"puhe"
(omat kommentit)

********************************************************

**NARUTON LUONA**

"Aah! Olipa hyvää," huokaisi Naruto nautinnollisesti syötyään rameninsa loppuun, vai pitäisikö sanoa kaikki kolme lautastaan. Kaikki aikaisemmin Naruton pöytään
eksyneet tytöt olivat jo aikoja sitten kyllästyneet Naruton kokoaikaiseen syömiseen ja päättäneet etsiä seuraa muualta. Se ei haitannut pätkän vertaa petoksesta toipuvaa ja kylläistä Narutoa, joka kaivoi juuri lompakkoaan esiin aikoen maksaa laskunsa. Hän löysi sammakon näköisen lompakkonsa repustaan ja avasi...
"Argh!!!!" Naruto huusi pompaten hädissään pystyyn. Se oli täynnä kiviä ja oli siellä myös pieneksi taiteltu viesti, jossa lukee:
Hei Naruto! Kiitti lainasta maksan sulle myöhemmin takas, tarvitsin rahaa taustatutkimusta varten Nähdään Jiraya (jos se maksaa takas ni mä oon kuullu kaiken)
"Voi ei nyt oon pulassa," sanoi Naruto kuiskaten hiljaa itselleen ja pälyillen samalla ympärilleen pakotietä etsien, mutta näkikin rotevan omistaja kävelevän kohti.
"Mikä hätänä oliko ruuassa jotain vai haluatteko laskunne?" Omistaja kysäisi kuulostaen huolestuneelta. Naruto katseli entistä tomerammin ympäri ravintolaa pikaista pelastusta etsien ja sen hän löysikin. "Anteeksi," sanoi Naruto nolostuneella äänellä, huomatessaan lähes kaikkien asiakkaiden tuijottavan heitä kohti "oletteko kenties palkkaamassa väkeä lisää, löytyisikö paikkaa mulle?" Naruto oli nimittäin huomannut tiskillä ja ikkunassa ison ja värikkään ilmoituksen vapaasta paikasta. Harmillista oli vaan se ettei Naruto vaivautunut lukemaan ilmoitusta loppuun. Jos ilmoitus olisi luettu loppuun olisi hän saattanut kahdesti harkita paikan järkevyyttä. Omistaja vastasi Narutolle," no kyllähän meillä olisi paikka salskealle ja hyväkuntoiselle nuorelle miehelle." Naruto katseli toiveikkaasti omistajaa, kun tämä silmäili ja muutenkin mittaili Narutoa katseellaan. Naruto näki pirullisen virneen miehen kasvoilla mutta päätti olla välittämättä asiasta ja kuunnella mikä olisi tämän tuomio. " No minkälaisia päiviä voisit tehdä? Onko moraalisia esteitä? Onko tyttö tai poikaystävää? Pidätkö enemmän pojista vai tytöistä? Tässä kohdassa omistaja nuolaisi huuliaan. Osaatko tanssia? Kuinka kauan ajattelit viipyä kylässä? Missä asut?
Mitään sairauksia?" kysyi omistaja nyt jo silmät välkähdellen epäilyttävästi. Naruto vastasi hieman omistajan kysymyksistä ja käyttäytymisestä ihmeissään, mutta nolostumatta " ei tuntirajoitteita työpäiville, ei ole moraalisia esteitä mihinkään, ei ja ei, molemmat käy, tanssi sujuu, Viipymisestä en tiiä, ei ole asuntoa, eikä sairauksia." Hyvä saat paikan," omistaja vastasi mietittyään hetken, "milloin voit aloittaa?" Omistaja kysyi. "Vaikka heti" vastasi Naruto ojentaen kätensä. "Olen Uzumaki Naruto" omistaja tarttui käteen ja vastasi, "Nagamaso Katohi, mutta kutsu Katoksi."
"Ööh multa on rahat loppu, joten voisko tän päivän kulut vähentää ekasta palkasta ja tiiätkö mistä löytäis yöpaikan tai asunnon?" Naruto kyseli vaivautuneesti ja edelleen seisten omistajan katsellessa nuorukaista pirullinen kiilto silmissään. "Vähennetään kulut palkasta hmm... vosit nyt ainankin pari yötä nukkua täällä kunnes löydät paikan itsellesi. Vie tavarasi tuonne." Kato sanoi ja ojensi lihaksikkaan kätensä osoittamaan vihreää ovea tiskin takana. "Tule sitten luokseni niin kerron tehtäväsi."

**SASUKEN SEURASSA**

"Voi ei Seme-sensei!" Huudahti Sasuke epätoivoisesti pysähtyen kesken hyppynsä. "unohdin hänet kokonaan!" Sasuke jatkoi vaihtaen samalla suuntansa suoraan kohti Orochimarun piilopaikkaa. "Naruto odota vain, löydän kyllä sinut kunhan olen jättänyt Orochin!" Sasuke huudahtaa pinkoen huolestuneena kohti pahaa aavistamatontonta ja hyvätuulista Orochimarua.

**OROCHIMARUN LUOLASSA**

Sasuke oli juuri päässyt Orochimarun luokse. Hän pysähtyi ovelle ja katseli vaivautuneena ympärilleen. Joka puolella hänen ympärillään näkyi vain metsää ja aurinko oli laskemassa. Sasuke oli aivan naatti hän oli tullut koko matkan tänne täyttä vauhtia ja mietti vasta nyt miten aikoisi jättää Orochin. "Voi ei" Sasuke voihkaisi kun mitään ei hänen väsyneeseen mieleen pälkähtänyt. "Eikä on pakko vetää lonkalta," Sasuke mutisi ja koputti viimein oveen. Se aukesi lähes välittömästi eikä Sasuke ehtinyt edes kunnolla tajuta tilannetta kun jo märkä kieli lipaisi häntä kaulasta. Käsi tarttui hänen paitansa kaulukseen ja veti hänet sisään. "Sasuke-kun," kuului nariseva ääni hänen edestään. "Olen kaivannut sinua."

********************************************************
Odottelen jälleen kommentteja toivon että piditte