”Äh, Naruto, älä kiusaa Sasukea, hän kostaa sen kumminkin ja kohta taas – Chouji kolme metriä kauemmas siitä repusta ja pipareista!” Nuori, 16-vuotías poika huuteli kymmenen vuotta nuorempien perään ja huokaisi. Pian alkoi kuulua vaativaa itkua. Iruka pudisti päätään.
”Mitä minä sanoin, Naruto. Ei, kun tuo oli ihan omaa vikaasi”, Iruka sanoi toiselle joka yhä huuti täyttä kurkkua ja loi mustatukkaiseen synkkiä katseita.  

Sitten, ihan arvaamatta, Naruto lopetti itkun ja hän, Sasuke ja lähellä ollut Kiba hyökkäsivät Irukan jalkoihin.

Iruka jäi ihmeellä pystyyn, mutta ei pystynyt liikkumaan kolme ipanaa jaloissaan.

”Mitä te teette? Päästäkää irti. Hei! Lee, tule takaisin!” Iruka huusi poikaa takaisin, joka oli nyt lähtenyt juoksemaan pois leikkipaikalta muuhun puistoon. ’Vai että tällaista peliä… hiiskatti! Saan tuta vanhempien raivon, jos tuo nyt karkaa.’

”Näistä kannattaisi pitää parempaa huolta, kun ne tuossa iässä tuppaa särkymään.”
Iruka hätkähti kun kuuli äänen ja nousi ylös (hän oli rimpuillut kolmen kuusivuotiaan lukkopihti-otteesta). Hänen edessään seisoi hopeahiuksinen noin (Irukan arviolta) 18-vuotias mies. ”Öh…Kiit---” Iruka aloitti mutta lopetti kun kuuli toisen erittäin (, erittäin ja vielä kerran ERITTÄIN) törkeän kysymyksen: ”Ovatko kaikki sinun.”
Hopeahiuksinen mies, Kakashi antoi katseensa kiertää ympäri leikkikentää ja hymähti.
”E-ei tietenkään”, Iruka änkytti kun sai äänensä takaisin, ”vahdin näitä (mukamas) lapsia saadakseni vuokrarahat.”
Sen sanottuaan Iruka läimäytti kätensä suulleen. Hän teki sen taas. Hän jälleen kerran kertoi liikaa tyypille jota ei edes tuntenut. No… Ei hän kai kovin paha ollut, kun oli Leenkin tuonut takaisin. Mutta Irukaa kyllä ihmetytti, miksi toinen peitti kasvonsa mustalla kankaalla niin, että vain kolmasosa kasvoista näkyi.

”Olen muuten Kakashi”, toinen sanoi ja ojensi kätensä. Iruka tarttui siihen ja sanoi: ”Ja minä Iruka. Mukavaa tavata.”

Kakashi auttoi Irukaa saamaan kakarat irti jaloista (Kakashi oli ensiksi riuhtomassa heitä irti voimakerroin, mutta Iruka sanoi, ettei se auttaisi mitään, saisi korkeintaan vanhempien vihat Irukan niskaan.) ja he alkoivat sitten keskustella niitä näitä.

Iruka yritti kääntää keskustelun ihan mihin tahansa (Iruka sai tietää, että he kävivät samaa lukiotakin ja että Kakashi oli jäänyt 2 kertaa luokalle) kunnes väistämätön tapahtui (toisinsanoin Kaksu sai tarpeekseen ja täräytti suoraan:) ”Olet aika nuori asumaan yksin. Ja mikseivät vanhempasi maksa vuokraa? Ovatko he niin pihejä vai---” Kakashin lause jäi kesken, kun Iruka vastasi yksinkertaisesti, mutta paljonselittävästi: ”Kuolleet. He kuolivat kun olin kymmenen.”

Iruka yritti vaihtaa puheenaiheen, mutta Kakashi piti siitä päättäväisesti kiinni, kun se nyt kerran oli esille tullut ja jatkoi samaa linjaa.
Kun puheeksi tuli vuokra, niin Kakashi kauhistui: ”Sehän on yhtä paljon kuin minulla vaikka kämppäsi on omaani puolet pienempi. Sinuna vaihtaisin kämppää.” Iruka vastasi kärkevästi: ”No sanos, ottaisitko itse vuokralaiseksi 16-vuotiasta orpoa.”
”No… Ehkä kämppikseksi, jos tietenkin haluat”, Kakashi sanoi toiselle ja hymyili. Iruka hämmästykseltään voinut muuta tehdä kuin tuijottaa Kakashia.
Kakashi tunsi olonsa epämukavaksi kun toinen ei sanonut mitään ja alkoi palpattaa niin nopeasti, ettei itsekkään välillä tajunnut mistä puhui (mainitsi ainakin pari kertaa että kämppä olisi tilavampi ja että vuokrakin olisi enää vain puolet sekä epämääräistä sössötystä ystävyydestä ja muusta sellaisesta).

Iruka ei tiennyt mitä sanoa...