Nimimerkillä Izumo & Kotetsu - izumoampkotetsu
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
5
Katsottu 1267 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 1104 sanaa, 6893 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2007-03-02 17:22:12
osa 2
Izumo ja Kotetsu lähentyvät. Tässä osassa ei vielä ole ikärajaa.
Sisältää pieniä viittauksia TsunadeJiraiyaan.
Izumo ja Kotetsu lähentyvät. Tässä osassa ei vielä ole ikärajaa.
Sisältää pieniä viittauksia TsunadeJiraiyaan.
Arvostelu
5
Katsottu 1267 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
”Niin, se miksi kutsuin teidät tänne ei ole varmaan vielä selvinnyt teille?” Tsunade huokaisi.
”Halusit että ilahduttaisimme sinua läsnä olollamme, me olemme niin rakas..” Kotetsu ei ehtinyt lopettaa lausettaan, sillä Izumo tukki hänen suunsa.
”Olemme parhaat ninjat hommaan.” Izumo täydensi. Kotetsu mulkoili häntä hieman happamasti, mutta piti suunsa kiinni. Tsunade otti laatikostaan kirjekuoren.
”Tässä kuoressa oli aiemmin valokuvia Konohan parhaista naisninjoista..” Tsunade kuulosti hieman vaivautuneelta.
”Ja nyt oletat siis, että joku ulkopuolinen haluaa tiedot parhaista ninjoista, jotta voi voittaa heidät?” Kotetsu hihkaisi. (Izumo olisi vaikka voinut vannoa, että näki lampun syttyvän Kotetsun pään päällä)
”Ei nyt ihan niinkään..” Tsunade huokaisi, ”Minä tunnistin kyllä jäljistä kuka oli vienyt ne. Jiraiya ei tunnetusti voinut vastustaa kauniita naisia, vaan nappasi kuvat työpöydältäni, kun en huomannut.”
”Mutta miten hän…? Auh!” Kotetsu sai ystävältään kyynärpää iskun mahaansa.
”Älä kysele.” Hän kuiskasi Kotetsulle, joka selvästi aikoi tehdä hyvin typerän kysymyksen, jolloin he saisivat Tsunaden vihat niskaansa, eikä hän halunnut edes kuvitella, mitä silloin kävisi.
”Tehtävänne on etsiä Jiraiya ja palauttaa kuvat tähän kuoreen.” Tsunade jatkoi.
”Suoritamme sen tuota pikaa.” Izumo vastasi, kävellessään jo kohti ovea.
”Juu! Ja voimme palauttaa nämä Jiraiyan sydän bokserit, joissa lukee Tsunade.” Kotetsu hihkaisi nostaessaan kyseisen vaatekappaleen ylös. Tsunaden silmät kapenivat viiruiksi.
”Sinä senkin pikku…” Hän kirosi nostaessaan työtuolinsa ilmaan.
”Jumantsuikka!!” Kotetsu huudahti väistäessään päänsä ohi lentävää tuolia.
Izumo oli jo ehtinyt kantomatkan ulkopuolelle, mutta jatkoi juoksemista varmuuden vuoksi. Kotetsu sai hänet kiinni lähellä kaupungin parasta Ramen paikkaa. Kotetsu pysähtyi hänen viereensä hieman puuskuttaen.
”Vouh, kylläpä hän on herkkä.” Kotetsu sai sanottua puuskutuksensa lomasta.
”Ja sinä olet elefantti posliinikaupassa..” Izumo totesi pisara otsallaan.
”Tuon sinä kyllä saat hyvittää jotenkin.” Kotetsu virnisti, ”Miten olisi vaikka pieni matsi?”
”kyllä yksi voitto lisää kelpaa aina.” Izumo vastasi, käsi valmiina poimimaan kunain taskusta.
”Sitten saat voittaa minulle palkinnon kunainheittokisassa.” Vastasi kotetsu hymyillen.
Kisa meni todella hyvin, Izumo voitti söpön keskikokoisen nallekarhun. Hän naurahti, kun näki Kotetsun lumoutuneen ilmeen, kun hän kuuli saavansa nallen lahjaksi. Kotetsu risti nallen: Izumo the bear:ksi. He eivät kuitenkaan voineet kauaa kisailla, sillä heille oli tehtävä.
”Miten hän tiesi, että se oli Jiraiya?” Kotetsu pohti ääneen, ”Voisiko olla mahdollista, että Jiraiya vietti siellä viime yön? hmm... mahdollisesti, se selittäisi ne bokseritkin.. Ja sen, että Tsunade ei huomannut kuvien katoamista.”
”Kotetsu. Tiesitkö, että itsekseen puhuminen ei ole ihan tervettä?” Izumo huomautti. Kotetsu katsoi häntä hetken merkitsevästi ja rupesi sitten nauramaan.
”Niin, milloinkas sinä olisitkaan ollut ihan terve..” Izumo jatkoi naureskellen.
”No mistäs me sitten etsimme häntä? Hän kuulemma lähti harjoittelu matkalle.” Kotetsu viimein sanoi, vakavoituen hetkeksi.
”Tiedän paikan, jossa hän käy usein, mennään sinne. Tosin sinne on päivän matka.” Izumo sanoi mietteissään.
”No sitten saadaan taas nukkua metsässä, kuten ennen vanhaan lapsina. Tosin tällä kertaa ilman varusteita, joten voi tulla kylmä..” Kotetsu sanoi melko huolettomasti astuessaan ulos Konohan portista.
”Onhan sinulla tuo nalle.” Izumo naureskeli.
Auringon laskiessa horisontin taa he olivat keskellä metsän synkintä osaa. Vanhat paksut ikipuut kohosivat korkealle taivaalle, varjostaen maata niin, että pensaikkoa ei juuri ollut, muutamia ruohotuppoja ja sammalta vain. Tuli niin pimeää, että eteensä tuskin näki ja kulkiessa olisi voinut loukata itsensä, joten he pysähtyivät pehmeälle sammalikolle.
He asettuivat erään ison puun juurelle, Izumo nukahti lähes saman tien, tosin Kotetsu ei voinut olla siitä ihan varma, sillä Izumo oli tunnetusti hiljainen ja oli saattanut vain vaipua ajatuksiinsa. Kotetsu yritti nukahtaa, mutta uni ai suostunut tulemaan. Kosteus hiipi vaatteisiin ja iholle, saaden olon epämukavan viileäksi.
Hän heittelehti etsiessään hyvää asentoa, joka olisi sekä mukava että mahdollisimman lämmin. Hän tärisi viluissaan, miettien kuinka tyhmää oli ollut lähteä matkaan ilman kunnon varusteita.
Izumo yleensä huolehti kaikesta järkevästä ja tärkeästä, kuten pakkaus. Miten hän olisi voinut osata varautua Izumon hetkelliseen epäjärjestelmällisyyteen? Izumohan muisti aina kaiken, ellei hänen huomiotaan vienyt joku vielä tärkeämpi asia.
Mitä ihmettä Izumo oli muuten viime aikoina mietiskellyt? Kotetsu oli hieman loukkaantunut, sillä yleensä he jakoivat kaiken, eivätkä salanneet toisilta asioita.
Kotetsu sävähti huomatessaan pyörähtäneensä suoraan Izumon kainaloon. Izumo ei tuntunut huomaavan tai välittävän, Kotetsua kiusasi ajatus, että mitä jos hän voisi jäädä siihen, eihän se olisi kummallista, hän vain haki lämpöä, ei muuta, eihän? Mutta entä jos hän painautuisi vielä hieman lähemmäs, tuntisiko hän Izumon hengityksen lämmön? Entä sydämen lyönnit? Mitähän Izumo ajattelisi aamulla, kun löytäisi Kotetsun kainalostaan..?
Enempää ei Kotetsu ehtinyt miettiä, kun hän tunsi vahvojen käsivarsien kietoutuvan ympärilleen ja lämpimän kehon painautuvan häntä vasten.
”Izumo?” Kotetsu kuiskasi häkeltyneenä. Ei vastausta. Kotetsun ilo hälveni hiukan, mutta vain hiukan, kun tajusi toisen nukkuvan. Ilahtuminen oli tuonut lämmön tunteen koko kehoon ja häntä haukotutti. Hiljalleen silmät painuivat kiinni. Vielä kerran hän korjasi asentoa, jotta olisi mahdollisimman lähellä Izumoa ja sitten hän nukahti, hymy huulillaan.
Vähän hänen nukahtamisensa jälkeen Izumo avasi silmänsä. Hän suukotti Kotetsun otsaa ja kuiskasi tuskin kuuluvasti: ”Kauniita unia pieni pyörivä ystäväni.”
-------------------------------------------------------------------------------
Elän siis edelleen kommenteista ;)
Kumpi teidän mielestänne on uke ja kumpi seme?
^^' minulla se on hieman mietinnässä tässä alussa, mutta luulen kallistuvani siihen että Kotetsu on seme.
”Halusit että ilahduttaisimme sinua läsnä olollamme, me olemme niin rakas..” Kotetsu ei ehtinyt lopettaa lausettaan, sillä Izumo tukki hänen suunsa.
”Olemme parhaat ninjat hommaan.” Izumo täydensi. Kotetsu mulkoili häntä hieman happamasti, mutta piti suunsa kiinni. Tsunade otti laatikostaan kirjekuoren.
”Tässä kuoressa oli aiemmin valokuvia Konohan parhaista naisninjoista..” Tsunade kuulosti hieman vaivautuneelta.
”Ja nyt oletat siis, että joku ulkopuolinen haluaa tiedot parhaista ninjoista, jotta voi voittaa heidät?” Kotetsu hihkaisi. (Izumo olisi vaikka voinut vannoa, että näki lampun syttyvän Kotetsun pään päällä)
”Ei nyt ihan niinkään..” Tsunade huokaisi, ”Minä tunnistin kyllä jäljistä kuka oli vienyt ne. Jiraiya ei tunnetusti voinut vastustaa kauniita naisia, vaan nappasi kuvat työpöydältäni, kun en huomannut.”
”Mutta miten hän…? Auh!” Kotetsu sai ystävältään kyynärpää iskun mahaansa.
”Älä kysele.” Hän kuiskasi Kotetsulle, joka selvästi aikoi tehdä hyvin typerän kysymyksen, jolloin he saisivat Tsunaden vihat niskaansa, eikä hän halunnut edes kuvitella, mitä silloin kävisi.
”Tehtävänne on etsiä Jiraiya ja palauttaa kuvat tähän kuoreen.” Tsunade jatkoi.
”Suoritamme sen tuota pikaa.” Izumo vastasi, kävellessään jo kohti ovea.
”Juu! Ja voimme palauttaa nämä Jiraiyan sydän bokserit, joissa lukee Tsunade.” Kotetsu hihkaisi nostaessaan kyseisen vaatekappaleen ylös. Tsunaden silmät kapenivat viiruiksi.
”Sinä senkin pikku…” Hän kirosi nostaessaan työtuolinsa ilmaan.
”Jumantsuikka!!” Kotetsu huudahti väistäessään päänsä ohi lentävää tuolia.
Izumo oli jo ehtinyt kantomatkan ulkopuolelle, mutta jatkoi juoksemista varmuuden vuoksi. Kotetsu sai hänet kiinni lähellä kaupungin parasta Ramen paikkaa. Kotetsu pysähtyi hänen viereensä hieman puuskuttaen.
”Vouh, kylläpä hän on herkkä.” Kotetsu sai sanottua puuskutuksensa lomasta.
”Ja sinä olet elefantti posliinikaupassa..” Izumo totesi pisara otsallaan.
”Tuon sinä kyllä saat hyvittää jotenkin.” Kotetsu virnisti, ”Miten olisi vaikka pieni matsi?”
”kyllä yksi voitto lisää kelpaa aina.” Izumo vastasi, käsi valmiina poimimaan kunain taskusta.
”Sitten saat voittaa minulle palkinnon kunainheittokisassa.” Vastasi kotetsu hymyillen.
Kisa meni todella hyvin, Izumo voitti söpön keskikokoisen nallekarhun. Hän naurahti, kun näki Kotetsun lumoutuneen ilmeen, kun hän kuuli saavansa nallen lahjaksi. Kotetsu risti nallen: Izumo the bear:ksi. He eivät kuitenkaan voineet kauaa kisailla, sillä heille oli tehtävä.
”Miten hän tiesi, että se oli Jiraiya?” Kotetsu pohti ääneen, ”Voisiko olla mahdollista, että Jiraiya vietti siellä viime yön? hmm... mahdollisesti, se selittäisi ne bokseritkin.. Ja sen, että Tsunade ei huomannut kuvien katoamista.”
”Kotetsu. Tiesitkö, että itsekseen puhuminen ei ole ihan tervettä?” Izumo huomautti. Kotetsu katsoi häntä hetken merkitsevästi ja rupesi sitten nauramaan.
”Niin, milloinkas sinä olisitkaan ollut ihan terve..” Izumo jatkoi naureskellen.
”No mistäs me sitten etsimme häntä? Hän kuulemma lähti harjoittelu matkalle.” Kotetsu viimein sanoi, vakavoituen hetkeksi.
”Tiedän paikan, jossa hän käy usein, mennään sinne. Tosin sinne on päivän matka.” Izumo sanoi mietteissään.
”No sitten saadaan taas nukkua metsässä, kuten ennen vanhaan lapsina. Tosin tällä kertaa ilman varusteita, joten voi tulla kylmä..” Kotetsu sanoi melko huolettomasti astuessaan ulos Konohan portista.
”Onhan sinulla tuo nalle.” Izumo naureskeli.
Auringon laskiessa horisontin taa he olivat keskellä metsän synkintä osaa. Vanhat paksut ikipuut kohosivat korkealle taivaalle, varjostaen maata niin, että pensaikkoa ei juuri ollut, muutamia ruohotuppoja ja sammalta vain. Tuli niin pimeää, että eteensä tuskin näki ja kulkiessa olisi voinut loukata itsensä, joten he pysähtyivät pehmeälle sammalikolle.
He asettuivat erään ison puun juurelle, Izumo nukahti lähes saman tien, tosin Kotetsu ei voinut olla siitä ihan varma, sillä Izumo oli tunnetusti hiljainen ja oli saattanut vain vaipua ajatuksiinsa. Kotetsu yritti nukahtaa, mutta uni ai suostunut tulemaan. Kosteus hiipi vaatteisiin ja iholle, saaden olon epämukavan viileäksi.
Hän heittelehti etsiessään hyvää asentoa, joka olisi sekä mukava että mahdollisimman lämmin. Hän tärisi viluissaan, miettien kuinka tyhmää oli ollut lähteä matkaan ilman kunnon varusteita.
Izumo yleensä huolehti kaikesta järkevästä ja tärkeästä, kuten pakkaus. Miten hän olisi voinut osata varautua Izumon hetkelliseen epäjärjestelmällisyyteen? Izumohan muisti aina kaiken, ellei hänen huomiotaan vienyt joku vielä tärkeämpi asia.
Mitä ihmettä Izumo oli muuten viime aikoina mietiskellyt? Kotetsu oli hieman loukkaantunut, sillä yleensä he jakoivat kaiken, eivätkä salanneet toisilta asioita.
Kotetsu sävähti huomatessaan pyörähtäneensä suoraan Izumon kainaloon. Izumo ei tuntunut huomaavan tai välittävän, Kotetsua kiusasi ajatus, että mitä jos hän voisi jäädä siihen, eihän se olisi kummallista, hän vain haki lämpöä, ei muuta, eihän? Mutta entä jos hän painautuisi vielä hieman lähemmäs, tuntisiko hän Izumon hengityksen lämmön? Entä sydämen lyönnit? Mitähän Izumo ajattelisi aamulla, kun löytäisi Kotetsun kainalostaan..?
Enempää ei Kotetsu ehtinyt miettiä, kun hän tunsi vahvojen käsivarsien kietoutuvan ympärilleen ja lämpimän kehon painautuvan häntä vasten.
”Izumo?” Kotetsu kuiskasi häkeltyneenä. Ei vastausta. Kotetsun ilo hälveni hiukan, mutta vain hiukan, kun tajusi toisen nukkuvan. Ilahtuminen oli tuonut lämmön tunteen koko kehoon ja häntä haukotutti. Hiljalleen silmät painuivat kiinni. Vielä kerran hän korjasi asentoa, jotta olisi mahdollisimman lähellä Izumoa ja sitten hän nukahti, hymy huulillaan.
Vähän hänen nukahtamisensa jälkeen Izumo avasi silmänsä. Hän suukotti Kotetsun otsaa ja kuiskasi tuskin kuuluvasti: ”Kauniita unia pieni pyörivä ystäväni.”
-------------------------------------------------------------------------------
Elän siis edelleen kommenteista ;)
Kumpi teidän mielestänne on uke ja kumpi seme?
^^' minulla se on hieman mietinnässä tässä alussa, mutta luulen kallistuvani siihen että Kotetsu on seme.
Kommentit (Lataa vanhempia)
Spica
- 2007-03-02 18:15:10
Kiitos, kun informoit minua tämän tulosta. Olinkin juuri aiemmin miettinyt, koska sitä jatkoa mahtaa tulla ;)
Lyhyehkö, mutta muuten loistava kappale. Nyt taidetaan päästä vähän eteenpäin. Oikein hyvä juttu tunkea heidät jonnekin keskelle ei mitään, saavat olla täysin kahden.
Muutaman pienen virheen huomasin, oltiin kirjoitettu vahingossa pienellä, tai yhdyssana erikseen, mutta ei se ihmeemmin häirinnyt lukemista.
Kyllä se Kotetsu taitaa viedä semen paikan, mutta tottakai hän on lempeä sellainen. Raja on kuitenkin aika häilyvä, toisin kuin joissain muissa parituksissa.
Lyhyehkö, mutta muuten loistava kappale. Nyt taidetaan päästä vähän eteenpäin. Oikein hyvä juttu tunkea heidät jonnekin keskelle ei mitään, saavat olla täysin kahden.
Muutaman pienen virheen huomasin, oltiin kirjoitettu vahingossa pienellä, tai yhdyssana erikseen, mutta ei se ihmeemmin häirinnyt lukemista.
Kyllä se Kotetsu taitaa viedä semen paikan, mutta tottakai hän on lempeä sellainen. Raja on kuitenkin aika häilyvä, toisin kuin joissain muissa parituksissa.
fumajime
- 2007-03-03 07:47:51
Awwww~! Suloista ^^
Kiitos kun ilmoitit jatkosta, ryntäsin heti lukemaan!
Naureskelin pitkin tekstiä ja serkkuni, joka ei yleensä perusta shounen-aista jäi tähän koukkuun. Yay!
Onnistunutta tekstiä, enkä huomannut kirjoitusvirheitäkään~
*gai pose*!
Nii ja Kotetsu on ehdoton seme!
5pojoo<3
Kiitos kun ilmoitit jatkosta, ryntäsin heti lukemaan!
Naureskelin pitkin tekstiä ja serkkuni, joka ei yleensä perusta shounen-aista jäi tähän koukkuun. Yay!
Onnistunutta tekstiä, enkä huomannut kirjoitusvirheitäkään~
*gai pose*!
Nii ja Kotetsu on ehdoton seme!
5pojoo<3
Shikamaru-chan
- 2007-03-03 12:27:02
*reps* x3 Mikä alku! Hyvin hupaisaa ja suloista luettavaa! ♥ :3 Virheitä en huomannut... Loppu ”Kauniita unia pieni pyörivä ystäväni.” oli sekä hauska että ihana... ;3 Ja kyllä se Kotetsu tuon seme paikan vie! xD Toivottavasti pian tulee jatkoa! 5 pojoo
Hideto
- 2007-03-03 18:25:04
Kaunis ja ihana tarina, mahtavaa että jaksoit jatkaa ^^ Löysin useita yhdyssanavirheitä, joten katselepa niiden perään vähän tarkemmin, niin tarinaa on mukavampi lukea. Rakastan tätä paritusta, anna tulla tykillä vaan lisää!! Kotetsu on selkeä seme :)) Mutta toisaalta Kotetsu on ehkä sähläri. Izumo voisi hoitaa hommat coolisti. Joo, odotan jatkoa innolla! ;D Neljä pojoa :)
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste