Tunnenko sinut? 3

’puhetta’
”ajatusta”
*** takauma



Pätkä edellisestä
-------
Nurmikolla yhä istuva Sasuke suoristi selkänsä ja puhalsi ilmaa kapeiden
huuliensa välistä. Hän oli ollut vähällä syöksähtää tämän Haruksi kutsutun
pojan ja blondin väliin, mutta onneksi Kiba oli hoitanut sen puolen.
----



Kuuma, kesäinen päivä osoittautui entistäkin tukalammaksi suljetussa
luokkahuoneessa, jossa joutui vielä kaiken kukkuraksi kuuntelemaan
Hayate-sensein luentoa Italian maaseudusta. Naruto keikkui jälleen
tuolillaan ja yritti viilentää itseään nojaamalla viileään betoniseinään
samalla kun keskittyi pysymään hereillä.
'Ja Uzumaki vastannee tähän?' kuului luokan edestä ärsyyntynyt ääni ja
yskintää. Blondi keikahti jälleen tuolilta ja kolautti päänsä seinään,
kuka ties monennenko kerran. Tämä sai aikaan tyrskähtelyä ympäri luokan ja
Lee näytti suureleisesti peukaloaan. Entistäkin ärsyyntyneempi Hayate
joutui pitämään vipattavaa kulmakarvaansa paikallaan keskisormellaan,
samalla kun loi salamoivan katseen blondiin.
Naruto mietti hetken kuumeisesti ja vastasi sitten hätääntyneenä: 'Saksa!'
Sensei tyytyi huokaisemaan ja kysymään joltain, joka oli jopa kuunnellut.



'Valitkaa itsellenne pari ja aihe esitelmään Italian maaseudusta. Aikaa
saatte huomiseen'
Koska oppilaita oli pariton määrä, Sasuke jäi ylimääräiseksi. Totta kai
tytöt yrittivät houkutella häntä omiin ryhmiinsä kolmanneksi, mutta tämä
näytti varsin kärsivältä.
'Nee.. Kiba. Otetaan Sasuke meidän ryhmäämme, miesten täytyy pitää yhtä',
Naruto selitti virne naamallaan ja viittoi Sasukea siirtymään Kiban
pulpetille. Korppihiuksinen nyökkäsi pienesti ja siirsi tuoliaan.
'No, mikä aihe valitaan? Minä en kuunnellut joten en tiedä mitään koko
jutust- AI! Kiba!'
'Kuuntelisit, pöljä! Sinut lempataan vielä ulos koko koulusta!’
'Elä viiti! Ainahan mä pääsen kokeista läpi, vaikka sitten uusinnasta...’
'Nyt turvat tukkoon ja töihin siellä takarivissä!'
'Hayate-sensei vaikuttaa entistä kireämmältä, kuume varmaan nousee taas’,
blondi kuiski kahdelle pojalle. 'Kuume? Onko hänellä useinkin kuumetta?',
Sasuke ihmetteli ja katsahti senseitä, joka tosiaankin näytti todella
sairaalta.
'Hän on kuulema aina sairas, enemmän tai vähemmän. AI! KIBA!'
'Juoruilut sikseen ja töihin, Naruto', Kiba äyskäisi käsi koholla,
mätkäistäkseen blondia uudelleen.



Sasuke päätti kirjoittaa esitelmän ja Naruton piti piirtää aiheeseen
liittyvä tausta. Kiba taas olisi joutunut lukemaan alueen uudestaan, mutta
sysäsi sen blondille sillä verukkeella, ettei tämä ollut kuunnellut
aiemmin.
'Kibaa~ Etkö nyt voisi tehdä edes jotain? Minun pitää tehdä miltei
kaikki~'
'En.'
'Laiska paskiainen...'
'Mikä!?'
'Ehee! Ei mitään!'
Sasuke kuunteli huvittuneena kahden muun kinastelua ja onnitteli itseään
heidän ryhmäänsä pääsemisestä, näin hän voisi tutustua blondiin ja heistä
voisi tulla ystäviä. Ja hän oppisi tuntemaan myös nämä hänen ystävänsä,
jos hyvin kävisi.
Sasuke säpsähti kun blondi työnsi naamansa hänen ja paperin väliin.
'Nee~ Saske, kumman luona tehdään tämä esitelmä loppuun? Hayate-sensei
suuttuu todella, jollemme saa sitä valmiiksi ajoissa, ja Kiba ei
kuitenkaan tee mitään'
Mustahiuksinen mietti hetken ja viittasi blondiin sormellaan.
'Sinun luonasi, minun kämppäni on sotkussa'
'Selvä. Nähdään koulun jälkeen pihalla, mutta minulla menee vähän
pitempään. Puhuttelu nääs', blondi selitti ja sekoitti pörröisiä hiuksiaan.
Tunnin jatkuessa melutaso alkoi nousta ja opettaja sai huutaa naama
punaisensa hiljaisuutta, jota ei tietenkään tullut. Pari luokan häirikköä
keksi sytyttää papatteja, ja olivat aiheuttaa silmien puhkeamisia. Tässä
vaiheessa Hayaten päreet paloivat perusteellisesti ja tämä käski kaikki
ulos luokasta.



Hayate ei voinut mitenkään hyvin, kuten tavallista; häntä yskitti koko
ajan ja mustat silmänaluset osoittivat sairauden näkyvästi.
'Taasko kuumeesi nousee?' kuului luokan ovelta hieman huolestunut,
valittava ääni.
'Genma-sensei...'
Hayate hymähti hieman hermostuneena ja yskäisi nyökäten Genmalle: ’Voi
olla... Mutta eipä tässä kuolemanhätä ole.'
'Minä teen sinulle joka tapauksessa kuumaa mustaherukkamehua, sitä pitäisi
vielä olla jossain päin opettajien huonetta', Genma selitti, heristäen
sormeaan tärkeilevästi ja nappasi Hayatea hihasta, raahaten tämän
perässään opettajien huoneeseen.
'Istu siihen ja rentoudu', Genma tokaisi etsiskellen tarvikkeita kaapeista
ja laittoi veden liedelle.
'Missä ne kuumemittarit nyt olikaan...', tämä puheli itsekseen ja
löydettyään etsimänsä hän marssi Hayaten luo ja raotti tämän paidanhelmaa.
'G-genma-sensei! Osaan minä itsekin mitata kuumeeni'
'Aaa~ Älä viitsi pilata mahdollisuuttani laittaa käsiäni paitasi alle...',
Genma naurahti kiusoittelevasti ja pujotti kätensä Hayaten paidan alle,
joka värähti ja huokaisi.
'K-kylmä! T-tai siis...'
'Anteeksi, minulla on aina kylmät kädet'
Miehet tuijottivat toisiaan hieman kiusaantuneina jonkin aikaa, kunnes
Genma vetäytyi kauemmas mutisten jotain veden kiehumisesta ja meni
tekemään mehua.



"Miksi menin sanomaan jotain tuollaista!? Nyt hän pitää minua oksettavana
pervona! Olisin voinut olla edes vähän hienovaraisempi...", Genma sätti
itseään, mutta värähti tuntiessaan käden olkapäällään. 'Genma-sensei.
Sinun ei tarvitse miettiä liikoja, minusta on mukavaa kun joku passaa
joskus', Hayate selitti hieman takellellen ja punastui korviaan myöten.
'Ta-arkoitin siis et-' Hayate vaikeni tuntiessaan sormen huulillaan.
'Jos kerran hyväksyt sen niin anna minun viedä sinut treffeille joskus'
'Sovittu...'
---

Haru oli päättänyt ottaa lomaa koulusta omin päin ja suuntasi nyt tupakka
suupielessään kotiaan kohti. Häntä ei jaksanut kiinnostaa koulunkäynti
juuri nyt, sillä hänellä oli parempaakin mietittävää: kuinka pitää kiinni
sanastaan ja järjestää blondi sairaalaan, ja, jos hyvin kävi, niin
hautuumaalle lannoitteeksi. Kokomustiin sonnustautunut poika huomasi
kävelleensä jo miltei ohi talostaan ja kääntyi pihaan vievälle soratielle.
Talo oli valtava ja sisustuksesta näki sen maksaneen omaisuuksia. Pojan
saavuttua ruokailuhuoneeseen tätä vastaan sipsutti pikimusta kissa, joka
kiipesi Harun olalle.
'Onko nälkä, Sara?', poika kysyi silittäen kissaa, joka naukaisi
vastaukseksi.
Poika avasi jääkaapin ja valikoi kissan purkkiruokaa, kaataen sen sitten
mustaan kissankuppiin. Sara nuolaisi Harun poskea ja hyökkäsi kuppinsa
kimppuun, kuin ei olisi nähnytkään ruokaa viikkoon.



"Ei helvetti kun on paskanen olo''
Haru asteli kohti kylpyhuonetta ja nappasi pienestä naulakosta mustan
pyyhkeen, jonka kietaisi alastoman lantionsa suojaksi. Ei sillä, että joku
voisi nähdä mitään, sillä hän asui yksin. Ennen suihkuun menoa Haru
valutti viereiseen ammeeseen noin kymmenen senttiä vettä, sillä tiesi
Sarankin tahtovan kylpeä. Vastoin kaikkia kissojen tapoja, Sara piti
vedestä ja oli hyvin seurallinen ja tottelevainen, melkein kuin koira.
Tämä musta kissa oli ollut Harun ainut seura jo kuuden vuoden ajan, ja
poika ei voinut kuvitellakaan luopuvansa siitä. Kissasta oli tullut
hänelle tärkeä näiden vuosien aikana.
Kuten Haru oli aavistanutkin, Sara avasi kylpyhuoneen oven ja sipsutti
ammeelle, hypäten siihen ja istahti sitten katselemaan Harua, joka hymähti
ja pudisteli päätään pienesti.
''Perverssi kissa''



Suihkun jälkeen Haru katseli itseään huuruisesta peilistä ja kiinnitti
huomionsa vasemmalla poskella puoliksi irti roikkuvaan laastariin. Poika
repäisi sen irti ja siveli poskeaan laihoilla sormillaan. Selvästi
erottuva arpi tuntui kuopalta muuten täydellisessä vaaleassa ihossa.
'Minun olisi pitänyt kuolla silloin...'
Poika tuijotti transsinomaisesti peilistä näkyviä mustia silmiään, ja jos
oikein tarkkaan katsoi, saattoi huomata liikettä yönmustissa pupilleissa.

***
Nuori, pyjamapukuinen poika juoksi hämärää käytävää pitkin roikottaen
kainalossaan nukkavierua nallea ja pysähtyi huoneen oven viereen
kuuntelemaan tapahtumia. Oven takaa kuului rikkoutuvien lasien ja
viinapullojen kilinää ja naisen kännistä huutoa. Poika painoi silmänsä
kiinni antaen yksinäinen kyyneleen tipahtaa vaalealle poskelle.
'Lopeta tuo reuhtominen! Etköhän ole juonut jo ihan tarpeeksi', miehen
ääni tyynnytteli käskevästi, mutta turhaan, rikkoutuvan lasin kilinä
täytti ilman jälleen.
'Turpa kiinni! Turpa kiinni! Sinä et käske minua saatanan paskiainen! Vie
lapset jos niin tahdot... Paskat minä välitän! Painu helvettiin ja vie ne
mukanasi, minä en tahdo nähdäkään kumpaakaan!', nainen huusi ja hänen
äänensä alkoi kuulostaa epätoivoiselta.
'Haru-niisan', pikkutytön itkuinen ääni kaikui autiossa käytävässä. Poika
otti tytön syliinsä ja hyssytteli tätä hiljaa. Huoneesta kuului huutoa ja
kamppailun ääniä. Kului aseen laukaus ja rumahdus, jompikumpi oli kuollut.
'ÄITI! ISÄ!?'
Ovi avautui ja yltä päältä veressä oleva nainen astui käytävälle.
'Juokse!', poika huusi tytölle ja tarttui tämän käteen. Toinen laukaus.
Tytön ote kirposi ja tämä kaatui elottomana lattialle. Seuraava laukaus
kajahti ja repi lihaa pojan poskesta.
'Anteeksi Haru kulta...', nainen vaikersi itkien ja kohotti aseen
ohimolleen.
'EEEIIIIIII!!!'
Verta... Kaikki oli veressä...
***
Haru siirsi katseensa pois peilistä pahoinvoivan näköisenä ja sulki
silmänsä. Tapahtuma kertautui hänen mielessään yhä uudestaan ja uudestaan.
---


Kakashi rämähti opettajien huoneen sohvalle ja huokaisi hiljaa.
'En muistanutkaan, millaista on yrittää opettaa wannabe-koviksia... Koko
luokka pitäisi hukuttaa suohon!' 'Kakashi! Ei tuollaista saa sanoa
leikilläänkään.', kuului Irukan toruva ääni ovelta.
'Aaa! Iruka, olepas nyt kiltti kulta ja kaada minulle kuppi kahvia, etten
joudu linnaan taposta. Pinnani on kireällä C-luokan jäljiltä'
'Usko tai älä, mutta D-luokka on pahempi’, Iruka hymähti.
'Haruko oli asialla?' brunetti kyseli pitkän hiljaisuuden jälkeen kahvia
kaataessaan ja sai vastaukseksi hymähdyksen.
'Se kakara vain lähti kesken tunnin kotiinsa, vaikka kielsin!
Kovakorvainen perhana...'



Iruka istahti Kakashin viereen ja tarjosi tälle kupin, hörpäten itsekin
kahvia ja sitten vakavoituen.
'Haru osaa olla hankala, mutta hänellä on siihen omat syynsä... Älä tee
hänen elämästään vaikeampaa. Poika on masentunut, muttei hyväksy apua.
Pelkään hieman hänen puolestaan...', brunetti lisäsi hiljaa ja katsoi
surullisena Kakashia silmiin.
Hopeahiuksinen nyökkäsi hiljaa ja hörppäsi kahviaan.
'Hyvä on, yritän olla suvaitsevaisempi häntä kohtaan'
Kakashi silmäili brunettia, joka nosti vasenta kulmakarvaansa kysyvästi ja
kallisti päätään.
'Mitä tuijotat?'
'Kaikkea...', Kakashi kuiskasi, kumartuen brunetin korvan luo, näykkäisten
sitä kiusoittelevasti, mikä sai Irukan inahtamaan nautinnollisesti.
'Oli kaamea ikävä sinua...'
Samassa ovi avautui ja Anko pyyhälsi sisään, mutta jäykistyi paikalleen
äkättyään kyyhkyläiset.
'Anna mennä vaan kun on alamäki!', hän huudahti näyttäen peukaloaan
suureleisesti ja lähti saman tien pois.
'Alamäki?', Kakashi toisti kysyvästi. Samalla sohvan toisen puolen jalat
napsahtivat sijoiltaan ja Kakashi horjahti Irukan päälle.
'Taisi tarkoittaa tätä?'
'Jep'
---


Naruto venytteli suurelkeisesti ja lysähti selälleen, lämpimään ruohikkoon
auringonpaisteeseen, Kiban vierelle ottamaan aurinkoa.
'Hitsi että Hayate jaksaa olla tylsä! En meinannut pysyä hereillä!',
blondi valitti ja haukotteli.
Shino ja Choji vetelehtivät paikalle kuoleman kielissä oleva Shikamaru
peräsään.
'En jaksa edes hengittää tässä helteessä ja Temarikin on ties missä
taas...', tämä marisi ja istahti puun alle varjoon Chojin viereen, napaten
tältä kokiksen.
Lee oli haastanut Nejin ja he juoksivat kilpaa Kibaa ja Narutoa kohti,
mutta viime metreillä Lee kompastui jalkoihinsa ja rämähti Naruton päälle.
Tämä ei tietenkään ollut varautunut siihen vaan puhalsi kaikki ilmat ulos
keuhkoistaan ja valahti veteläksi.



Hetkeen kukaan ei tehnyt mitään, vaan tuijotti blondia ja Leetä, kunnes
Lee pomppasi ylös kyyneleet silmissä ja ravisteli blondia holtittomasti
puolelta toiselle.
'Naruto-kun! Älä vain kuole! En minä tarkoittanut tappaa sinua!'
Kiba tyrskähteli hiljaa itsekseen katsellessaan silmät nurin perin ja
kieli ulkona heiluvaa blondia, sillä tiesi tämän tekevän pilaa Leen
kustannuksella.
'Ota iisisti, Lee, tai Naruto kuolee oikeasti!'
Lee ei suuressa surussaan kuullut muuta maailmaa joten blondi läimäisi
tätä poskelle ja huusi: 'Etkö sinä tajua että minä pilailin! Lopeta se
ravistelu tai minä oksennan!'
Lee palasi maan pinnalle ja havaitsi blondin eläväksi. Sen vuoksi vuolas
kyynelpuro lakkasi virtaamasta Leen silmistä ja hän kysyi kummissaan:
'Enkö minä tappanutkaan sinua?'
Muut pojat rämähtivät raikuvaan nauruun, paitsi Lee itse, ja Naruto, joka
läsähti nurmelle pahoinvoivana kaikesta ravistelusta, ja Neji havaitsi
hauskaksi tökkiä blondia kepillä. Sasuke taas seuraili sähellystä kauempaa
hiljaa hymyillen.



Kiba hymyili pojille ja sytytti uuden tupakan.
'Meidän pitää muuten odottaa Narutoa koulun jälkeen, sen pitää mennä
Itachin juttusille'
Kylmä ilma laskeutui välittömästi poikien keskuuteen ja Neji pomppasi ylös
huudahtaen: 'Mitä se Narusta haluaa!? Eikö se jo ahdistellu sitä tarpeeksi
viime vuonna!?'
Muut pojat nyökkäilivät ja mutisivat kirotessaan Itachia. He olivat
ainoita jotka tiesivät tästä.
'Sen takia minä menen mukaan, ja jos se hintti yrittää jotain niin minä
tungen rautakangen poikittain sen perseeseen!', Kiba tokaisi ja sai muut
hieman rauhoittumaan.
'Me odotetaan pihalla', Shino mumisi ja muut nyökkäsivät tälle, samalla
kun kello soi viimeiselle tunnille.



D-luokan hälinä oli aina omaa laatuaan: kun opettaja huusi pää punaisena,
niin hiljaisuus kesti noin minuutin, ehkei sitäkään. Hiljaisuus tässä
luokassa olisi ennenkuulumatonta. Ainoa hiljainen oppilas oli Hinata
Hyuuga, joka ei kuulemma paljoa puhunut koskaan. Kukaan ei oikein jaksanut
kiinnittää huomiotaan opetukseen, vaan puheli vierustoverille tai pelasi
pokeria.
Naruto oli poikkeuksellisen hiljaa, sillä lähenevä tunnin loppu tarkoitti
Itachi-sensein puheille menemistä. Toisaalta hän toivoi tunnin loppuvan
nopeasti, sillä Sasuke tulisi hänen luokseen tekemään esitelmää. Häntä
kiinnosti saada tietää, mikä Sasuke oli miehiään.



Blondi ei huomannut jonkun seurailevan häntä, vaan keskittyi piirtämään
vihkoonsa.
'Mitä piirrät?'
'Ääk! Saske, ei saa säikytellä!'
Korppihiuksinen hymähti anteeksipyytävästi ja siirsi katseensa blondin
piirrokseen. Se esitti kahta kimonopukuista lasta, jotka istuivat
laiturilla ja laskivat pieniä paperiveneitä laineiden mukaan vietäväksi.
Piirros oli taitavasti tehty ja veti vertoja valokuvalle.
'Kaunis kuva. En tiennyt että osaat piirtää näin hyvin', Sasuke ihasteli
ääneen ja sai blondin hieman punastumaan.
'Ääh.. Mitä tuosta, ei se ole edes parhaita piirroksiani', blondi yritti
vähätellä ja sekoitti pörröisiä hiuksiaan nolona.
'Voitko piirtää minulle jotain? Ripustaisin sen raameissa seinälleni’,
mustahiuksinen kysyi äkisti ja sai blondin punan hohtamaan.
'E-e-enpä tiedä. Jos nyt jonkun...'
Lopun tuntia Sasuke katseli Naruton piirroksia, joita tämä piti oranssissa
kansiossa. Piirrokset olivat upeita ja osa oli viimeistelty tussaamalla.
Sasuke yritti jopa itsekin jäljentää yhtä blondin töistä.
'Hienohan tuo on!', blondi kommentoi iloisesti Sasuken miltei samanlaista
piirrosta ja sai tämän hymyilemään.
'Ei yhtä hieno kuin sinun tekemäsi'
Pojat jäivät tuijottamaan toisiaan silmiin, kunnes Naruto käänsi katseensa
ja naurahti hermostuneesti. Sasuke keskittyi seuraamaan blondin kynän
liikkeitä ja yritti painaa kaiken mieleensä. ''Uskomattoman siniset
silmät...''



Pian kello soi ja ryntäys ulos luokasta alkoi. Naruto ja Kiba läksivät
Itachi-sensein huoneelle päin ja loput jäivät odottamaan pihalle. Sasuke
silmäili hieman ihmeissään muiden poikien synkkiä ilmeitä ja kohotti
toista kulmaansa kysyvästi.
'Miksi moiset ilmeet?'
'Koska-', Neji rusautti rystysiään ja vaikeni.
Shikamaru asteli lähemmäs ja näytti erittäin vaivautuneelta.
'Koska emme pidä ideasta, että Naruto menisi lähellekään Itachia. Se
selittää itse joskus jos tahtoo kertoa.'
Sasuke nyökkäsi ymmärtävästi ja nojasi koulun seinään vaieten.



Kiba silmäili blondia, joka käveli hieman huojuvin askelin hänen
vierellään ahdistunut ilme kasvoillaan. 'Älä näytä sille pelkääväsi, se
vaan saa siitä jotain kiksejä. Minä olen oven toisella puolella, sulla ei
ole mitään pelättävää'
Blondi nyökkäsi hieman rohkaistuneena Kiballe ja nämä pysähtyivät
työhuoneen ovelle. Naruto puhalsi ilmaa huuliensa välistä ja koputti.
'Sisään.', kylmä ääni vastasi ja blondi loi viimeisen epätoivoisen katseen
Kibaan, ennen kuin astui huoneeseen.
Itachi istui työpöytänsä takana ja viittasi blondin istumaan vastapäiseen
tuoliin.
'Luokanvalvojanasi minä joudun passittamaan sinut terveystarkastukseen.
Lääkäri soitti koululle ja kyseli mahdollisista sairauksista. Meiltä ei
löytynyt mitään tietoa siitä, miksi veresi ei kuulema hyydy niin kuin
pitäisi.'
Naruton niskavillat nousivat pystyyn ja kylmä hiki nousi tämän otsalle,
hän ei ollut halunnut kertoa sairaudestaan kellekään. Häneltä
kiellettäisiin kaikki ja opettajat vahtisivat häntä koko ajan. Mutta hänen
oli ollut pakko mennä lääkäriin viillettyään vahingossa käteensä
leipäveitseen. Oli totta, että hänen verensä ei hyytynyt kuten
normaalisti. Pienikin vertavuotava haava saattoi johtaa kuiviin
vuotamiseen. 'Olen tietoinen sairaudesta, enkä tarvitse mitään
tutkimuksia!', blondi tiuskaisi Itachille ja nousi lähteäkseen.
'Mikäli tiedät oman tilasi, koulu ei puutu asiaan sen kummemmin', sensei
selitti tunteettomalla äänellä ja viittasi blondia poistumaan.




Naruto lähti pikaisesti huoneesta ja oli kolauttaa Kibaa ovella, sillä
tämä oli kuunnellut tapahtumia. Pojat kävelivät rinnakkain koulun
käytävillä ja Kiba loi hieman huolestuneita katseita blondiin.
'Miksi et kertonut meille?', blondi pysähtyi ja nosti katseensa lattiasta,
suunnaten siniset silmänsä Kiban ruskeisiin. Tämä oli siis kuullut.
'En tahtonut huolestuttaa ketään... Enkä tahtonut että minua vahdittaisiin
ja kohdeltaisiin kuin lasia! Tämä ei ole niin vakavaa kuin voisi olla. En
minä kuole parin sentin viiltoihin, siihen tarvittaisiin suurempi haava
minun kohdallani...'
Kiba kuunteli hiljaa ja otti pari nopeaa askelta blondia kohti. Naruto
suojasi kasvonsa käsillään kuin odottaen nyrkin iskua, mutta tunsikin
kädet hartioillaan.
'Olisit vain kertonut, ei me sua oltais kohdeltu kun lasia.’, blondi
nyökkäsi ja virnisti taas omana itsenään. 'Parempi olla kohtelemattakin!
Mutta et saa kertoa muille, tämä jää meidän välillemme!'
'Sovittu.'



Kiban ja Naruton astuessa ulos koulurakennuksesta muut pojat ryntäsivät
heti kyselemään mitä oli tapahtunut.
'Ei mitään, jotain luokanvalvojan juttuja', Kiba ehti selittämään ja
sytytti tupakan, huomaten käsiensä tärisevän hieman.
'Sinun pitäisi vähentää tupakan polttoa, käytä niitä nikotiinipurukumeja
ennemmin', Neji näpäytti Kiballe ja ripustautui blondin käsikynkkään.
'Naru-chan~! Jäätkö kylille kanssani? Myöhempi bussi tulee tunnin päästä'
'Sori Neji, Sasuke tulee luokseni tekemään sitä esitelmää'
Mustahiuksinen nyökkäsi ja lähti kävelemään pysäkille päin, blondin
kiirehtiessä tämän perään.
----------------------