Eli, ensimmäinen extra-jakso. Lukeminen ei ole ANR:n juonen kannalta välttämätöntä, tai edes tärkeä. So, it’s up to you. Tämä on vain tällainen pikku-juttu, joka oikeastaan sai alkunsa siitä, kun BugShino pyysi minua kirjoittamaan TenShinoa sinä aikana, kun hän oli isosleirillä. No, on tässä paljon muutakin ’pientä’, joten huoli pois. Ihmeempiä varoituksia tuskin tarvitaan, mitä nyt ne yleiset ohjeet suhtautua varauksella kaikkeen, mitä Spica kirjoittaa.


Shino makasi huonosti ilmastoidussa huoneessa. Sänky oli epämukava ja auki olevasta ikkunasta tuli vain enemmän kuumaa ilmaa sisälle. Kierrähtäen sängyltä, Shino yritti palauttaa tapahtumia mieleensä. Ilmeisesti hän oli pyörtynyt aavikolla ja jotenkin päätynyt Hiekkakylään. Shino oli odottanut tuntevansa hirveää päänsärkyä ja pahaa oloa, mutta jostain syystä hänellä oli lähes uskomattoman hyvä olo.

    ”Shino!” Tentenin kiusoitteleva ääni kuului ovelta. Shino kääntyi katsomaan ja oli saada sydänhalvauksen. Tytöllähän oli vain ohut aamutakki yllään.
    ”Te-Tenten?” Shino takelteli.
    ”Luulin jo, ettet aio herätä koko päivänä” tyttö nauroi, kävellen huoneeseen. Avonaisesta kauluksesta paljastuvat rinnat, pakottivat Shinon katsomaan muualle.
    ”Älä vain seiso siinä. Tule, mennään altaalle!” Tenten nauroi ja kiskoi pojan mukaansa.

Allas oli valtava, suurin, jonka Shino oli koskaan nähnyt. Tenten ei kuitenkaan antanut hänen ihastella näkyä, vaan hätisti pukukoppiin. Pienen tovin päästä Shino tuli takaisin, pukeutuneena uimahousuihin ja aurinkolaseihin.
    ”Tule tänne!” Tenten huusi ja viittoi Shinoa kohti poreallasta. Poreallas? Miksi täällä oli poreallas?
    ”Älä ujostele, en minä pure!” Tenten kiusasi, herättäen Shinon taas todellisuuteen.

Astuessaan altaaseen, Shino oli kiusallisen tietoinen vähäisistä vaatteistaan. Myös Tentenin pienet, violetit bikinit aiheuttivat hämmennystä. Tietysti tyttö oli kaunis ja se tässä häiritsikin. Miten hän voisi pitää likaiset ajatukset poissa mielestään?
    ”Eikö olekin rentouttuvaa?” Tenten huokaisi. Shinon oli pakko nyökätä. Poreileva vesi oli taivaallista hänen väsyneissä jaloissaan ja selässään.

Oltuaan hetken silmät ummessa, Shino tunsi jonkin liikkuvan viereensä. Vilkaistessaan sivulleen, hän huomasi Tentenin virnuilevan innoissaan.
    ”Shino. Voisimme jatkaa siitä, mihin jäimme keitaalla”, tyttö kehräsi, saaden Shinon värisemään. Pehmeä käsi liukui pitkin hänen reittään.
    ”Oletko samaa mieltä?” Tenten kysyi ja vastausta odottamatta, suuteli Shinoa. Hetken harkinnan jälkeen, Shino vastasi.

Suudelma muuttui nopeasti intohimoiseksi ja kielet aloittivat valtataistelun. Vesi poreili yhä ja lisäsi ennestään tilanteen intiimiyttä. Edellisestä kerrasta rohkaistuneena, Shino liikutti nyt kättään pitkin Tentenin vartaloa, joka sanalla sanoen oli upea.

He olivat juuri haukkaamassa happea, kun Tenten huomasi Hinatan kauempana.
    ”Hei, Hinata!” tyttö huusi. Hinata kääntyi katsomaan ja asteli heidän luokseen.
    ”Hei, Tenten, Shino”, Hinata tervehti heitä. Hänellä oli yllään lyhyt kylpytakki. Tentenin silmiin syttyi kiero kiilto ja hän nousi kuiskuttamaan jotain Hinatalle, joka virnisti hyvin epä-Hinatamaisesti. Shino ehti jo pelätä pahinta, kun Tenten kysyi häneltä:
    ”Haittaisiko sinua, jos Hinata liittyy seuraamme?”

Shino tuijotti hetken molempia tyttöjä. Mitä?! Että haittaisko häntä?! Ei todellakaan!
Tenten hymyili, kun Shino onnistui nyökkäämään. Hinata riisui hitaasti takkinsa, paljastaen edelleen hyvin epä-Hinatamaiset pikkubikinit. Hitaasti hän, ja Tenten liukuivat takaisin altaaseen.

    ”Mihin jäimmekään, Shino?” Tenten kehräsi ja asettui uudestaan pojan viereen. Hinata tuli toiselle puolelle. Tenten antoi Hinatalle vuoron, mihin tyttö suostui sangen mielellään. Hitaasti, kuin kiusaten, Hinata liikutti huuliaan pitkin Shinon kasvoja. Juuri, kun Shino oli aikeissa menettää itsehillintänsä, Hinata painoi heidän huulensa yhteen. Tytön lämpimät huulet liikkuivat vienosti, siirtyen leukaan ja kaulalle. Kuuma hengitys vasten ihoa, tuntui liian hyvältä ollakseen totta. Pehmeät rinnat painautuivat Shinon ihoa vasten ja heidän lantionsa olivat liian lähellä toisiaan.

Tenten ei jaksanut odotella vuoroaan, vaan syöksyi nuolemaan Shinon korvaa. Pehmeästi hän näykki korvanlehteä ja liikutti sormiaan pitkin selkää. Tentenin käydessä läpi kaikkia herkkiä pisteitä ja nuollessaan Shinon niskaa, alkoi kuulua pieniä huokauksia. Shino oli tullut taivaaseen. Hän oli varmasti kuollut aavikolla ja oli nyt taivaassa.

Shinon ajatukset katkesivat lyhyeen, kun hän tunsi useamman käden housuillaan. Tytöt päättivät pelata kovilla panoksilla. Heidän kosketuksensa, jopa kankaan läpi, lähettivät mielihyvän aaltoja pitkin Shinon kehoa. Tuntui, kuin he olisivat olleet kaikkialla yhtä aikaa.
    ”Nyt päästään vauhtiin”, Tenten kikatti ja tarttui Shinon housuihin, Hinatan avustuksella. Silloin kaikki pysähtyi.

Shino räpytteli silmiään huoneessa, jossa kaikki nuorimmat kilpailijat nukkuivat. Hän oli ponnahtanut istualteen ja yritti hengittää normaalisti. Luoja, mikä uni! Shinon aivot kieltäytyivät yhteistyöstä ja palauttivat unen yhä uudestaan pojan mieleen. Hän oli juuri aikeissa juosta kylpyhuoneeseen, kun Shikamaru äkkiä mumisi jotain ja näytti siltä, että heräisi aivan kohta. Shinolle ei jäänyt aikaa miettiä. Hän meni äkkiä takaisin makuulle ja pakotti itsensä näyttämään nukkuvalta.


    ”Aaa...Sh-Shika...” nautinnollinen huohotus sai Shikamarun jopa kiimaisemmaksi, kuin toisen hiestä kostea iho hänen omaa ihoaan vasten, ja hän tunsi lantionsa nytkähtävän. Shikamaru antoi silmiensä sulkeutua ja kasvojensa painautua pehmeää kaulaa vasten. Iho oli lämmin, lähes kuuma. Hän antoi kielensä vaellella ja maistella suolaista makua, saaden toisen värisemään mielihyvästä.

Keho hänen allaan kiemurteli ja värisi nautinnosta. Sormet painautuivat hänen olkapäihinsä, äänettömästi yllyttäen, anellen...

    ”Shika...”, keho hänen allaan taipui kaarelle, ja Shikamarulta pääsi matala, kiimainen huokaus...

Shikamaru ponkaisi istumaan pienehkössä huoneessa, silmät nyt apposen auki ja kasvot helakan punaisina. Hän nielaisi kuivasti, yrittäen tasata hengitystään. Hänen selkälihaksiaan poltti, muistuttaen kuinka jäykistynyt hän oli ollut nukkuessaan. Ja hyvästä syystä..hemmetti...Hän oli jo luullut kasvaneensa ohi märistä unista. Varovasti hän silmäili ympärilleen. Toivottavasti muut nukkuivat yhtä sikeästi, kuin näyttivät. Shikamaru ei tiennyt puhuiko hän unissaan, eikä hän todellakaan halunnut juurin nyt vastausta siihen...

Kiba näytti onneksi olevan umpi unessa ja kuorsaavan hiljaa. Lee oli kierähtänyt puoliksi lattialle patjaltaan, mutta nukkui epäilemättä. Hinata ja Tenten tuhisivat vienosti. Shino oli jotenkin jännittynyt, mutta ilmeisesti hänkin nukkui. Syvään huokaisten, Shikamaru hiipi kylpyhuoneeseen vaihtamaan alushousunsa. Miten vaivalloista elämän täytyi toisinaan olla.

Shino kohotti hiukan kulmiaan, kun Shikamaru oli kadonnut kylpyhuoneeseen. Ilmeisesti hän ei ollut ainoa, jolla oli ollut liiankin mukavia hetkiä unten mailla.


    ”Aijai!” Kakashin huuto kaikui kuumassa huoneessa. Jounin makasi sängyllä ilman paitaa, Irukan levittäessä voidetta palaneelle selälle.
    ”Outs, aijai!” kuului joka kerta, kun chuunin edes hipaisi ihoa. Hän yritti asennoitua Kakashin ruikutukseen samoin, kuin tekisi oppilaidensa, tai Naruton kanssa. Silti, kuullessaan aikuisen jouninin, kuuluisan ’kopio-ninja’ Kakashin valittavan, kuin 5-vuotias, alkoi olla jo liikaa.

    ”Älä ruikuta, minähän olen hellä!” Iruka tiuskaisi.
    ”Mutta se sattuu!” Kakashi uikutti, puristaen tyynyä. Hetken Iruka keräsi tahdonvoimaa olla hermostumatta. Sitten hän otti voidepurkin taas käteensä. Uskomatonta, miten Kakashi oli ensin onnistunut samaan auringonpiston ja sitten typeryksissään riisunut paitansa, koska oli liian kuuma! Olisi tämän luullut sen verran tajuavan, että aavikolla iho palaisi hetkessä.

    ”Aijai!” Kakashi huusi.
    ”En edes hipaissut sinua!” Iruka ärähti. Kakashi hiljeni hetkessä, tuijottaen nolona seinää. Iruka huokaisi, lievästi turhautuneena, ja alkoi varovasti levittää voidetta punaiseen niskaan. Tällä kertaa Kakashi oli hiljaa.

Ikuisuuksia kestäneen ja hermoja raastaneen operaation jälkeen Kakashi oli viimein saatu hoidettua. Miten hirveä työ siinä olikaan ollut! Ensin jounin oli pitänyt taluttaa portaat ylös huoneeseen ja suoraan vessaan. Siellä Iruka oli joutunut pitelemään Kakashin hiuksia poissa naamalta ja silitellyt rauhoittavasti tämä päätä, samalla kun toinen oksensi sisälmyksiään ulos. Kun Kakashi oli vihdoin lopettanut, hänet oli pitänyt varovasti suhkutella yltä päältä, kivuliaiden voihkaisujen siivettämänä. Kuivaamista pyyhkeellä he eivät olleet edes yrittäneet. Lopuksi oli ollut vuorossa palaneen ihon rasvaus.

    ”Helpottaako yhtään?” Iruka kysyi, tultuaan itse suihkusta. Kakashi nyökkäsi sängyltä, tuntien itsensä typeräksi.
    ”Olen idiootti”, hän mutisi, vilkaisten Irukaa.
    ”En väitä vastaan”, chuunin naurahti. Kakashi hautasi päänsä tyynyyn. Irukan kävi sääliksi jouninia, jonka ylpeys oli selvästi kokenut kovan kolauksen, ja jonka selkää kirveli yhä.
    ”Voisi olla pahemminkin”, Iruka jatkoi. Kakashi kohotti taas katseensa ja sai hellän suukon otsalleen.

***Lievä shounen-ai:n varoitus! Vaikka tuskinpa kukaan tästä aivohalvausta saa...***

    ”En ansaitse tuota, enkä sinua”, jounin mutisi häpeissään.
    ”Miksi kaikki pitäisi ansaita? Enkö saa suudella sinua, jos haluan?” Iruka hymyili. Sitten hän lisäsi kiusoitellen:
    ”No, minun pitää kai sitten odottaa, kunnes ansaitset. Harmi, mutta ei voi mitään. Parempi varmaan pitäytyä selibaatissa, jos kerran....”
    ”Eijei!” Kakashi huudahti hädissään ja tarttui chuuninin ranteeseen. Iruka sai tehdä tosissaan töitä, pitääkseen vakavan ilmeen.
    ”Ei nyt hätiköidä! Tarkemmin ajatellen, ei sitä varmaan aina tarvitse ansaita kaikkea, vai?” Kakashi ei todellakaan halunnut menettää fyysistä kontaktia Irukan kanssa.

    ”Jos niin sanot”, Iruka vastasi. Kakashi näytti helpottuneelta ja veti chuuninin käden huulilleen, suudellen sormia hellästi. Irukaa hymyilytti äkillinen hellyydenpuuska.
    ”Huulille?” Kakashi pyysi ja yritti kurottaa kaulaansa, mutta kirvely niskassa esti sen.
    ”Voi sinua reppanaa”, Iruka hymyili säälien ja kyykistyi sängyn tasolle antamaan jouninille tämän toivoman suukon.
    ”Säälitkö minua?” Kakashi mumisi chuuninin huulia vasten. Joku sääli suurta Sharingan-Kakashia?! Asuma nauraisi itsensä kuoliaaksi, jos kuulisi.
    ”Vähän”, Iruka vastasi, hymyillen toisen järkytykselle. Seurasi toinen, tällä kertaa pidempi suudelma, joka katkesi ikävästi Irukan haukotukseen.

***Turvallista jatkaa lukemista!***

    ”Oletko väsynyt?” Kakashi kysyi, lepuuttaen päätään tyynyllä. Iruka nyökkäsi ja kapusi sängylle, jouninin toiselle puolelle.
    ”Äläkä sotke lakanoita selälläsi”, Iruka varoitti.
    ”Ei ollut aikomukseni”, Kakashi vastasi, maaten yhä mahallaan, kasvot käännettynä chuuniniin päin.
    ”Hyvä”, tämä nyökkäsi pienesti, silmät suljettuina ja täysin valmiina siirtymään höyhensaarille. Rankka matka ja vähäinen uni oli tehnyt tehtävänsä, joten kaksikko nukahti pian.

Molemmat heräsivät parin tunnin kuluttua hirveään huutoon. Aivan, kuin koko seinä olisi tärissyt.
    ”Mitä?!” Iruka kiljaisi, säpsähtäen hereille. Vaistomaisesti Kakashi työnsi Irukan lattialle ja maastoutui itse perässä. Onneksi voide oli jo ehtinyt vaikuttaa eikä selkää polttanut.
    ”Mikä se oli?” Iruka hehkäisi, katsoen Kakashia kysyvästi. Jounin nousi ylös ja katosi savunpöllähdyksessä. Iruka kapusi jaloilleen ja ryntäsi käytävälle ja siitä viereiseen huoneeseen, josta ääni oli kuulunut, vain tömähtääkseen Kakashin selkään.


    ”Uh! Mitä siellä on?” Iruka kysyi, yrittäen kurkkia miehen selän yli. Tämä väisti hiukan, jotta chuunin näkisi. Huoneessa oli täysi kaaos, yöpöytä oli kaatunut, peitot pudonneet lattialle ja jalkalamppu rikkoutunut.
    ”Mitä täällä on tapahtunut?!” Iruka huudahti. Vastauksena kysymykseen, joukko poikia törmäsi ulos kylpyhuoneesta, yrittäen ilmeisesti taltuttaa Leetä.
    ”Pidelkää häntä!” Shikamaru huusi, yrittäen sitoa Leen jalkoja vyöllä. Hänen varjo-jutsunsa oli kestänyt Leen rimpuilua ehkä puoli minuuttia. Kiba ja Shino tiukensivat otteitaan hampaat irvessä. Taustalla Tenten käski Leetä rauhoittumaan, tuloksetta, ja Hinata kaivoi repusta köyttä.
    ”Minä khoostan theillee! Voitan teeidät kaikkii!” Lee sammalsi.
    ”Ei tästä tule mitään!” Kiba kirosi, saadessaan iskun Leen kyynärpäästä.
    ”Kellistetään hänet!” Shino keksi. He saivat vain vaivoin rimpuilevan pojan lattiaa vasten.
    ”Sidotaan hänet!” Shikamaru ähkäisi, ottaen Hinatalta köyden. Kiba istahti Leen selän päälle, Shinon köyttäessä tämän käsiä.
    ”Päästhäkää minuut! Pelkuurit, thaisteelkaa!” Lee mölisi, yrittäen nousta. Shinolle ja Shikamarulle tuli kiire asettua Leen päälle painoksi.

    ”Mitä täällä-?” Iruka aloitti, katsoen painiskelua.
    ”Iruka-sensei, K-Kakashi-sama! E-emme saa Lee-kunia rauhoittumaan!” Hinata parahti.
    ”Mitä tapahtui?” Iruka oli täysin pihalla. Leehän oli aina niin kiltti ja ystävällinen.
    ”Hän joi vahingossa sakea, jonka joku oli laittanut jääkaappiimme”, Tenten selitti, harkiten vakavasti kumauttavansa Leeltä tajun kankaalle.
    ”Ah! Gai taisikin mainita tällaisesta”, Kakashi totesi, astellen lähemmäs.
    ”Tämän pitäisi riittää”, jounin arveli, ja tökkäsi Leetä jonnekin niskan seudulle. Poika meni aivan veltoksi.
    ”Aarg! Et kai tappanut Leetä?!” Tenten kiljaisi, juosten tarkastamaan pulssin.
    ”Iskin vain hermopisteeseen”, Kakashi vastasi, ja käveli tyynesti ulos huoneesta, vetäen Irukan mukaansa. Muut jäivät tuijottamaan velttoa Leetä, joka kuorsasi ei-niin-kovin-suloisesti.
    ”Ki-kiitos, Ka-Kakahsi-sama!” Hinata huudahti, toivuttuaan järkytyksestä.


Itachi vieti laiskaa iltapäivää. Hän nautti auringonpaisteesta ja lämmöstä. Akatsuki-uimahousut jalassaan, hän makoili uimapatjalla, aurinkoa ottaen. Miten elämä voisi enää muuttua paremmaksi?

Kisame uiskenteli määrätietoisesti eteenpäin. Taustalla saattoi jopa havaita Tappajahaista tuttua musiikkia, jota joku älypää soitti. Varjon lailla, Kisame sukelsi suuren, punaisen nelikulmion alle. Hän tiesi katuvansa tätä myöhemmin ja saavansa tuntea sen nahoissaan, mutta tilaisuus oli yksinkertaisesti liian houkutteleva. Miten sitä voisi vastustaa?

Päästyään kyseisen objektin alle, Kisame virnisti. Meni syteen tai saveen... Kuului kammottava kiljahdus erään Uchihan suusta, kun uimapatja kaatui Kisamen toimesta, ja Itachi löysi itsensä kylmästä vedestä.
    ”Kisame!!!!” Itachi kirosi, aikoen tappaa haimiehen kivuliaimmalla mahdollisella tavalla. Kisame oli kuitenkin jo livistänyt paikalta, hervottomasti räkättäen. Hän kuolisi heti, kun Itachi pääsisi ylös altaasta, mutta oli se ollut sen arvoista.



The end... Sitten vähän selityksiä:
1. Jätin aivan tarkoituksella mainitsematta, kuka tuo henkilö Shikamarun unessa oli (voitte arvailla rauhassa, mitä Spican likaisessa mielessä saattoi liikkua).
2. Shinon uni taas, no hän on kuitenkin täysin terve nuori mies, jolla on seksuaalisia tarpeita ja muita vastaavia (minähän olenkin alan asiantuntija).
3. Leen yllättävä humala sattui olemaan niin hullunkurinen ajatus, että pakkohan sekin oli ottaa mukaan.
4. KakaIruka oli vähäisen puoleisesti tässä, mutta oikeastaan olikin enemmän tarkoitus keskittyä Shinoon. Olen pahoillani, jos petyitte pahasti.

Hauskaa lomaa kaikille!