Huoneessa oli synkkä hiljaisuus ja kuului vain tasaista hengitystä kaikkien suusta, paitsi Sasorin, joka oli jo kuollut. Yhtäkkiä kuului ääni, kun Deidaran kyynelpisara putosi lattialle. Blondilla oli hieman kylmä ,kun yöllä oli mennyt ulos ilman paitaa Sasuken perään, mutta nyt Itachi piti tuota hellästi sylissään ja katsoi Deidaraan mustilla silmillään, koska hänen ei tarvinnut nyt käyttää sharingaa ollenkaan, koska ketään vaarallista henkilöä ei ollut lähistöllä.

"Deidara..." Itachi sanoi hiljaisella äänellä saaden Deidaran värähtämään ja kääntämään katseensa Itachiin.
"M-Mitä?" Deidara sanoi surullisella äänellä pyyhkäisten silmistään kyyneliä.
"Sopisiko sinulle, että jäisimme tänne täksi yöksi sinun seuraksesi?" Itachi kysyi Deidaralta. Hidan käännähti Tobi sylissään katsomaan Itachia ihmeissään. Tobi piti Hidanin kaavusta kiinni ja katsoi Itachia ja Deidaraa iloisesti.

"Minä voin tulla nukkumaan Dein viereen!" Tobi huudahti ja hyppäsi nopsasti alas Hidanin sylistä, joka alkoi hieromaan niskaansa väsyneenä. Blondi ei vieläkään sanonut mitään vaan tuijotti kaikkia hämillään. Itachi huokaisi ja nuolaisi vähän huuliaan.
"Eihän ole pakko, mutta jos haluat..." Itachi jatkoi ja katsahti Hidaniin, joka virnisti yhtäkkiä.

"Minulle sopii mainiosti..." Hidan vihdoin sanoi ja alkoi kutittelemaan Tobia kainaloista, joka sai Tobin nauramaan kuin mikäkin ja rimpuilemaan kauemmas Hidanista.
"Ei saa!" Tobi huusi ja livisti kauemmas Hidanista. Deidara huokaisi ja nyökkäsi pienesti.

"Kyllä se varmaan käy..." Deidara sanoi hiljaa ja sai kaikki pysähtymään paikoilleen ja hymyilemään. `Mitähän tuolle Sasorille tehdään...? Se ei varmaan mädänny, joten voimmehan pistää sen hänen nukkejensa joukkoon...´ Hidan ajatteli ja käveli sohvan viereen katsomaan Sasorin ruumista. Deidara tuli varovasti pois Itachin sylistä ja käveli Hidanin viereen surullisena.

"Hän oli niin ihana..." Deidara sanoi hiljaa ja silitti Sasorin poskea hellästi. Itachi otti kaapunsa pois ja laittoi sen naulakkoon roikkumaan.
"Deidara, anteeksi se tänä päiväinen... Olen pahoillani..." Itachi pyysi hiljaa Deidaralta anteeksi ja se sai Hidanin katsomaan Itachiin ihmeissään. `Mitä vitsiä se pyytää anteeksi?´ Hidan ajatteli ja nosti Sasorin varovasti syliinsä ja käveli rauhallisesti kohti nukkevarastoa, jossa oli paljon erilaisia nukkeja. Deidara katsoi Hidanin perään ihmeissään, kunnes katsoi sitten Itachiin lempeästi.

"Unohda koko juttu, kunhan et tee sitä enään ilman lupaa!" Deidara huudahti Itachille ja istahti väsyneenä sohvalle.
"Minä nukun täsä ja te nukutte Sasorin sängyssä kolmestaan..." Deidara sanoi väsyneenä ja haukotteli. Tobi meni katsomaan makkariin ja huomasi isohkon sängyn makuuhuoneessa.

"Siihen hän mahtuu neljäkin ihmistä! Deidara sinä nukut meidän vieressä ja se on sillä selvä!" Tobi huusi iloissaan ja meni pomppimaan sängylle innostuneena.

Deidara nousi varovasti istumaan ja katsoi makkarin puolelle sohvalta. Hän oli nukkunut viime yönä Sasorin sängyllä ja se oli ollut pehmeä ja mukava, mutta jotenkin häntä arvelutti nukkua kolmen miehen kanssa samassa sängyssä.

"Eeh... Ehkä minä jätän väliin..." Deidara sanoi hiljaa ja meni takaisin makuulleen sohvalle. Hidan käppäili pois varastosta suoraan makkariin ja katsoi Tobia ihmeissään, kun tuo hyppi sängyllä iloisena. Yhtäkkiä Hidan hyppäsi Tobin 'kimppuun' ja kaatoi tuon selälleen sängylle kaatuen itse Tobin päälle. Tobi kiljaisi yhtäkkiä ja katsoi Hidania ihmeissään.

"Grr..." Hidan äännähti ja laski kätensä Tobin maskin päälle.
"Ottaisit joskus tän maskin pois...." Hidan sanoi Tobille kiltillä äänellä ja upotti kätensä toisen hiuksiin. Tobi oli niin jähmettynyt, ettei liikkunut ollenkaan pois toisen alta.

"Hidan, mitä sinä teet...?" Tobi kysyi ihmeissään Hidanilta, joka virnisti ja kierähti pois toisen päältä sängylle makaamaan. `Onpa pehmoinen sänky...´ Hidan ajatteli ja haukotteli yhtäkkiä. Hän avasi kaapunsa kokonaan ja heitti sen väsyneenä lattialle. Hän avasi kaulakorunsa ja otti sen pois kaulasta laskien sen varovasti yöpöydälle.

"Älä menekään rikki..." Hidan sanoi itsekseen korulleen ja haukotteli taas. Deidara makasi sohvalla väsyneenä ja tuijotti kattoon. Itachi käveli Deidaran viereen ja nosti tuon yhtäkkiä syliinsä.
"Sinä tulet." Itachi sanoi Deidaralle ja kuljetti tuon makkariin rauhallisesti. Hidan ja Tobi katsoivat Itachiin ja Deidaraan hymyillen ja nousivat molemmat istumaan sängyllä. Deidara punastui pienesti ja lättäsi kätensä naamalleen.

"Iiks... Ei saah..." Deidara sanoi ja tunsi pari nuolaisua naamalleen. Ne olivat hänen kädessä olevat suut, jotka olivat aika huvittavia joskus. Blondi nosti kätensä pois kasvoiltaan, ettei kädet nuolisi häntä ihan kuolaan, joka ei ollut kovin mukavaa hänen mielestään. Itachi laski Deidaran varovasti sängylle ja istahti tuon viereen myös kovin väsyneenä.

"Nyt sä nukut meijän vieressä..." Itachi käski ja meni makaamaan selälleen sängylle Deidaran viereen. Hidan makasi Deidaran vieressä ja katsoi tuohon virnistäen. Tobi ryömi Hidanin mahan päälle ja tökki Deidaran mahaa varovasti.

"Hiih! Deidara-sama!" Tobi huudahti ja yritti ryömiä Hidanin päältä Deidaran viereen, mutta Hidan kietoi kätensä Tobin ympärille, niin tiukasti, että tuo ei pystynyt liikkumaan eteenpäin.
"Tobi pysyy siellä omalla puolellaan..." Hidan sanoi Tobille virnistäen ja paijasi taas tuon hiuksia hellästi.

Deidara oli hieman punastunut edelleen ja katsoi molemmille puolilleen ihmeissään.
`Voi ei... Mitähän täsäkin käy...?´  Deidara mietiskeli ja hieroi otsaansa väsyneenä. Itachi hymyili Deille ja silitti tuon päätä hellästi. Hän kääntyi kyljelleen blondiin päin ja silitteli edelleen Dein hiuksia. Hidan kääntyi Tobiin päin ja hymyili tuolle. Tobi nappasi toisen peiton päälleen ja piiloutui sen alle. Hidan kurkkasi peiton alle ja vetäisi Tobin lähemmäs itseään ja avasi tuon kaavun kokonaan vetäisten sen sitten pois Tobin päältä. Kaapu lensi lattialle Hidanin kaavun päälle yhteen vaatekasaan. Hidan veti Tobin ihan kiinni itseensä ja silitti toisen pöyheitä hiuksia kädellään.

"Tobi nukkuu minun viekussa tämän yön..." Hidan kuiskasi Tobille ja siirsi kätensä toisen maskin päälle varovasti. Tobi katsoi eteensä ihmeissään, mutta siirsi kätensä päänsä taakse ja otti varovasti maskinsa kokonaan pois ja pudotti sen äänettömästi lattialle. Hidan katsahti Tobin kasvoja, mutta ei nähnyt niitä ihan täysin, mutta nyt oli niin väsynyt ja ei jaksanut edes kiinnostua. Hidan suukotti Tobia hellästi poskelle ja piteli käsiään tuon ympärillä. Tobi punastui hieman ja veti peittoa ylemmäs. Peitto oli myös Hidaninkin päällä ja se lämmitti mukavasti.
`Pehmoset posket...´ Hidan ajatteli ja suukotti uudestaan Tobin poskea.

Itachi katsoi Deidaraan, joka katsoi takaisin ihmeissään. Vieressä Hidan ja Tobi olivat jo nukahtaneet kokonaan ja Hidanin käsi oli 'eksynyt' Tobin haarojenväliin, mutta Tobi ei näyttänyt heräävän siihen ollenkaan. Itachi vilkaisi kahteen Deidaran yli, mutta käänsi sitten katseensa takaisin Deidaraan.

"Pystytkö nukkumaan..?" Itachi kuiskasi Deidaralle ja meni vähän lähemmäs toista. Deidara ei liikahtanutkaan, vaan tuijotti Itachia silmiin ja havahtui vasta hetken päästä Itachin tökkäistessä tuota pienesti mahaan.

"Ööh.. Juuh... Ei täsä mitään hätää ole..." Deidara vihdoin vastasi ja haukotteli väsymystään. Itachi hymyili ja painautui blondiin kiinni, että heidän ihot koskettivat toisiaan. Deidara punastui entisestään, mutta ei liikkunut minnekään.
`Itachi... Miksi olet nyt noin... kiltti?´ Deidara ajatteli ja katsoi Itachia hämillään. Se oli kyllä varsin outoa, kun Hidan oli aikasemmin ollut niin ilkeä ja naulannut hänet seinään ja raiskannut. Sitten vielä Itachi oli raiskannut hänet keskellä metsää ja kaiken lisäksi Tobi oli nähnyt silloin sen. Se oli ollut nöyryyttävää, mutta onneksi Tobi ei ollut tajunnut silloin, mitä he olivat tehneet, koska oli niin hömelö 'pikku poika'. Blondi sulki varovasti siniset silmänsä ja avasi punaisen ponnarinsa heittäen sen sitten jonnekin lattialle. Itachi virnisti pienesti ja kietoi varovasti kätensä toisen ympärille ja jalkansa tuo laittoi blondin jalkojen päältä. Deidara ei tehnyt mitään, vaan antoi toisen pitää häntä lähellään. Deidara kietoi omat kätensä toisen ympärille ja toisen käden tuo siirsi toisen niskaan. Itachi tunsi nuolaisun niskassaan, joka sai tuon värähtämään pienesti. Hän siirsi omalla kädellään Dein käden pois niskaltaan ja siirsi kätensä takaisin toisen ympärille.

"Sasori-danna..." Deidara sanoi hiljaa lähes äännettömästi, kuitenkin Itachi kuuli sen, mutta ei tehnyt mitään. Antoi vain toisen luulla nukkuvansa Sasorin kanssa. Aamulla voisi olla kyllä järkytys heräessään, kun näkisi Itachi hänen vierellään eikä Sasoria. Itachi sulki mustat silmänsä ja nukahti hetken päästä kokonaan, niin kuin Deidarakin. Kaikki nukkuivat mukavasti, paitsi kolmen tunnin rauhallisen nukkumisen jälkeen Deidara alkoi nähdä painajaista Akatsukilaisista.

Unessa kaikki olivat ilkeitä Deidaralle ja Sasorikin oli vielä hengissä, paitsi hän oli ainut, joka välitti Deidarasta ja oli hänelle kovin kiltti. Tobi valehteli Deidarasta kaikille ja Hidan heitteli Deitä kivillä koko ajan. Itachi nauroi kuin mikäkin Kisamen kanssa Deidaralle, kun Dei sai kivestä päähänsä. Zetsu ilmestyi aina jostain Deidaran eteen ja sai Dein pelästymään kauheasti. Pein virnuili vain jossain nurkassa Deille ja Konan hänen vieressään heitteli Deitä kohti paperiaan, joka viilsi Dein ihoon syviä haavoja, jotka tuntuivat kauhealta. Maa oli täysin veressä ja kuu paistoi taivaalla himmeästi. Kaikki nauroivat Deille ja sai blondin itkemään ja käpertymään nurkkaan yksinään. Kaikki kiusasivat häntä innoissaan ja Kakuzukin hakkasi häntä käsillään.

Yhtäkkiä Dein eteen ilmestyi punahiuksinen poika, joka puolusti blondia. Kaikki lopettivat kiusaamisensa ja katosivat yhtäkkiä olemattomiin. Yhtäkkiä Dein naamalle lensi verta ja Sasori hänen edessään kaatui hänen päälleen kuolleena. Ilkeä nauru kuului varjoista ja kuka siellä seisoikaan. Se oli Sasuke, joka nauroi omaa pahis nauruaan ja katosi yhtäkkiä olemattomiin.

Deidara tärisi ja vapisi unissaan kyynelten alkaessa putoilla tuon poskille. Painajainen oli kauhea ja se vain jatkui ja jatkui. Hän alkoi puhua itsekseen unissaan ja vapisi kuin haavanlehti. Itachi avasi hieman silmiään ja päästi Deidarasta varovasti irti. `Mikä sitä vaivaa?´ Itachi ajatteli ja yritti herättää Deidaraa, mutta tuo ei herännyt ollenkaan, vain tärisi pelosta ja kyyneliä valui tuon poskilta lakanoille. Hidan alkoi yhtäkkiä ihmetellä vieressään vapisevaa Deidaraa ja avasi vähän silmiään katsoakseen mikä oli vialla, mutta yhtäkkiä Deidara lopetti unissa puhumisensa ja kyyneleet loppuivat kokonaan ja tuo lopetti tärisemisensäkin. Hidan huokaisi ja nukahti uudestaan Tobin viereen. Itachi huokaisi myös ja veti Deidaraa kiinni itseensä nukahtaen uudestaan uneen. Dein painajainen oli loppunut ja tuo nukkui nyt ihan rauhallisesti.
-----------------
Siinä se taas sitten oli. ^w^ Ihunaa jos piditte tästä osasta. Jatkoa tulee taas joskus ja nyt mulla ei oo yhtään hajua mitä mä kirjotan seuraavaksi, ellen keksi sitten jotain kivaa jatkoa... Saa sitten nähdä XD