville Nazon ja hänen olkapäälle. Nazon kohdalle hän oli onnistunut, mutta hänen tapauksessaan Cheen oli puraissut tunkeilevaa kättä, joka oli yrittänyt viedä hänen paikkansa.
Nazo hymyili nähdessään Kiban kivuliaan ilmeen variksen näykkäistessä. Akamaru Kiban pään päällä oli haukahtanut huolestuneesti ja Tereya oli purskahtanut nauruun. Hän oli voittanut tämän erän lintunsa kanssa. Asa taas oli hämmästynyt tytön naurusta, jota ei kuullut tosiaankaan usein,  ja kamera oli ikuistanut tämän ihanan sekasorron.
Katsellessaan kuvaa tyttö tajusi myös, että hän oli myöhässä ryhmän tapaamisesta. Hän oli viettänyt niin paljon lapsuudestaan aikaa Kakashin kanssa, että oli sisäistänyt tämän aikataulusysteemin. Hän oli yhtenä päivänä pyytänyt Kakashia kirjoittamaan hänelle pienen kirjan. Tytön onneksi hän oli jaksanut kirjoittaa sen. Kirjan nimi oli Kakashin lyhyt oppimäärä. Varsinkin lukua kaksi, jonka nimi oli myöhästely, käytettiin ahkerasti. Se sisälsi kaikki miehen kertomat ja tietämät selitykset miksi oli myöhässä. Tereya päätti käyttää tänään kohtaa 186. ( Minut valittiin yksisarvisen kummiksi, joten piti mennä ristiäisiin.)
Hän vei kirjan ja valokuva albumin harmaaseen kassiin takaisin ja otti sen mukaansa. Se kulki aina Tereyan mukana.
Tyttö oli tänään vain kaksi ja puoli tuntia myöhässä. Tiimi kaksi oli varmasti yllättynyt miten virkku hän tänään oli ollut.            


Olen oikeastaan tästä aika ylpeä. Vaikka en saanut tähän kuvailua kovinkaan paljon niin sain tästä pidemmän, kuin yleensä. Nyt haluan tietää kannattaako minun jatkaa koko ficciä ja mitä parannettavaa tässä on, joten jättäkää joku merkki siitä, että olette lukeneet tämän. Pisteet tai kommettia. Mieluummin kyllä voisitte antaa kummatkin jos vain viitsitte.