Naruto, oikeasilmä tutkaili Sasukea. Sasuke tuijotti silmää aidosti shokissa.
"Se...Miten se..?!" Sasuke änkytti. Naruto huokaisi ja sulki molemmat silmänsä. "Siellä sodassa, sain silmääni myrkkykeihään. No, ei siinä paljon mitään, koska Kyubi lupasi paranrantaa sen. Joten en huomioinut koko asiaa. Sitten seuraavana päivänä, kun heräsin. Oikea silmäni oli..no, tälläinen." Naruto virnuili. Sasuke huokaisi. Tuon Naruton hän tunsi.

---

"Saskeeee!!!?" Naruto ruinasi tummahiuksisen pojan vierellä.
"Mitä?!"
"Mitä.. Iruka-senseille kuuluu?" Naruto kysyi nolona.
"Odottaa sinua kotiin. On tuskin nukkunut silmäystäkään lähtösi jälkeen."
Naruto laski katseensa jalkoihin. Hänen takiaan, hänen elämänsä ensimmäinen ystävä oli surullinen. "Anteeksi.."
"Mitä?" Sasuke kääntyi Narutoon.
"Siitä, että lähdin. Se vaan tuntui oikealta juuri sillä hetkellä. Olen pahoillani." Sasuke tarttui blondia leuasta ja nosti pojan kasvot ylös. Pojan silmistä valui kyyneliä.

"Ei se ollut sinun vikasi." Sasuke pyyhki kyyneleet peukalollaan pois. He katsoivat toisiaan hetken.

"Minulla oli niin kauhea ikävä sinua!" Naruto parahti ja halasi toista poikaa. Sasuke värähti toisen läheisyydestä. Hän kuitenkin hymyili ja halasi takaisin. "Minullakin sinua..."

---

"Oletko varma, että Akamaru on köökissä?!" Kiba marisi. Yuichi nyökkäsi. "Aivan varma, ja jos se ei ole siellä.. Sitten en ole varma enää missä se on!"

Keittiö oli jättisuuri. Se näytti enemmän kellarilta. Ehkä se olikin joskus ollut kellari, mutta väen paljouden takia se oli muutettu keittiöksi. Siellä työskenteli maahisia ja pari tonttuakin oli löytänyt paikkansa.

"Hei, sinä siellä!" Yuichi huusi leipovalle tontulle. "Onko täällä näkynyt koiraa, sellaista suurta ja valkoista?" tontun ilme muuttui vihaiseksi.
"No tokkiinsa! Se saamarin hurtta kävi täällä ja söi pikkuleivät! Ajettiin se pois!" Kiba nielaisi. 'Akamaruu... Mitä sinä teitkään!!'

---

"Shikamaru! Oletko nähnyt-AKAMARU!!!?" Shikamaru ponkaisi pystyyn sängyltään. "Mitä!? Missä palaa!!? Ai, se olitkin vain sinä.."

Kiba talsi äreänä koiransa luo ja tarttui tätä korvasta. "Tuhma poika! Nyt se tonttu laittoi sokerin sijaan pippuria leipätaikinaan!" poika huusi koiralle, joka ei näyttänyt välittävän yhtään.
"Mikä tonttu?" Shikamarun kiinnostus heräsi.
"Keittiö on täynnä maahisia ja tonttuja! Ne kokkaa!"
"Jaa, ja kun minä luulin, että joku keittiömestari on löytänyt tänne." Shikamaru mumisi ja vaipui uneen.

---

"Naruto,"
"Ne?"
"-oletko ajatellut hiusten leikkuuta?" Sasuke sormeili blondin hiuksia. Naruto näytti miettivän. Parin sekunnin päästä hän kaivoi kunain housuntaskustaan ja teki saman minkä Sakura oli joskus tehnyt metsässä.

Sasuke tuijotti keltaisten hiusten leijailua. "En ole muuten tullut ajatelleeksi tuota. Hyvä että otit sen esiin. En kestä enää sitä hevilettiä!" Naruto naurahti.
"En tarkoittanut kyllä, että ihan heti..." Naruto ei kuunnellut vaan hyppeli peilin eteen ja siisti hiuksiaan kunain avustuksella.

"NO NYT ON PAREMPI!!" Naruto huudahti. Sasuke hymyili. Poika näytti aivan samalta kuin ennen vanhaan. "MItäs noille hiuksille tehdään?" Sasuke osoitti sängyllä ja lattialla laiskottelevia hiuksia. "Heitä vaikka ikkunasta, en tarvitse niitä. Ja tuskin sinäkään." Sasuke hymähti ja nappasi hiukset syliinsä heittäen ne ikkunasta.
"Nyt minä näenkin paremmin!"
"Tietty, kuka idiootti nyt hiuksia silmillä pitäisi."
"Se-HEI!!!" Naruto hyppäsi Sasuken kimppuun ja haastoi tämän pieneen tappeluun.

Parin mustelman ja huulen halkaisun jälkeen tapahtui ihme. Naruto oli voittanut Sasuken. Sasuke tuijotti silmät pyöreinä mahansa päällä istuvaa blondia. "Heh. Ihmeiden aika ei ole vielä ohi."
"Eipä ole ei."
-----------------------------------------------------------------------
JA TAAS TULI LYHYT.. No, en minä pysty kirjoittamaan enempää.. JA VOI ******** MULLE TULI DEMI!!!!  =.=" en tilaa omasta tahdostani... ANIME-LEHTI!! PELASTA!!!!!!!!!11 mull on nälkä.. Menen syömään pannukakkua sillä aikaa, kun te heittelette niitä tikareitanne.