Kirjoitin tämän ficin siksi, koska halusin kokeilla taitojani Itasasun kirjoittamisessa. Sen takia saattaa olla hiukan outo.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Minua ympäröi pimeys. Istun yksinäni huoneeni nurkassa käsieni ympäröidessä polviani, ja kasvoni ovat painettu niitä vasten. Nyyhkytän hiljaa.
Ulkona sataa vettä kaatamalla. Välillä taivaalla välähtävät suuret salamat joiden jälkeen murahteli ukkonen, kuin toruen salamia.
Nostan katseeni ikkunaan siirtäen samalla mustia hiuksiani pois silmiltäni.
Tummat silmäni katsoivat ilmeettöminä ikkunasta ulos.
Kunnes muistin sinut. Olit lähtenyt. Petit minut ennen lähtöäsi. Lupasit aina rakastaa minua, ja pitää minusta huolta.

Mutta ei. Oletkin vain typerä, valehteleva paskiainen, miksi en olisi edes
ajatuksissani haukkunut. Rakastin sinua, ihailin sinua. Halusin olla kuin sinä.
Ihailin voimiasi, ihailin taitojasi. Mutta sinä vain esitit välittäväsi.
Kohtelit minua kuin ilmaa, sinulla ei koskaan ollut aikaa minulle.
Olit kuin isoveljen täytyisi olla. Ei, se oli vain näytelmää.

En tunne enää rakkautta, kuten ennen olin tuntenut.
Nyt tunnen vain vihaa, vihaa sinua kohtaan.
Kuten käskit minun tehdä. Vihata sinua.
Puristan kämmeneni tiukasti nyrkkiin, kynsien painautuessa kivuliaasti ihoon.
En tunne kipua.
Tämä kipu ei ole mitään verrattuna sinun aiheuttamasi tuskaan.

Veit minulta kaiken.
Kaiken mitä vielä tarvitsin, ja kaiken mistä välitin. Kaiken mitä rakastin.
Purin alahuultani aiheuttaen pienen verenvuodon.
Veri valui leukaani pitkin, kunnes pyyhkäisin sen kämmenselkääni. Katsoin verta.

Se oli Uchihan verta. Kuuluinhan Uchihan sukuun, Konohan vahvinpaan klaaniin.
Olin ainoa lukuunottamatta sinua. Sinä murhasit kaikki muut.
Et välittänyt mitä tuntisin. Sinä vain veit heiltä elämänsä,
vaikka heidän aikansa ei olisi vielä ollut.

Sitten lähdit. Et kertonut minne lähtisit, lähdit mitään sanomatta pois. Et tulisi koskaan takaisin.

Kyyneleet valuivat jo ennestään kosteita poskiani pitkin.
Laskin käteni kylmälle puulattialle kunnes käteni kosketti jotain.

Se oli kunai. Tartuin kunaihin ja ohjasin sen ranteelleni.
Painoin sitä hitaasti ihoani vasten. Tunsin kipua kädessäni, mutta en välittänyt.
Sitten kädestäni alkoi vuotamaan verta. Veri tippui lattialle pieninä tippoina.

Aion kostaa sinulle, nähdäkseni Uchihan vertasi, petturin verta.