Eli uusi sarja Spicalta. Kuten arvata saattaa, tässä on siis KakaIrua. Juonesta sen verran, että tässä on shounen-ai:ta. Hahmot ovat ns. ’tavallisia’, käyvät koulua jne. Sarja kuuluu vanhempaan tuotantooni, mutta sei jäi kesken jostain syystä. Toivottavasti pidätte!


Kesäleiri. Se on paikka, jonne lapset ja nuoret lähetetään loman ajaksi. Siellä he tapaavat kaverinsa, pitävät hauskaa ja ovat ennen kaikkea poissa vanhempien jaloista. Siellä myös monet aikuisuuden kynnyksellä seisovat teinit tienaavat ensimmäisen palkkansa, toimien erilaisina ohjaajina, leirin vanhimpina, tai vain lapsenvahteina. Loppujen lopuksi vain tittelit ovat erilaisia, toimenkuva ei muutu lainkaan.

Umino Iruka oli ollut leireillä niin monena kesänä, kuin jaksoi muistaa. Suurimmaksi osaksi se johtui siitä, että hänen vanhempansa olivat kuolleet onnettomuudessa, poikansa ollessa vasta 10-vuotias. Niinpä hän tänäkin vuonna viettäisi kesänsä terveellisessä ulkoilmassa.

Ruskea ponihäntä sojotti kohti taivasta ja ruskeat silmät häikästyivät kirkaasta valosta. Iruka siirtyi suosiolla varjoon. Ei hän pelännyt palavansa, sillä kevyen ruskea iho kestäisi hyvin. Lähinnä hän uskoi läkähtyvänsä. Tuulesta ei ollut tietoakaan ja muut leiriläiset voisivat saapua milloin vain. Sisälle ei siis voinut paeta.

Viimein kuului moottorin ääni, kun vanha bussi kaartoi leirikeskuksen parkkipaikalle. Iruka katseli sivummalta, kuinka joukko nuoria astui ulos linja-autosta. Hän itse oli saapunut jo eilen, toisin kuin useimmat.

Hiukan epäröiden, Iruka asteli lähemmäs aukiota, missä ohjaajat toivottivat leiriläiset tervetulleiksi. Osan hän tunsi entuudestaan, mutta joukossa oli myös paljon uusia. Eikä ihme, sillä yleensä Iruka oli ollut toisella leirillä, joka sijaitsi hiukan kauempana.

Ohjaajien yhä puhuessa, Iruka katseli joukkoa. Hänen katseensa osui pieneen joukkoon nuoria, jotka näyttivät hiukan vanhemmilta ja pidemmiltä, kuin hän. Punastuen rajusti Iruka huomasi heidänkin katsovan häntä lähes intohimoisen kiinteästi. Erityisesti eräs laventelitukkainen poika pisti silmään. Hänellä oli olkapäille ulotuvat hiukset, huivi päässä ja melkein kiero virne kasvoillaan. Irukalle tuli heti erittäin epämiellyttävä olo tästä pojasta.

Laventelitukkaisen pojan vieressä seisoi harmaahiuksinen poika, jonka kasvoista oli peitetty puolet tummalla kankaalla. Myös vasen silmä oli peitetty ja hiukset sojottivat ylväinä pystyssä. Hänen olemuksensa oli laiska, mutta silti jotenkin lämmin ja luotettava.

Siirtäen katsettan vastahakoisesti, Iruka huomasi vihreähaalarisen pojan, jolla oli musta pottakampaus ja järkyttävän massiiviset kulmakarvat. Kuitenkin poika hymyili leveästi ja vaikutti lämpimältä persoonalta. Iruka huomasi hymyilevänsä heille ja pojat tulivatkin nopeasti hänen luokseen.

”Hei, mikä nimesi on, söpöläinen?” laventelitukkainen poika kysyi.
”I-Iruka”, Iruka tunsi olonsa epämiellyttäväksi, katsoessaan virnuilevaa poikaa. Vaistomaisesti hän alkoi raapia nenänsä yli kulkevaa arpea. Hän teki sitä aina jännittyneenä tai kiusaantuneena.
”Hei, Iruka. Minä olen Mizuki”, poika tervehti. Samassa vaalea kämmen työnsi hänet sivuun ja harmaahiuksinen poika astui tilalle.

”Älä välitä hänestä, Iruka. Minä olen Kakashi”, poika esittäytyi, siniset silmät kauniisti hymyillen. Iruka tunsi oudon kiintymyksen tunteen sisällään. Aivan kuin hän olisi hukkunut noihin silmiin.
”Hauska tutustua, Kakashi”, Iruka hymyili takaisin pidemmälle pojalle.
”Ilo on minun puolellani”, Kakashi vakuutti. He seisoivat siinä vain katsoen toisiaan, kunnes Mizukiksi esittäytynyt poika ähkäisi:
”Älä omi häntä, Kakashi!”

Silloin vihreäasuinen poika tarttui Irukan käteen ja ravisti sitä.
”Nimeni on Gai! Olen Kakashin arkkivihollinen ja aion voittaa hänet tällä leirillä!” poika selitti, valkeat hampaat välkkyen.
”Gai, lopeta tuo! Pelotat häntä! Olet tuntenut Irukan vasta pari minuuttia ja onnistunut jo järkyttämään hänet!” Kakashi huusi ja riensi pelastamaan Irukan käden puristuksesta.
”Usko pois, Gai on harmiton. Hän vain pitää suurista efekteistä”, Kakashi kuiskasi.
”Hän vaikuttaa mukavalta. Mizuki sen sijaan on vähän...pelottava”, Iruka sanoi. Kakashi nyökkäsi ymmärtäväisesti.
”Niin, hän on vähän perverssi, mutta älä huoli, pidän sinusta huolta. Jos Mizuki yrittää jotain outoa, kerro vain minulle niin hoidan hänet”, Kakashin ääni oli lämmin ja suojeleva. Iruka tiesi heti, että tulisi viettämään elämänsä siihen mennessä parhaan kesän.

”Näyttää siltä, että huoneita jaetaan”, Gai huomautti. Kakashi ja Iruka käänsivät vastahakoisesti katseensa ohjaajiin.
”Minä haluan samaan huoneeseen, kuin Iruka!” Mizuki karjui ja ryntäsi ohjaajien luokse. Iruka ei varsinaiseti hyppinyt riemusta, mutta onneksi mökeissä oli neljä sänkyä. Kakashi tulisi varmaan myös, samoin Gai. Toivottavasti.
”Turha pelätä, en jätä sinua yksin tuon ääliön kanssa”, Kakashi näytti arvanneen pojan ajatukset. Helpottuneesti hymyillen, Iruka kirjasi nimensä listaan ja asteli yhdelle mökeistä. Se oli pieni, kuten leireillä yleensäkin, mutta tarpeeksi tilava neljälle pojalle. Kahdet kerrossängyt oli sijoitettu huoneen nurkkaan siten, että alasängyt olivat sidoksissa toisiinsa, samoin yläsängyt. Lähinnä asetelma muistutti puolikasta neliötä.

”Minä nukun yläsängyssä, kuten nuorelle ja voimakkaalle ruumiilleni parhaiten sopii!” Gai innostui ja hyppäsi toiselle yläsängyistä. Mizuki vilkaisi Kakashia ja kiirehti sitten lähemmäs toista puolta varmistaen, ettei Kakashi pääsisi omimaan suloista Irukaa kokonaan itselleen.
”Otan alasängyn, jos sopii”, Iruka sanoi ja asettui Gain alapuolelle. Olihan hän toki nukkunut yläsängyssä, mutta nyt hän oli joukon lyhyin, joten kiipeäminen saisi jäädä muille.
”Niin minäkin”, Kakashi totesi ja asettui nopeasti toiselle alasängylle, ennenkuin Mizuki ehtisi varata sen.

Parissa päivässä kaikki olivat jotenkuten kotiutuneet ja päässeet lomatunnelmaan. Iruka ja Kakashi liikuivat yhdessä lähes tauotta. Gailla oli usein niin kiire kilpailla ja harjoitella, ettei häntä näkynyt kuin iltaisin. Mizuki taas joutui nopeasti toteamaan, että Kakashi oli todella ominut Irukan, eikä tällä näyttänyt olevan mitään sitä vastaan.

”Kuuma, vai mitä?” Kakashi läähätti, istuen varjossa. Vaikka hänellä oli yllään t-paita ja sortsit, niin maski pysyi tiukasti kasvoilla.
”Liian kuuma. Olisi ihanaa mennä uimaan”, Iruka vastasi ja hymyili.
”Mennään sitten”, Kakashi innostui ja nousi ylös.
”Entäs ohjaajat?” Iruka epäröi. Eräs ohjaaja käveli juuri parahiksi paikalle ja Kakashi sai luvan uimiseen.
”Rantavahti huolehtii teistä”, ohjaaja hymyili ja jatkoi matkaansa.
”Tule, Iruka”, Kakashi tarttui nuorempaa poikaa kädestä, kiskaisten hänet jaloilleen. Pian he juoksivatkin rantaa kohti.

”Viimeinen vedessä on mätämuna!” Gai huusi yhtäkkiä, kun hän ja Mizuki liittyivät mukaan. Kiskoen paidan yltään, Gai viiletti veteen. Muut seurasivat vauhdilla perässä. Kohta vedessä räpiköi neljä nauravaa nuorta, roiskien vettä toistensa päälle.

”Kakashi, haastan sinut uintikisaan! Se kumpi meistä kahdesta ensin ui tuolle poijulle ja takaisin, on voittaja!” Gain silmissä kiilui kisan huuma.
”Voitan sinut, vaikka yhdellä kädellä”, Kakashi nauroi, uiden lähtöviivalle.
”Selvä! Häviäjä joutuu sitten...” Gai yritti keksiä sopivaa tehtävää.
”Siivoamaan mökin, yksinään!” Mizuki ehdotti, toivoen välttyvänsä urakalta.
”Aivan! Siivoamaan mökin!” Gai toisti. Mizuki hurrasi mielessään.
”Mutta eikö se ole epäreilua? Vain te kaksi kisaatte, joten minä ja Mizuki säästymme siivoukselta automaattisesti”, Iruka huomautti. Mizuki olisi halunnut pamauttaa poikaa päähän. Idiootti!

”Tosiaan!” Gai huudahti. Hän ei ollut tajunnutkaan.
”Ajattelin vain, että tehtävä olisi aika kohtuuton”, Iruka selitti, punastuen. Vanhemmat pojat katsoivat häntä. Kuinka suloinen näky!
”Olet oikeassa, Iruka”, Kakashi myönsi ja loi, itselleen tyypillisen, ’yhden silmän hymyn’ pojalle. Iruka punastui entisestään.
”Sitten meidän täytyy kilpailla joukkueina!” Gai päätti. Toiset katsovat häntä silmät pyöreinä. Joukkueina?

”Miten muka? Iruka on meitä nuorempi, se ei olisi reilua”, Mizuki huomautti. Eikä hän halunnut Kakashin ja Irukan pelaavan koko ajan yhteen.
”Tarkoitin tietenkin, että samassa joukkueessa olevat joutuvat siivoamaan yhdessä. Sinä ja Iruka saatte kannustaa, joten meille tulee lisää intoa voittaa”, Gai tarkensi.
”Eli, jos sinä häviät, joutuu Mizukikin siivoamaan?” Kakashi kysyi. Gai nyökkäsi eikä Mizuki saanut tilaisuutta valittaa parinvalinnasta.

Viimein säännöt olivat selvillä ja kilpailu pääsi alkamaan. Mizuki ja Iruka antoivat lähtökäskyn, jolloin Gai ja Kakashi lähtivät kauhomaan sellaisella vauhdilla, että moni mestarikin olisi kadehtinut. Gai johti täpärästi alkumatkan, mutta poijun jäätyä taa, Kakashi ui hänen ohitseen, tullen maaliin ensin. Gai oli ilmeisen pettynyt ja Mizuki suorastaan kihisi.
”Reilu peli, voitit tällä kertaa!” Gai tunnusti reilusti.
”Ensi kerralla aion voittaa, odota vain!” poika lisäsi vielä.


No, mitäs piditte? Laitoin tämä ennen lomalle lähtöäni, joten muistakaa kommentoida ahkerasti, että minulla olisi jotain odotettavaa, kun tulen takaisin. Profiilistani kyllä löytyy tarkemmat paluutiedot.