Sasuke katsoi syvälle Naruton silmiin ja hymyili, mikä oli varsin harvinaista. Naruto näytti hieman hämmentyneeltä, mutta kukapa ei olisi siinä tilanteessa. Oliko Sasuke juuri suudellut häntä? Jokin oli nyt muuttanut planeettojen kulkua, eihän kukaan Sasuken kaltainen voinut suudella Narutoa.
"Naruto... minä... pidän sinusta todella paljon... Enemmän kuin ystävänä..." Sasuke takelteli sanojensa kanssa. Häntä pelotti. Hän pelkäsi että Naruto vihaisi häntä nyt. Voi ei, mitä hän menikään tekemään.
"Sasuke... Voisitko nousta päältäni? Olet aika painava nimittäin.." Naruto mumisi tuntiessaan veren siirtyvän poskiinsa saaden ne punoittamaan. Hän ei olisi koskaan uskonut että Sasuke sanoisi, tai tekisi mitään tuollaista.

Sasuke nyökkäsi varovasti ja nousi pois toisen päältä.
"Anteeksi..." hän sanoi noustessaan siitä seisomaan. Hän katsoi maata nolostuneena. Hän havaitsi sivusilmällään kuinka Naruto nousi myös seisomaan, mutta tekikin jotain mikä todella yllätti Sasuken. Naruto nimittäin siirtyi ihan Sasuken eteen ja varovasti suuteli toista. Hämmästyksestään toivuttuaan Sasuke kietoi kätensä Naruton vyötärön ympärille ja veti pojan aivan vartaloonsa kiinni jatkaen suudelmaa.

Pitkä, vaikkakin liian lyhyt aika kului kunnes he erottautuivat toisistaan ja hymyilivät ujosti. Naruto katsoi pitempää poikaa pitkään, kunnes huokaisi.
"Tämä on unta? Eikö olekin?" hän henkäisi hieman pettyneen kuuloisena. Sasuke naurahti ja siveli Naruton poskea sormillaan varovaisesti.
"Ei varmasti ole. Sillä jos on, minä näen samaa unta." Sasuke hymyili ja antoi toiselle pienen suukon.
Ihmisiä alkoi pikkuhiljaa liikuskella kaduilla. Sasuke ja Naruto vain katselivat toisiaan seisten keskellä tietä. Joku satunnainen ohikulkija katsoi hieman kummallisesti heitä, muttei kiinnittänyt sen enempää huomiota kahteen poikaan, joista toista kuului vihata, toista taas kunnioittaa.

"Tuota... Oletko menossa jonnekin..?" Sasuke kysäisi ja potkiskeli maata hieman vaivaantuneena maassa. Hän ei tiennyt miten käyttäytyä nyt kun ihmiset näkivät heidät. Hän ei tiennyt uskaltaisiko ottaa Narutoa kädestä tai edes halata. Sehän ei kuulunut Uchiha Sasuken tyyliin.
"Kotiin varmaankin..." Naruto vastasi katsoen Sasukea kysyvästi. Mitähän Sasuke tarkoitti tuolla kysymyksellä?
"Olisiko siitä... haittaa... jos tulisin käymään..?" Sasuke katsoi Narutoa silmiin ja näki niissä vilauksen sitä iloa, mitä yleensä oli tottunut Naruton silmistä näkemään. Nyt kuitenkaan ne eivät olleet täynnä sitä iloa ja elämänhalua, vaan jotain muuta. Sasuke ei pitänyt siitä muusta. Se sai Naruton näyttämään surullisemmalta.
"Ei ole, tietenkään", Naruto hymyili toiselle ja lähti astelemaan kotiaan kohti. Sasuke keräsi viileän itsensä takaisin kokoon ja seurasi toista.

Naruto katsoi maata samalla kun käveli, ollen muutenkin omituisen hiljainen. Tämä kiinnitti Sasuken huomion ja hän kiri toisen vierelle kävelemään.
"Painaako jokin sinua..?" Sasuke kysyi aavistus huolta äänessään, mutta kasvot olivat ilmeettömät. Hän halusi näyttää normaalilta, ainakin näin aluksi. Hänhän ei ollut vielä aivan varma mitä Naruto hänestä ajatteli. Eikä yhtään sen enempää siitä, mitä hän ajatteli heistä.
"Ei kai.." Oli Naruton hiljainen ja poissaoleva vastaus. Sasuke kurtisti kulmiaan ja astahti seisomaan Naruton eteen.
"Luuletko että voit valehdella minulle päin naamaa?" Sasuke tivasi vaaleahiuksiselta pojalta ja tarttui tämän harteisiin hellästi. Hän tutki edessään olevia sinisiä silmiä tarkasti.
"Enpä kai.." Naruto hymähti ja veti kasvoilleen hymyntapaisen. Naruto oli sentään pitkästä aikaa onnellinen. Hän todella piti Sasukesta, ja nyt hän oli saanut tietää että Sasukella oli samanlaisia tunteita häntä kohtaan, ellei sitten Sasuke vain pelleillyt hänen kanssaan. Sekin oli tietenkin mahdollisuus, mutta Naruton mielestä hänellä ei ollut enää mitään menetettävää. Jos tuo oli vain pilaa, hän palaisi samalle tasolle millä vielä eilen oli ollut.

"Miksi sitten valehtelet minulle?" Sasuke katsoi edelleen Narutoa silmiin. Naruto hymyili hieman.
"Minä... en tiedä..." Naruto henkäisi hiljaa ja laski katseensa jalkoihinsa. "Minä vain... pelkään..." hän jatkoi nostamatta katsettaan mihinkään.
"Mitä sinä pelkäät?" Sasuke kurtisti kulmiaan. Mitä toinen oikein tarkoitti? Mitä hän pelkäsi? Kysymyksiä sateli Sasuken mieleen, mutta hän päätti heittää ne muualle ainakin vähäksi aikaa. Ei ollut aika liioille kysymyksille.
"Itseäni..." Tämä oli Naruton vastaus. Se sai Sasuken hämmästymään, ja melkein raivostumaan.
"Samperi sinun kanssasi!" Sasuke huudahti ja veti Naruton rajuun suudelmaan. Naruto oli nyt vuorostaan hämmästynyt, sillä hän oli odottanut jotain ihan muuta reaktiota. Sasuke lopetti sitten suudelman ja piti kasvojaan hyvin lähellä toisen pojan kasvoja. He katsoivat siinä hetken toisiaan, kunnes Naruto tarttui Sasuken käteen ja lähti raahaamaan tätä kotiinsa. Sasuke huokaisi syvään hymyillen samalla hieman.

Jonkin ajan kuluttua he saapuivat Naruton ovelle, ja Naruto kaiveli taskuistaan avainta oveen, joka avaisi tien hänen kotiinsa. Sasuke katseli ympärilleen ja oli jokseenkin huolissaan. Ympäristö ei ollut aivan parhaimmasta päästä, eihän sen tarvinnutkaan, mutta kaikki näytti niin hajonneelta. Lopulta Naruto sai ovensa auki ja astui sisälle ja katsasti nopeasti näkymät; ei ollut kamalan sotkuista.
"Tahtoisitko jotain?" Naruto kysyi sitten kääntyessään kohti Sasukea, joka parhaillaan sulki ovea. Sasuke katsoi ihmeissään Naruton kotia. Se näytti siltä kuin se hajoaisi minä hetkenä hyvänsä. Seinissä oli hajoamia, jotka oli korjattu sitä mukaa mitä niitä oli tullut. Naruto huokaisi hiljaa huomatessaan Sasuken ilmeen.
"Tämä paikka on vähän hajalla, mutta uuteen minulla ei vielä ole varaa.." hän sanoi hymyillen toiselle, joka näytti nyt melkein järkyttyneeltä. Mitä Naruto tällä kertaa tarkoitti? Hän siis kärsi rahapulasta? Sasuke hymähti sitten hiljaa näyttäen siltä kuin ei välittäisi talosta. Mutta Sasuken mieli vain täyttyi yhä enemmän huolesta. Talon kunto näytti siltä, kuin se olisi tahallaan aiheutettu. Se ei näyttänyt hyvältä. Sasuke päätti kysyä asiasta myöhemmin, mutta ei nyt.
"Niin halusitko jotain?" Naruto toisti kysymyksensä ja katsoi Sasukea. Sasuke pudisti päätään hymähtäen ja asteli kohtaan, joka näytti olohuoneelta. Talo oli sen verran pieni, ettei siinä ollut erikseen keittiötä ja olohuonetta. Ne olivat periaatteessa samaa huonetta. Sasuke istahti sohvalle ja katsoi vielä ympärilleen.
"Rahapula ei taida olla ainut ongelmasi..?" Sasuke katsahti Narutoon, joka istui hänen vierelleen.
"Ongelmia minulla riittää jaettavaksi asti..." Naruto huokaisi nojatessaan pehmeään selkänojaan. Hän sulki silmänsä ja antoi kehonsa rentoutua hieman. Hän tunsi kuitenkin Sasuken katseen ja avasi silmänsä nähden tummat silmät.
"Haluaisitko puhua jostain..?" Sasuke kysyi näyttäen hieman huoltaan myös silmistään. Naruto vastasi pienellä, kiitollisella hymyllä.
"En nyt..." Naruto sanoi sitten hiljaa katsoen seinää. Hän toivoi, ettei Sasuke pahoittaisi mieltään tai mitään. Hän vain ei ollut valmis kertomaan vielä. Ei vielä.
"Ei sinun ole pakko... En taida olla paras mahdollinen kuuntelija..." Sasuke sanoi nyökätessään ja hymähti. Se varmasti oli totta. Hän ei ollut koskaan osannut kuunnella niin hyvin kuin muut. Mutta hän oppisi vielä, siitä hän oli varma.
"Voin kertoa... joskus..." Naruto mumisi ja nosti jalat rintakehäänsä vasten ja halasi niitä. Sasuke hymyili hieman näylle. Naruto näytti erittäin suloiselta. Hänen ajatuksensa keskeytyivät kuitenkin hänen huomatessaan, että Naruto tärisi.
"Sinä täriset..." hän huomautti asiasta toiselle. Miksi Naruton piti tehdä noin? Hän sai Sasuken mielen vain yhä huolestuneemmaksi.
"Täällä on kai vähän kylmä..." Naruto naurahti ja hymyili leveästi. Sasuke mietti hetken toisen sanoja, mutta omasta mielestään talossa oli ihan lämmin. Hän nosti kättään Naruton otsalle ja huomasi, että se oli hieman lämpimämpi mitä sen pitäisi olla. Hän nousi salamana seisomaan ja nappasi Naruton syliinsä. Naruto huudahti epämääräisesti noustessaan toisen käsivarsille.
"Mitä sinä nyt?" Naruto kysyi silmät suurina. Sasuke piti näkyä melkein vastustamattoman suloisena, mutta hillitsi itsensä.
"Sinuahan paleltaa, eikö? Joten vien sinut nukkumaan." Sasuke hymyili ja asteli kohti makuuhuonetta.

Sasuke laski Naruton sängylle makaamaan vetäen peiton tämän päälle ja istui sängyn reunalle. Hän katsoi hymyillen hölmistynyttä Narutoa.
"Nuku nyt. Minä voin lueskella vaikka jotain..." Sasuke sanoi toiselle ja oli juuri nousemassa ylös, kun tunsi Naruton tarttuvan ranteeseensa. Hän käänsi katseensa takaisin Narutoon, joka näytti väsyneeltä.
"Sasuke... voisitko..." Naruto aloitti, henkäisi sitten syvään keräten rohkeutta kysymykseensä. "Voisitko olla hetken vierelläni...?" hän jatkoi sitten ja katsoi Sasuken tummia silmiä. Luoja, toisen silmät olivat kauniit. Naruto halusi hukuttautua niihin. Sasuke hymyili sitten ja nyökkäsi.
"Totta kai voin." hän sanoi ja asettui Naruton viereen, toisen siirtyessä antaakseen tilaa Sasukelle. Sasuke nosti kättään ja siveli Naruton silkkisiä hiuksia ja hymyili lempeästi. Yllättäen Naruto kietoi kätensä Sasuken ympärille halaten toista hiljaisena. Sasuke hämmästyi hieman, mutta jatkoi toisen hiusten kanssa leikkimistä antaen toisen halata itseään. Toisen kätensä hän laittoi Naruton vyötärölle. Naruto hymyili väsyneesti.
"Hymy sopii sinulle." Sasuke totesi hiljaisella äänellä ja katseli Naruton kauniita piirteitä. Hän näki kuinka Naruton posket muuttuivat vaaleanpunaisiksi. Voi, kuinka se näyttikin suloiselta. Sasuke veti sitten Narutoa lähemmäs itseään ja painoi huulensa pehmeästi toisen huulia vasten. Naruto vastasi suudelmaan liikutellen sormiaan varovasti toisen niskassa.

Heidän lopetettuaan suudelman, Naruto henkäisi syvään.
"Minä..." hän aloitti.
"Mitä sinä..?" Sasuke ei malttanut odottaa toisen jatkavan. Mihinkähän tämä asia liittyi?
"Minä taidan rakastaa sinua..." Naruto kuiskasi punastuessaan lisää. Sasuke tunsi oudon sykähdyksen sydämessään ja hymyili sitten.
"Minäkin sinua." Sasuke sanoi hiljaa ja painoi suukon toisen nenänpäähän.

---------------------

Tuli vähän yllättäen tämä juttu, että poistettiin näitä ikivanhoja lukuja uuden säännön vuoksi. xD
^^; Tuntuu hassulta ku olen kuitenkin saanut tämän valmiiksi joskus kauan sitten ja sitten joudun lisäämään jotain randomeita lukuja. Mutta, tässä on kolmonen.