Valikko
Kategoriat
Impro
    -Impro 1
    -Impro 2
Crossover
    -Crossover
Paritus (S-K13)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Paritus (K13-K15)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Muu
    -Kilpailu
    -S-K13
    -K13-K15
    -muu
Muutosten Tuulia - Aish1
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 2473 sanaa, 14636 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2007-07-07 15:33:16
Kansio: Paritus (S-K13) - hetero

Luku 7! Lukekaa ja arvostelkaa ja kiitos niille, jotka kertoivat siitä Shounen-aista. (Eli tässä tarinassa on sitä)

Lukekaa, Arvostelkaa ja Kommentoikaa...joohan :)

Arvostelu
2
Katsottu 1369 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
*
"Naruto...kerro minulle vain...mitä sinä et voi enää saada", Sasuke pyysi, koska hän alkoi tuntea itsensä heikoksi.

Naruto näytti pettyneeltä, mutta hän sanoi asiansa silti. Kuitenkin liian hiljaa, että Sasuke olisi kuullut. "mitä...?" Naruto toisti sen ennen kuin Sasuke ehti kysyä loppuun.
" Sinun Rakkauttasi..."
*

Naruto katsoi heti pois sen sanottuaan. 'Se on tehty, enkä voi perääntyä enää', kuitenkin hän toivoi, että olisi pitänyt suunsa kiinni.

Sasuke katsoi häntä isoilla silmillä ja suu auki. "Mitä sinä sanoit...?" poika kysyi. Hän oli varma, että hän oli kuullut väärin.

Naruto sulki silmänsä. 'Hän ei uskonut...', hän nosti päätään kohdatakseen ystävänsä kalpeat ja ihmettelevät kasvot. Hän vain toivoi, että olisi ollut hiljaa tunteistaan, koska nyt oli mahdollisuus siihen, että Sasuke jättäisi hänet taakseen.

"Sinun rakkauttasi. Minä en voi enää saada sitä...", blondi kuiskasi heikosti ja halusi koko sydämestään katsoi pois Sasuken silmistä, mutta se oli näköjään mahdotonta.

Sasuken suu aukesi vain yhä enemmän. Mitä Naruto tarkoitti? Miksi hän halusi Sasuken rakkauden? Miksi hän ei voisi enää saada sitä?
'Johtuisiko eräästä pinkkihiuksisesta tytöstä', joku kuiskasi Sasuken mielessä.

Naruto alkoi luopua toivosta, koska hiljaisuus sen kun jatkui ja jatkui. Hänen kasvonsa laskivat taas ja hän tunsi sydämensä tippuvan jonnekin varpaanpäihin.

Sasukella oli vielä selvittelyä omien ajatustensa kanssa, että ei huomannut Naruton laskenutta ilmettä. Hän ei tiennyt miten voisi reagoida tähän tilanteeseen. Hänen paras ystävänsä oli juuri tunnustanut, että ei voinut enää saada Sasuken rakkautta. Mitä se tarkoitti?

'Ja sinä kutsut blondia idiootiksi", sanoi taas ääni hänen mielessä. Sasuke puri alahuultaan ja palasi takaisin Narutoon, joka oli hitaasti laittamassa ovea kiinni. Sasuke kuitenkin esti sen laittamalla itsensä seinän ja oven väliin.

Naruto katsoi hetken ihmeissään poikaa, mutta pian taas masentuneena ja surullisena. "Mitä nyt...?" hän kysyi, vaikka tiesi jo valmiiksi vastauksen.

"Mitä nyt!? Dobe, Sinä saat luvan selittää minulle, mitä täällä tapahtuu!" Sasuke korotti ääntään ja tunki sisään ja paiskasi oven jäljessään kiinni.

Naruto katsoi häntä oudosti, mutta sitten hän virnisti jotenkin kylmällä tavalla. "Ai mitä täällä on meneillään, vai? Hmm...pitää miettiä...Ensin minä olen tulossa teille, mutta löydän sinut kuhertelemasta sen Sa..."

"Miten helvetissä se liittyy tähän!" Sasuke keskeytti. Naruton ilkeähkö virne kasvoi. "Voi se liittyy aika paljonkin, Teme. Se liittyy siihen miksi lähdin teiltä. Siihen liittyy myös se miksi tulin teille. Kaikki mitä te kaksi teette liittyy tähän....", hän sanoi kuivalla äänensävyllä.

Sasuke pysyi tällä kertaa hiljaa ja odotti kuulevansa lisää, koska hän todellakin tarvitsi tietoa siitä mitä hänen, Naruton ja Sakuran ympärillä oli oikein tapahtunut niiden päivien aikana.

Naruto jatkoi: "Kun löysin teidät huoneestasi, sinun sängylläsi, suutelemassa. Arvaa mitä minä ajattelin? Hmm...voitko arvata miltä se tuntui Uchiha Sasuke", Naruton ääni muuttui tavutavulta jäätävämmäksi.

Sasuke katsoi häntä kysyvänä. Hän ei tiennyt miltä se tuntui. Hän ajatteli koko päänsä puhki, mutta ei löytänyt vastausta.

Naruton virne vain kasvoi, mitä enemmän Sasuke näytti ihmettelevän. "Et tiedä. Niin...koska sinä et tunne niin, kuin minä. Koska sinä et tunne minua kohtaan niin, kuin minä sinua kohtaan", blondi sanoi ja astui lähemmäs ja painoi Sasuken ovea vasten.

Sasuke yritti peittää sitä, että hän tunsi itsensä todellakin ahdistetuksi. Hän todella yritti, mutta tuloksetta.

Naruto laittoi heidät aivan kiinni toisiinsa, ennen kuin kysyi:
"Miltä tämä tuntuu Teme."  Hän katsoi Sasukea ovelasti ja samalla jäätävästi.

Sasuke nielaisi, kun blondi työnsi heidät vartalonsa aivan kiinni. Se tuntui niin oudolta. Hän ei tiennyt miltä se tuntui. Hän tiesi vain sen että ei ollut tuntenut niin ennen.

"No...tuntuuko se hyvältä? Oudolta? Miltä...?" Naruto kysyi ja pehmensi vähän äänen sävyään ja painoi otsansa Sasuken rintakehää vasten.

"Naruto...lopeta", Sasuke pyysi, kun blondin hengitys kosketti häntä hänen paitansa läpi ja se tunne hänen sisällä yltyi. Poika yritti päästä pois tai ainakin kauemmas Narutosta, mutta tuloksetta.

"Sasuke...kerro miltä se tuntuu. Pääset pois sitten...", Naruto lupasi ja nyt hänen ääni oli palannut aivan normaaliksi. Hän halusi tietää miltä Sasukesta tuntui olla hänen lähellä ja hän halusi tietää sen nyt.

Sasuke katsoi blondin hiuksia ja pian sinisiä silmiä, kun Naruto nosti päänsä katsoakseen hänen kasvoihin. Sasuke näki samat silmät, kuin hetki sitten. Silti tutut, mutta samalla aivan uudet.

"Naruto...miksi sinä haluat tietää...?" Sasuke sopersi heikolla äänellä ja painautui niin kiinni oveen, kuin pystyi. Naruto kuitenkin tuli heti perässä ja piti heidän vartalot yhdessä.

"Koska...haluan tietää miltä sinusta tuntuu olla lähelläni. Haluan tietää miksi sinä ja Sakura suutelitte. Haluan tietää enemmän sinusta, koska...minusta tuntuu että en tiedä tarpeeksi. Sasuke minä...rakastan sinua", Naruton ääntä oli todella vaikea kuulla, vaikka Sasuke oli melkein kiinni tämän kasvoissa.

Kuitenkin Sasuke oli pudonnut kärryiltä niiden kolmen sanan takia ja hänen aivot olivat jotenkin sumentuneet ja vain ne kolme sanaa kaikui hänen mielessään.

Naruto painoi kasvonsa Sasuken rintakehää vasten. Hänen kädet tarttuivat pojan paitaan ja pitivät heidän läheisyyden. Sasukella olo kävi vain entistä tukalammaksi, mutta hän ei ajatellut sitä oikeastaan.

"Sinä rakastat minua...Naruto?" hän kysyi ja katsoi shokissa blondin vaaleita hiuksia.  
"Luoja tietää miksi...", Naruto kuiskasi ja naurahti pienesti Sasuken paitaa vasten.

Sasuke katsoi häntä yhä shokissa, mutta hän alkoi pian miettiä sitä, miten reagoida tähän asiaan oikein. Pitäisikö hänen juosta ovesta ulos suoraan Sakuran syliin vai antaa itselleen aikaa miettiä mitä hän tekisi Naruton suhteen.

"Naruto...tarvitsen aikaa...tämä tuli...", Naruto lopetti hänen lauseen. "Yllätyksenä", hän sanoi hiljaa ja sai Sasukelta nyökkäyksen. Hän päästi hitaasti irti pojan paidasta ja perääntyi hiukan.

Heidän katseet kohtasivat. He tuijottivat toisiaan ainakin viisi minuuttia, ennen kuin tajusivat mitä tekivät. Sasuke kääntyi ja avasi raollaan olevan oven ja astui ulos.

Naruto katsoi häneen selkäänsä hetken, ennen kuin käveli Sasuken äkkiä kiinni. "Sasuke...lupaa, että et riko meidän ystävyyttä tämän takia...", blondi pyysi. Sasuke katsoi olkapäänsä yli Narutoon, joka oli tullut melkein hänen selkään vasten.

Hän ei kuitenkaan sanonut mitään vaan jatkoi kävelyään kädet taskussa. Hän ei osannut vastata, mutta ei tiennyt miksi. Jostain syystä kuitenkin, hän halusi juuri sillä hetkellä olla jossain, missä Naruto ei ollut.  


Naruto katsoi häneen perään alahuuli väristen. Hän juoksi takaisin sisään ja paiskasi oven kiinni, kovaa. Hänen blondit hiukset hieroivat ovea, kun hän laskeutui hitaasti istumaan.

Kädet tulivat peittämään hänen siniset kyynelehtivät silmät. Hän kirosi itselleen. Hän kirosi Sasukelle. Hän kirosi Sakuralle. Hän kirosi koko maailmalle. Hän halusi vajota yksinäisyyteen ja sinne hän vajoaisikin, jos Sasuke ei enää olisi hänen ystävä.

" Miksi...minä tein sen?" poika voivotteli ja hakkasi takaraivoaan oveen. "Mitä minä ajattelin...?" hän puristi silmänsä tiukasti kiinni ja kyyneleet valuivat yhä enemmän.
" Ajattelinko, että hän sanoisi "Joo Minäkin Rakastan" ja hyppäisi kaulaani ja me suutelisimme läpi yön. Vuosien päästä meillä on oma talo ja olisimme naimisissa ja eläisimme onnellisina koko loppu elämämme...?" Naruto itki koko sydämestään ja pyysi ja rukoili, että voisi mennä takaisin ajassa.

Hän otti kätensä pois ja rentoutti päänsä ovea vasten. "Hän ei tule enää takaisin...", hän kuiskasi. Naruto nousi hitaasti ja asteli sotkuiseen olohuoneeseensa. Hän katsoi ympärilleen aivan, kuin etsien vastausta mitä hänen pitäisi tehdä.

Hänen surullinen katse osui pölyisellä lipastolla lojuvaan kuvaan, jossa hän ja Sasuke olivat ja hymyilivät Uchihan kartanon edessä.

Naruto käveli sen luo ja katsoi sitä hetken. Tarpeeksi katsottuaan ja silmät märiksi saatuaan, hän kaivoi lipastosta repeytyneen paperin ja kuluneen lyijykynän ja kirjoitti siihen jotain, mitä ei olisi ikinä halunnut kirjoittavansa.





Sasuke oli päässyt takaisin Uchihan kartanolle. Hän katsoi sokeana eteen päin, kun matka jatkui hänen huoneeseen. Mikoto, joka oli tullut keittiön käytävästä, näki poikansa poissaolevan katseen ja päätti olla kysymästä häntä ja Sakuraa syömään.


Sakura katsoi ovelle, kun poika tuli sisään. Sasuken katse osui tyttöön, mutta lähtikin Sakurasta yhtä nopeasti, kuin oli tullutkin. Poika nojasi otsansa seinää vasten.

Sakura nousi sängyltä ja käveli ystävänsä luo. "Sasuke-kun... miten siinä kävi?" hän kysyi huolestuneena siitä, että jotain pahaa oli sattunut.

Sasuke pudisti päätään ja puri alahuultaan vähän liian kovaa ja veri maistui pian hänen suussa. "Hän rakastaa minua...", poika kuiskasi heikosti.

Sakura tuijotti häntä isoilla silmillä. Hän kyllä oli tiennyt Naruton pitävän Sasukesta, mutta rakkaus...se oli todella suuria tunteita tarkoittava sana.

"Sasuke-kun...", Tyttö tarttui Sasuken kalpeaan käteen ja kiersi sormensa Sasuken sormien lomaan. Poika katsoi häntä tyhjä ilme kasvoillaan. "Mitä minä teen...?" hän kysyi hiljaa.

Sasuke ei todellakaan halunnut menettää Narutoa. Hän oli jo kerran menettänyt Sakuran ja se oli jo sattunut tarpeeksi rikkoakseen hänet moneksi vuodeksi. Hän ei halunnut käydä sitä enää läpi, eikä hän todellakaan halunnut Naruton palaavan omaan yksinäisyyteensä.

Mutta kuultuaan blondin rakastavan häntä, asia oli mutkistunut, ja paljon. Sasuke ei tiennyt mitä hän voisi tehdä enää Naruton kanssa. Mutta jotain piti tehdä tai hän voisi menettää Narutonkin, samalla lailla kuin hän menetti Sakurankin.


Tyttö huomasi huolen ja avun tarpeen Sasuken silmissä ja hän veti pojan halaukseen. "Mennään takaisin. Meidän on selvitettävä tämä...nyt", Sakuran äänessä kuului lempeys, mutta samalla se osoitti, että tyttö oli tosissaan.

Sasuke ei väittänyt vastaan, vaan he lähtivät melkein heti takaisin Naruton talolle. Matkalla poika mietti mitä voisi tapahtua, kun he pääsisivät sinne.




He olivat pian kiertäneet matkansa loppuun ja päässeet Naruton ovelle. Sakura koputti, mutta vastausta ei kuulunut. Sasuke ja Sakura vaihtoivat katseita.

"Hänen ovi on yleensä auki...", Sasuke kertoi ja tönäisi Sakuran hellästi pois edestä, ennen kuin kokeili kahvaa. Ovi aukesi helposti ja he astuivat sisään.

Monet roskat osuivat tielle, kun he alkoivat etsiä blondia talosta. Sakura kertoi Sasukelle menevänsä yläkertaan ja Sasuke nyökkäsi vastaukseksi, kun hän itse suuntasi keittiöön.

Sasuke ei viitsinyt huudella Narutoa, mutta kun blondia ei löytynyt mistään talon nurkasta, hän alkoi jo ihmetellä. "Naruto...Missä sä olet?" hän lopulta sanoi hiljaiseen huoneeseen.

Hänen matka jatkui olohuoneeseen, mutta sielläkään ei ollut ketään. 'Mihin hittoon se yksi meni näin lyhyessä ajassa?' hän ajatteli ja kurkisti melkein huvikseen sohvan alle.

Hän nousi ylös ja hänen silmät osuivat silloin tauluun lipaston päällä. Sen vieressä oli paperi. Sasuke katsoi sitä kysyvästi ja meni lipaston luo.

Hän kuuli, että Sakura tuli rappusia alas, mutta hänen huomio oli keskittynyt repaleiseen esineeseen hänen kädessä. Sasuke luki sen hitaasti, koska käsi alasta ei saanut kunnolla selvää märkien täplien takia.

Sakura tuli olohuoneeseen ja käveli Sasuken taakse. "Mikä se on..?" tyttö kysyi. Sasuke ei vastannut. Hänen ajatukset sumenivat, kun hän luki viimeistä lausetta paperista.

Sasuke kääntyi hetken päästä hitaasti Sakuraa kohti ja tyttö katsoi pojan kalpeita kasvoja huolissaan. "Sasuke-kun...", Sakura otti paperin hellästi pojan kädestä ja luki:

Teme, Minulla tulee ikävä sinua ja olisin koko sydämestäni halunnut jäädä luoksesi. Mutta tiedän, että et enää voi olla ystäväni. Sasuke, älä unohda minua kuitenkaan.
Lupaa, että et ikinä unohda...että minä rakastan sinua.
Ja siksi lähdin pois...

T: Naruto

Sakura luki paperin monia, monia kertoja, kunnes sai ajatuksensa kasaan ja pystyi katsomaan Sasukeen. "Onko hän...?" Tyttö ei sanonut loppuun.

Sasuke katsoi Sakuraa melkein itkien. He olivat tulleet liian myöhään. "Jep, hän on poissa."





Seuraavassa luvussa: Mihin Naruto on mennyt ja mitä Sasuke aikoo tehdä asian suhteen?



Noin siinä oli tämä luku. mulla oli lievä mikreeni, kun kirjoitin tätä, mutta mun oli pakko kirjoittaa tämä teille. toivon että siellä ei ole virheitä.

Kommentoikaa taas jooko kaikki jotka luki tämän.


Kommentit (Lataa vanhempia)
Oni-Chan - 2007-07-08 11:36:39
Kysymys; MINKÄ TAKII SUURIN OSA LAUSEEN KESKELLÄ OLEVISTA SANOISTA ALKAA ISOLLA!!! *saamarin caps lock*

ABeKoBe - 2007-07-09 16:31:36
*puree nenäliinaa ettei alkaisi parkua* Tyhmä Sakuraa!! Naruto takas!! Tämä oli oikein dramaattinen x)

Rescape - 2007-08-09 13:39:31
Baka mä yhdyn suhun.:D

Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste