”repliikki”
’ajatus’
**takauma**

                                 Kuudes luku

Sasuke ja Naruto seisoivat luokan edessä odottaen tuomiotaan.
”Kuka mahtaa pitää meille sen jälki-istunnon?” Naruto kysyi avatakseen keskustelun, sillä hiljaa seisominen alkoi pikku hiljaa ärsyttää. Sasuke kohautti harteitaan, hän ei ollut mitenkään puheliaalla tuulella.

Ovi avautui naristen. Vaalea käsi, jonka kynnet oli lakattu tumman purppuran värisiksi, tuli esiin ja viittoi poikia astumaan huoneeseen. Molemmat nielaisivat ja astuivat haparoiden sisään.

Luokkahuoneessa ei palanut yksikään valo ja ikkunoiden eteen oli vedetty mustat verhot, tunnelma oli kuin hautajaisista.
”No niin pojat, istukaa”, kylmä ääni käski opettajan pöydän luota. Itse senseitä ei näkynyt huoneen pimeydestä johtuen, mutta henkilön käsi osoitti kahta etummaista pulpettia. Hiljaisina pojat lähtivät kyseisiä pulpetteja kohti. Välillä kuului poikien hiljaisia manauksia jalan osuessa pulpetteihin.

Lopulta he saapuivat pulpeteille jalat kipeinä. Sensei sytytti pari kynttilää pöydälleen, jolloin kasvot tulivat esiin. Sasuke ja Naruto huudahtivat yllätyksestä tunnistettuaan miehen.
”Jiraiya-sensei!” molemmat huusivat ja olivat pyörtyä järkytyksestä. Sensei virnuili tyytyväisenä, purskahtaen lopulta nauruun.
”Ha, ha, ha, ha! Onnistuin säikäyttämään teidät oikein kunnolla!” Jiraiya nauroi pokien hölmistyneille ilmeille.

Naruto katsoi Sasukea ja tämä vastasi katseeseen. Molemmat katsoivat hölmistyneinä senseitä, joka kiemurteli lattialla pidellen mahaansa, nauraen samalla kyyneleet silmissä.

Naurettuaan tarpeeksi Jiraiya istui opettajan pöydän ääreen, loihtien kasvoilleen mahdollisimman vakavan ilmeen. Hänen suupieltään kuitenkin nyki kaiken aikaa hänen puhuessaan.
”Te pojat myöhästyitte törkeästi tunnilta, sepititte surkean tarinan ja kaiken lisäksi toinen teistä oli ottanut väärät kirjat!” sensei vaahtosi ja katsahti viimeisien sanojensa aikaan äreästi Narutoa, joka punastui kääntäen kasvonsa äkkiä pulpettiin.
”Mutta se tarina oli tosi!” Sasuke protestoi ja katsoi senseitä jäätävin silmin. Tämä tuijotti jäätävästi takaisin.
”Turha valehdella minulle Uchiha”, Jiraiya sanoi tehden äänensävyllään selväksi, että tästä aiheesta ei enää keskustella. Sasuke laski päänsä alistuneena.

Minuutit matelivat eteenpäin. Lopulta pitkän hiljaisuuden päätti sensein ääni, joka käski poikia lähtemään kotiin ja varoitti vielä joutumasta uudelleen jälki-istuntoon.

”Ehdin vielä tarjota sinulle sen lounaan”, Naruto ilmoitti hyväntuulisena ja otti Sasukea ranteesta kiinni. Toisen kasvoille nousi lievä puna, ja hän käänsi katseensa nopeasti pois.
”Minne sinä haluat mennä?” blondi kysyi ja Sasuke kohautti olkapäitään. Hänelle oli aivan yhdentekevää missä he söisivät, jos hän vain voisi olla Naruton kanssa.

Pian he istuivat koulun lähellä sijaitsevasta hampurilaispaikassa mutustellen annoksiaan. (joskus jotain muutakin kuin ramenia^^) He juttelivat syönnin välissä mukavia ja kertoivat toisilleen kuka heidän mielestään olisi voinut olla jälki-istunnon pitävä sensei ensivaikutelmasta päätellen.
”Minusta se olisi voinut olla Orochimaru-sensei, hän on tuollainen ”pimeä” tyyppi”, Sasuke paljasti suu täynnä hampurilaista. Naruto hymyili, hän ei tiennyt kaikkia yläasteen opettajia, mutta oli törmännyt käytävässä Sasuken veljeen, Itachiin. Tämä oli vaikuttanut kylmältä ja pelottavalta, joten Naruto oli luullut hänen pitävän jälki-istunnon. Sasuke nielaisi.
”Niin, veli on aina ollut sellainen. Ahdistaa, kun hän päätti tulla opettamaan samaan kouluun mitä minä käyn”, hän sanoi ja irvisti inhonsa merkiksi. Naruto nyökkäsi, ei ollut varmasti helppoa käydä koulua, kun tiesi veljensä jäätävän katseen seuraavan joka nurkan taa.

Syötyään pojat päättivät mennä rannalle. Matkalla sinne kaverukset törmäsivät samaan naiseen, joka oli aamulla heittänyt Narutoa maljakolla.
”Te pennut taas! Antaa olla laitimmainen kerta kun törmään teihin!” nainen huusi vielä silloinkin poikien perään, kun nämä olivat kääntyneet nauraen rannalle vievälle kadulle.

Hiekka oli valkoista ja meri hohti sinisenä, houkutellen poikia uimaan. Molemmat virnistivät ja alkoivat riisua vaatteitaan. Kyllä he voisivat bokserisillaan uida, rannalla ei ollut ihmeemmin väkeä.

”Viimeinen vedessä on mätä-jätti-hirviö-pyrstöllinen-ameeba!” Naruto huusi ja otti varaslähdön.
”Odota! Tuo oli epäreilua! Ja mikä ihme on mätä-hirviö-hammas-jätti, tai jotain sinne päin?” Sasuke huusi ja lähti juoksemaan nauravan blondin perään. Tämä oli jo vedessä ja sukelsi sen minkä ehti.
”Ihanan lämmintä! Tule uimaan Sasse-kun<3”, Naruto lepersi hunajaisella äänellä, joka sai Sasuken punastumaan korviaan myöten. Hän seisoi vain polviaan myöten vedessä, Naruton katsoessa häntä toinen kulmakarva koholla.
”No jos et itse uskalla.. Niin minä tulen hakemaan!” blondi huusi ja ennekuin Sasuke ehti väistää, oli Naruto kaatanut hänet veteen. Blondi nauroi vieressä katsoen, kuinka toinen sulki vettä suustaan. Sasuken silmissä pilkahti vaarallisesti ja hän virnisti pirullisesti. Naruton nauru katkesi kuin seinään, Sasuken ottaessa hänet syliinsä ja kantaen syvemmälle mereen.
”Vääh! Sasuke! Päästä alas, päästä alaaaaaaaaas!” Naruto koitti rimpuilla, mutta Sasuke vain kantoi häntä. Päästyään tarpeeksi syvälle, Sasuke virnisti.
”Halusit alas ja sinne myös päädyt!” Naruto ei edes ehtinyt kiljaista, kun hän oli jo veden alla räpiköiden. Sasuke hyppäsi hänen päällen ja pian molemmat pojat painivat meren pohjassa nousten välillä pintaan haukkaamaan happea. Ilta alkoi jo hämärtää, kun pojat nousivat vedestä nauraen hysteerisesti.  

”Olisit voinut jättää sen päälle hyppäämisen pois”, Naruto mutisi syötävän söpönä hänen ja Sasuken istuessa rantakahvilassa. Molemmat olivat laittaneet märät bokserit taskuihinsa ja ryystivät nyt muut vaatteet päällä pirtelöitä.
”Itsepähän kerjäsit”, Sasuke sanoi ja näytti kieltä blondille, joka vastasi samalla mitalla. Pojat alkoivat irvistellä toisilleen. He jatkoivat siihen asti, kunnes joku pikku lapsi alkoi parkua ja tämän äiti ajoi Sasuken ja Naruton pois kahvilasta. Pojat poistuivat paikalta räkättäen kuin viimeistä päivää.
”Ei voi olla totta! Se pentu pelästyi ihan tosissaan!” Naruto hekotti nojaten Sasukeen, joka myös nauroi ja yritti pysyä pystyssä toisen painon alla.
”Hei! Mitä jos kävelisit välillä omilla jaloillasi?” Sasuke yritti kuulostaa mahdollisimman vakavalta, mutta puheesta erottui selvästi nauru.
”Enpä tuota tiedä.. Kuulostaa haastavalta”, Naruto sanoi teennäisen väsyneesti ja esitti pyörtyvänsä. Sasuke virnisti pirullisesti ja siirtyi pois ”kaatuvan” blondin alta, jolloin tämä hoippuroi muutaman askeleen ja läsähti sitten takapuoli edellä asfalttiin. Sasuke nauroi vieressä seuraten, kuinka Naruto kirosi asfaltin keksijän maanrakoon.

Sasuke ojensi kätensä, johon blondi tarttui kiitollisena. Hieroen pikku ”herkkupeppuaan” Naruto kapusi ylös ja mulkaisi Sasukea ilkeästi.
”Kiitos vaan kun otit kiinni”, hän mutisi loukkaantuneella äänensävyllä. Sasuke virnisti kommentille ja läpsäisi blondia takamukseen tajuamatta oikein itsekkään mitä teki.
”Ei kenenkään peffa kärsi kovia, jos se kerran saa tuta maan kamaran”, hän sanoi ja katsoi huvittuneena, kuinka Naruto punastui hienoisesti ja haroi vaaleaa hiuspehkoaan miettien jotain ankarasti. Hetken hiljaisuuden päästä hän virnisti.
”Mutta minun kuninkaallinen ”peffani”, kuten sinä rahvaanomaisesti asian ilmaiset, onkin ainutlaatuisen herkkä yksilö. Sen hermostot eivät kestä kovan asfaltin kosketusta. Minun arvokas takamukseni tarvitsee silkinpehmeää kosketusta ja sinun läpsäisysi sai sen entistä hermostuneemmaksi”, Naruton suusta tuli puhetta vaikka kuinka, mutta sekaan ei ehtinyt pujahtaa miten järkevää.
”Sinä siis väität, että sinun pikku takamuksesi on herkkä ja tarvitsee allensa silkkityynyn?” Sasuke kysyi huvittuneena ja katseli Narutoa, joka hymyili pienesti ja punastui.
”Kyllä minulle kelpaa, jos otat minut reppuselkään”, hän mutisi hiukan nolona, mutta näytti niin syötävän suloiselta, että Sasuken sydän suli siihen paikkaan.
”Oletkos nyt aivan varman siitä, että minun rahvaanomainen selkäni kelpaa sinulle?” hän kiusasi poikaa aivan tahallaan ja virnisti tämän punastellessa hänen edessään. Naruto nyökkäsi pienesti, joten Sasuke käänsi selkänsä pojalle ja kehotti tätä hyppäämään kyytiin. Naruto virnisti ja hihkaisi hypäten innoissaan toisen selkään. Niinpä matkaa jatkettiin yksimielisesti kohti Sasuken asuntoa. (Kyydissä olevalla ei ollut paljon vaihtoehtoja..)

Sitten katsotaan mitä toisella puolella Konohaa tapahtuu!

”Kakashi!” Iruka huuteli keittiöstä ja sai vastaukseksi epämääräistä muminaa.
”Joko sait sen lampun vaihdettua?” brunetti kysyi huolissaan ja sekoitti samalla riisiä suuressa kattilassa. Tuli hiljaista. Sitten rauhallisuuden rikkoi räsähdys, joka kieli armotta siitä, että jotain oli mennyt rikki. Kuului ankaraa sadattelua, jonka jälkeen Iruka huokaisi, pyyhki kätensä vaaleanpunaiseen essuun (jossa muuten luki ”pussaa supersöpöä kokkia”) ja meni katsomaan mitä oli tapahtunut.

Olohuoneen lattialla oli särkynyt hehkulappu ja sen vieressä ähelsi Kakashi käsi veressä. Irukan äidilliset vaistot (tai isälliset, sama se..) tulivat esiin ja hän riensi potilaan luo.
”Kakashi miten pahasti kävi? Näytähän sitä..” Iruka sanoi hellästi ja otti Kakashin käden omaansa tutkaillen haavan laatua. Hetken päästä Iruka kohotti katseensa, nousi seisomaan ja lähti etsimään ensiapu pakkausta.

Hetken päästä Kakashin käsi oli ammattimaisesti kääritty ja Irukan oli palannut takaisin keittiöön jatkamaan ruoanlaittoa.

”Syömään Kakashi!” kun vastausta ei kuulunut, Iruka pudisti päätään ja lähti olohuoneeseen. Sieltä hän löysi edelleen lampun kanssa soheltavan mies-ystävänsä.
”Jätä jo sen lamppu ja tule syömään. Minä kutsun huomenna sitten jonkun ammattilaisen vaihtamaan sen”, Iruka sanoi ja alkoi riisua essuaan. Kakashi huokaisi ja laskeutui tikkailta.

”Olen minäkin mies, kun en edes osaa lamppua vaihtaa..”, Kakashi harmitteli näykkiessään Irukan valmistamaa kasvispiirasta. Iruka hymyili hyväntahtoisesti.
”Kakashi, en minä sinua tänne kutsunut lamppua vaihtamaan vaan syömään”, hän sanoi ja otti palan piirakasta. Vanhempi mies hymyili ja Irukan sydän jätti muutaman lyönnin välistä.
”Niinhän sä taisi olla.. En kyllä kadu, että tulin. Olet todella hyvä kokki ja se essu on ihana”, Kakashi sanoi iskien silmää punastuneelle brunetille.  Tämä kiemurteli tuolissaan, mutta virnisti sitten ja nousi pöydästä. Kakashi katsoi silmät selällään, kun Iruka poistui huoneesta.
’Minne se meni? Pitäisikö lähteä perään?’ mies ei edes kerinnyt ajatella loppuun, kun ovi aukesi. Samalla hetkellä Kakashin nenä ratkesi ja hän kaatui lattialle.

*ilmoitan tässä, että luvassa on tuhman pikku Irukan puuhia xD*

Iruka seisoi oven suussa tuttu vaaleanpunainen essu päällään, eikä sitten muuta… Hän hymyili ja katsoi, kuinka sensei kompuroi lattialta pidellen nenäänsä.
’Pitäisikö minun vilkaista tuota?’ Iruka sanoi seksikkään kehräävällä äänellä ja alkoi liikkua sulavasti lanteitaan keikutellen kohti Kakashia. Tämä ei saanut sanaakaan suustaan, vaan aukoi sitä turhaan heilutellen samalla kättään. Iruka seurasi tätä tyytyväisenä ja meni suoraan tiskipöytään nojaavaa Kakashia kohti.

Päästyään aivan vanhemman miehen eteen, Iruka kohotti kätensä miehen edelleen aukinaista suuta kohti ja painoi etusormensa sen eteen.
”Shh..” hän sihisi hiljaa täyteläisten huuliensa välistä. Kakashi sulki suunsa punan levitessä kasvoille. Iruka hymyili ja kumartui lähemmäs senseitä. Pian tämän huulilta karkasi pieni nautinnollinen huokaus, kun nuoren brunetin huulet vaelsivat pitkin hänen kaulaansa.

Huulet tunnustelivat tiensä miehen huulille ja samaan aikaan kädet vaelsivat housun kaulukselle ja alkoivat avata nappeja. Kakashi tunsi kuinka hänen sisällään virtasi kiihkeä halua koskettaa Irukaa. Niinpä hän siirsi kätensä tämän paljaalle takapuolelle ja vetäisi hänet lähemmäs itseään. Samalla Iruka oli saanut sensein housut auki ja valutti niitä nyt hitaasti tunnustellen kohti nilkkoja. Kakashi huokaisi brunetin käden koskettaessa hänen erektiotaan. Iruka virnisti ja alkoi suudella taas miehen kaulaa, siirtyen hitaasti rintakehälle.

Huulet tunnustelivat tiensä aina vain pidemmälle ja lopulta ne saavuttivat päämääränsä. Iruka nuolaisi vanhemman miehen erektiota saaden tämän huokaisemaan. Kakashin kädet siirtyivät Irukan hiuksiin. Brunetti otti Kakashin erektion suuhunsa. Sensei huokaisi ja tiukensi otettaan nuoremman miehen hiuksista. Tämä jatkoi hyväilemistään nopeuttaen tahtia, saaden toisen huokailemaan yhä uudestaan. Nopeuttaen liikettään vielä hiukan, Iruka sai Kakashin laukeamaan suoraan suuhunsa. Molemmat miehet huohottivat ja Iruka nousi seisomaan pyyhkien suutaan.
”Tule, mennään makuuhuoneeseen”, Kakashi sanoi ja otti Irukan syliinsä. Tämä punastui ja katsoi senseitä kysyvästi. Tämä hymyili.
”En minä sinua tuohonkaan tilaan voi jättää, kultaseni”, Kakashi sanoi vihjailevasti ja kallisti päätään Irukan jalkojen väliä kohti. Nuorempi mies käänsi katseensa myös tähän suuntaan ja punastui, hän oli kiihottunut äskeisestä enemmän kuin huomaisi itsekkään.
”En malta odottaa, että saan riisua tuon essun päältäsi. Grrr..” Kakashi murisi seksikkäästi ja alkoi kantaa Irukaa kohti makuuhuonetta. Yön mittaa kukaan naapureista ei saanut nukuttua asunnosta kuuluvien eläimellisien äänien takia.


TADAA! taas yksi osa lisää^^ kommentoikaa ja muistakaa, että yaoi on parasta huumetta xD ainiin! meinas unohtuu… *heittää karkkia*