Iruka kiristi vielä hieman tahtiaan tietäessään päämääränsä olevan lähempänä. Käsiä ja korvia kylmäsi kun hän oli kiireessään jättänyt hanskat ja hatun kotiin. Tosin hänellä ei riittänyt päässä tilaa enään edes yhdelle ajatukselle.
Lyön vaikka pääni vetoa, että hän on täällä. Miksen minä tätä heti ajatellut?!

Iruka pysähtyi hetken päästä puun taakse, kuullessaan Kakashin äänen. Jotenkin hän ei tahtonut vain rynnätä sinne ja raahata toinen sairaalaan. Sitä paitsi mitkä mahdollisuudet hänellä oli onnistua raahaamaan vastahakoinen jounin sairaalaan saakka? Aika huonot suoraan sanottuna haavoista ja muusta huolimatta.

Iruka veti syvään henkeä ja astui askeleella pois piilosta puun takaa. Mutta kun hän hetkeksi keskittyi Kakashin puheeseen, hän luuli kuuulleensa siinä mainittavan nimensä. Yhdellä isolla harppauksella taaksepäin Iruka palasi puun taakse ja kuunteli nyt tarkemmin.

"...ja sitten hän huusi sille pojalle ihan raivona. Hän on muuten tosi seksikäs vihaisena. Harmi vaan, että useimmiten kun näen hänet vihaisena, niin hän on vihainen minulle..."

'MITÄ?!' oli Irukan ensimmäinen ajatus. Puhuuko hän oikeasti minusta?! Kuulin varmasti väärin... Punainen väri Irukan kasvoilla oli todella syvä.

"... ja sitten vielä se söpö punastuminen..."

'Hän voi puhua ihan kenestä tahansa muusta', Iruka uskotteli itselleen, vaikka osa hänestä hylkäsi ajatuksen. Osa hänestä ei vain tahtonut uskoa sitä.

"...ja olen varma että hän on tälläkin hetkellä punainen naamaltaan kuunneltuaan puhettani jo hetken." Ääni muuttui hieman haikailevasta ylimieliseksi.

Ja kuinka oikeassa Kakashi olikaan. Jos Irukalla olisi ollut mukanaan lapio, hän olisi varmaan alkanut yrittää kaivautua maapallon toiselle puolelle tai jonnekkin muualle mahdollisimman kauas.
Mutta hän ei ehtinyt edes hätääntyä kunnolla, kun hän kuuli Kakashin nousevan ja astelevan lähemmäs. Sitten noin metrin päästä puusta askeleet pysähtyivät.
Iruka veti syvään henkeä ja oli nousemassa ylös etsimään, minne Kakashi hävisi, kun ääni hänen yläpuolellaan oli aiheuttaa hänelle sydänkohtauksen.
"Kukkuluuruu!" Kakashi hihkaisi pirteästi ja hyppäsi alas puusta aivan Irukan eteen. "Tiedätkös, että toisten kuuntelu salaa on väärin", Kakashi oli moittivinaan vaikka hymyilikin leveästi.
"E-een minä-..." Iruka oli selittelemässä kun Kakashi painoi sormensa Irukan huulilla ja tämä hiljeni hetkessä. Kakashin laskiessa kätensä taas Iruka pysyi hiljaa ja tuijottii Kakashia naama punaisena.
"Kappas, sinähän hiljenit. Hyvä, sillä seuraava keinoni olisi ollut suudella sin-" Enempää Kakashi ei ehtinyt sanoa, kun Iruka tarttui häntä olkapäistä ja veti kiinni itseensä.
"Aivan kuin arvelinkin", Iruka mutisi ja puri hennosti alahuultaan. Haava Kakashin selässä oli auennut ja alkanut vuotaa.

(A/N: Te jo odotitte jotain muuta, eikö? >:D *pahisnaurua*)

Kakashi, vaikka muuten oli hieman pihalla, ei voinut olla kysymättä uteliaana: "Mikä on kuin arvelit?"
"Olet idiootti", Iruka vastasi kuin se olisi ollut kunnon vastaus. Kakashi olisi vänkännyt saada tietää oikean vastauksen, jos ei olisi ollut väsynyt.
"Iruuu-kuuun, minulla on kylmäää", Kakashi valitti hiljaa, kylmästä täristen. Hän suorastaan roikkui Irukassa ja kuten arvata saattaa, Iruka oli todella punainen.
"No ei ihme noissa pukineissa", Iruka tuhahti. Häntä kumminkin huolestutti miten tämä vaikuttaisi paranemiseen. "Mikset sinä vain voi pysyä sairaalassa?" Iruka kysyi väsyneesti.
"Ei tahdo", Kakashi vastasi, kuin pieni lapsi nukkumaanmenoajan tullessa, "etkä sinä voi pakottaa minua!"
Iruka oli todella ärsyyntynyt ja tympääntynyt toisen käyttäytymiseen, mutta legendaarisen Hatake Kakashin takertuessa häneen murjottaen hänestä tilanne oli aivan naurettava. "No jos en voi pakottaa sinua, niin olisiko mitään tapaa, jolla voisin suostutella sinut sinne?" Iruka kysyi samalla äänensävyllä, jolla puhui oppilailleen.

Kakashi piti hetken mietintätauon.

"No?"
"Jos sinä tulet mukaan", Kakashi laukoi ehtonsa ja tarrautui Irukaan tiukemmin. Leveä virne paistoi maskin alla. Hän tiesi, ettei Iruka voisi kieltäytyä. Chuunin huolehti aina toisista ennen itseään. Kakashi onnitteli sisällään itseään tästä ideasta.
"Olen pahoillani, mutta se ei nyt käy päinsä", Iruka sanoi, yllättäen Kakashin täysin.
Kakashi ei kumminkaan näyttänyt sitä, vaan vastasi viileästi: "No minä en taida sitten palata sairaalaan."
"Voi kyllä sinä palaat!" Iruka sanoi varmana, "vaikka minä joutuisin raahaamaan sinut sinne, niin sen teen!"
"No ala sitten."
"Mitä?"
"Senkun alat sitten raahata, sillä minä en tästä ilman vastarintaa liiku metriäkään", Kakashi tokaisi ja päästi Irukasta irti. Hän istahti takamukselleen kylmään maahan ja risti kätensä sanomansa vahvistamiseksi.
"Typerä jounin", Iruka mumisi ja tarttui Kakashia toisesta kädestä. Hän yritti nostaa miestä seisomaan, mutta tämä jääräpäisesti pysyi asennossaan. "Älä viitsi tehdä tästä näin vaikeaa!" Iruka tiuskaisi. Mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta Kakashiin, joka yhä istua kökötti maassa. "Kiltti", Iruka huokaisi hiljaa, melkein äänettä. Iruka ei ollut varma, että kuuliko Kakashi edes sitä, vai päättikö hän vain olla huomioimatta sitä.

"On vielä yksi ehto, jolla suostuisin palaamaan sairaalaan", Kakashi sanoi Irukan yritettyä hetken tuloksetta saada toinen nousemaan ylös.
"Niinkö? Mikä?" Iruka kysyi, pieni toivo sisällään syttyen. Mutta vastaukseksi Iruka sai vain hiljaisuutta.
Kakahsi nousi ylös Irukan yllätykseksi. Tämä veti maskin pois ja hymyili leveästi paljastaen puhtaanvalkoiset hammasrivit.
'Woah! Hän.. hän... Woah!' Iruka ei tiennyt mitä ajatella, saati sitten mitä sanoa. Hän oli samalla ihmeissään, otettu, yllättynyt, innoissaan ja.... ja jotain mikä pyöri aivan hänen mielessään, muttei saanut sille verbaalista muotoa.
Kakashi hymyili itsevarmasti ja nautti täysin siemauksin toisen reaktiosta. Suloinen tuttu puna koristi poskia ja ilme oli sanoinkuvaamattoman hellyyttävä. Yksi asia mitä Kakashi rakasti Irukassa oli juuri toisen avoimuus. Chuunin ei todellakaan pelännyt näyttää tunteitaan kenellekkään.

'Noniin, eiköhän hän ole jo hämmästellyt tarpeeksi', Kakashi ajatteli ja virnisti irstaasti. Hän laski toisen kätensä Irukan oslkapäälle ja toinen löysi tiensä lantiolle. Kakashi veti hämmentyneen Irukan kiinni itseensä ja painoi maskittomat huulensa hellästi toisen omille. Hän siirsi toisen kätensä Irukan olkapäältä tään pään taakse, pitäen sen paikoillaan ja estäen näin Irukan mahdollisen yritykset rimpuilla pois.
Irukalla ei tosin ollut minkäänlaisia aikomuksia rimpuilla pois. Mikäs hänen siinä oli ollessa. Hän saattoi samalla ottaa kaiken tilaisuudesta irti. Hän kiersi kätensä jouninin kaulan ympärille ja syvensi suudelmaa. Irukan ei tarvinnut olla mikään mahtava tietäjä tietääkseen toisen virnistävän.

---

Iruka oli vihainen. Hän oli raivoissaan. Kuka hitto se jounin oikein luuli olevansa? Kun hän saisi sen omahyväisen idiootin käsiinsä, hän.... Iruka ei tiennyt, mitä hän tekisi, mutta jotain kamalaa ja kivuliasta.

*takauma :D*

Suudelman syventyessä Kakashi hivutti kätensä hitaasti lantiolta toisen takamukselle. Iruka vetäytyi hätkähtäen suudelmasta tuntiessaan vaeltelevan käden puristavan hänen takamustaan. Kakashi esti itseään vaivoin päästämästä lapsellisen kuuloista valitusta. Hän siirsi kummatkin kätensä nyt toisen lantiolle.

"Tuon oli paras olla se pirun ehto!" Iruka sanoi tavoitellen mahdollisimman rauhallista äänensävyä.
"No ei tietenkään", Kakashi vastasi namallaan typerän leveä virne. Iruka päästi jonkun äännähduksen jossa oli sekaisin vihaa, epäuskoa ja yllätyneisyyttä.
Kakashi tiukensi otettaan toisesta ja veti tämän kinni itseensä. "Ehtoni on kaksi suukkoa."
Iruka oli hetken hölmistynyt, ennen kuin oli taas tilanteen tasalla. "Hyvä on sitten", hän myhähti ja oli valmis suutelemaan taas toista, kun Kakashi työnsi hänet kauemmas itsestään.
"Mitä...?!" Iruka oli aivan ihmeissään.
"Kai sinä Iruka pieni ymmärrät, etten voi tehdä sitä, sillä silloin minun pitäisi palata sairaalaan ja sitähän en halua", Kakashi selitti asian hymyillen. Hän veti maskin nopeasti ylös ja juuri ennen kuin katosi jättäen jälkeensä vain savupilven ja muutaman liitelevän lehden hän huikkasi, että joku toinen kerta.

Iruka seisoi hetken yksin hiljaa ihmeteleen ja näyttäen todella orvolta. Sitten hän veti syvään henkeä ja huusi niin että koko metsä raikui: "JA SEURAAVAA KERTAA EI KYLLÄ TULE!" A/N: Eipä niin tietenkään. ;3

*takauman loppu :3*

Iruka hermostuneena talsi tehtävä-huoneelle ja vapaaehtoisesti otti ylimääräisen vuoron. Chuuninilla oli paha tapa hukuttautua töihin kun jokin asia vaivasi.
Tosin hän alkoi syvästi katua sitä muutaman tunnin jälkeen.

"Kappas, Kakashi!" Anko huudahti ja tönäisi Irukaa olkapäähän saadakseen tämän nostamaan katseensa papereistaan.
"Niin varmaan", Iruka mutisi. Hän muisti vieläkin kivuliaan elevästi, kun ensimmäisen kerran Anko ja muutama muu olivat huudahtaneet jotain sen tapaista ja hän oli kiireisesti nostanut katseensa papereistaan ja vilkuillut ympärilleen etsien pienintäkin merkkiä hopeatukkaisesta jouninista. Koko huone oli rävähtänyt nauruun. Mutta jos se tuntui nololta, niin sitä seuraavat kaksi kertaa olivat vielä nolompia. Hän oli mennyt kolme kertaa samaan lankaan.

"Ei kun nyt oikeasti!" Anko sanoi vilpittömällä äänellä.
"Jaha", Iruka tuhahti. Hän yhäkään ei nostanut katsettaan.
"Kuule ihan tosi! Nyt en huijaa!" Anko initti ja ravisti toista olkapäästä.
Irukaa alkoi vähitellen ärsyttää se. "Kuules, minä-"

Jos Iruka olisi yhtään kuunnellut, hän olisi ehkä huomannut kuinka askeleet lähenivät heitä.

"Yo, Iru-kun", Kakahsi virkkoi iloisella äänellä ja sai Irukan melkein hyppäämään katosta läpi.
"Ka-Kakashi!" Iruka huudahti yllättyneenä, punastuen hieman. Mutta nopeasti ilme muuttui tiukaksi. "Mitä sinä teet täällä? Nyt palaat heti sairaalaan!"
Anko liukeni paikalta vähin äänin kuullessaan Irukan äänensävyn.
"Äläs nyt hoppuile", Kakashi sanoi ja nojasi pöytään rennon ja 'coolin' näköisenä. "Tiedän, että tahtoisit että pysyisin sairaalassa hoidettavana ja niin edespäin. Mutta minua ei ole luotu sairaalassa makoiluun."
"Mutta kaihan sinä ymmärrät, et-" Iruka oli keskeyttämässä Kakashin, mutta tämä hiljensi hänet kätevästi samalla tavalla kuin tunteja sitten metssässä.
Irukan hiljentyessä taas naama entistä punaisempana, Kakahsi jatkoi: "Niin myös Hokagekin tahtoisi minun hoitavani itseni kunnolla kuntoon. Mutta onneksi hän on ymmärtäväinen mies ja hän suostui ehdotukseeni."
"Joka oli...?"
"Se että minun ei tarvitse palata sairaalaan, mutta sen sijaan saan jonkun huolehtimaan ja katsomaan perääni. Niin ja tietenkin minulla on yli kuukausi pakkolomaa tehtävistä." Kakashi pitkäksi venyneen puheensa jälkeen jäi tuijottamaan Irukaa.
"Ja missäs on sitten se henkilö jonka kuuluisi huolehtia sinusta ja kuka tämä on?" Iruka kysyi.
"Hmm... Ei hajuakaan missä Gai on", Kakashi vastasi miettien.

Silloin kuului oven läpi huuto käytävältä: "MISSÄ ARKKIVIHOLLISENI ON?!? MINUN PITÄÄ LÖYTÄÄ HÄNET TUNNIN KULUTTUA TAI UIN JOESSA VASTAVIRTAAN KOLME TUNTIA!!"

"Kappas, olin ihan varma että olin  karistanut hänet kannoiltani", Kakahsi totesi. "Nojaa, pitää olla ovelampi", hän mutisi ja käveli ikkunalle. Hän olisi paennut varmasti, ellei Iruka olisi salaman nopeasti tullut ja vetänyt jouninin alas. Kun hän nopeasti vetäisi painavamman jouninin ikkunalaudalta, hän sai tuntea jälleen kerran, kuinka Kakashin musertava paino kaatui hänen päällensä hänen horjahtaessaan lattialle.

Ja juuri silloin Gai ryntäsi ovesta sisään. Hän näytti selvästi siltä, kuin olisi alkanut taas meuhtaamaan, kun hänen kateensa osuikin muidenkin huoneissa olleiden tapaan Irukaan ja tämän päällä selälleen makaavaan Kakashiin.

'Rakas Jumala, jos olet todellakin armollinen, niin tapat minut tässä ja nyt', oli ainoa ajatus Irukan päässä.

"Nyt ymmärränkin miksi kiiruhdit pois niin nopeasti, rakas arkkiviholliseni! Näen selvästi sinulla olleen kiire rakkaasi luokse!" Gai huudahti elehtien oudosti käsillään ja näyttäen siltä, kuin aloittasi pian taas 'miehekkään' itkunsa.

"Kuule, Gai, tämä ei ole sitä miltä-" Irukalla ei ollut mahdollisuutta selittää loppuun, kun Gai ilmoitti kovaäänisesti, että jättäisi rakastavan parin nauttimaan kahdenkeskeisestä ajastaan epäilemättä mitä nuorekkaimmilla tavoilla.
"Kiitos kun ymmärrät, Gai", Kakashi huikkasi toisen perään. Hän oli kääntynyt Irukan päällä ja oli nyt kasvokkain tämän kanssa. "Hmm... Mitäköhän 'nuorekasta' puuhaa me keksimme..."

Kaikki huoneessa tuijottivat heitä hengitystään pidättäen.

"Mitä te siinä töllötätte?" Kakashi tokaisi ja loi kaikkiin huoneessa oleviin katseen, joka lupasi että jos kukaan olisi huoneessa vielä kolmen sekunnin päästä, niin päitä putoaisi.
Kuin taikaiskusta huone tyhjeni.

"Iruka", Kakashi sanoi hymyillen. "Minä-- Mökötätkö sinä?"
Iruka mulkaisi toista rumasti ja käänsi päätään sitten vasemmalle. Hänen tuima ilmeensä ja hieman mutristetut huulensa paljastivat heti hänen mököttävän.
"No mikä nyt risoo?" Kakashi kysyi. Mitä hän nyt taas muka oli tehnyt.
"Vihaatko sinä minua niin paljon, että sinun täytyy nolata minut aivan kaikkien edessä?!" Iruka huusi vihaisena. Hänen teki mieli tintata jouninia oikein kunnolla nokkaan, mutta sen hetkisen asennon takia se oli todella vaikeaa.
"No en todellakaan", Kakashi vastasi hymyillen. "Rakastan sinua niin paljon, etten välitä tippaakaan, mitä ihmiset ympärillä ajattelevat."
"Idiootti", Iruka mutisi. Hän tunsi poskiensa taas kuumenevan toisen sanojen myötä. "Sinä et ehkä välitä, mutta minä välitän!" hän sanoi sitten korottaen ääntään.
"Miksi ihmeessä?" Kakashi ihmetteli pikkulapsen tavoin.
"No miksiköhan?! Olen opettaja! Mitäköhän vanhemmat ajattelevat, jos heidän lastensa opettaja on yleisillä paikoilla intiimisti toisen miehen kanssa?!" Iruka ehtinyt sulkea suutaan ennen kiukun purkausta.
Kakashi katsoi häntä hetken silmiin hiljaa. Sitten hän aloitti: "No onko sitten parempi jos en yleisillä paikoilla hyppää kimppuusi?"
"No tietty!" Iruka tuhahti.
"Hyvä! Joten suostuisitko sitten ole-" Kakashi oli aloittamassa, mutta hänen lauseensa keskeytyi oven auetessa ja pienen blondin pään pistäessä sisään.

"Missä kaikki ovat?" Naruto ihmetteli ja astui kokonaan sisään, perässään muut tiimitoverinsa ja Kurenain tiimi.
Ensimmäiseksi Irukan ja Kakashin huomasi Sasuke, joka punastui hieman ja käänsi katseensa pois, yrittäen olla ajattelematta juuri todistamaansa asiaa.
Sakura huomasi heidät seuraavaksi. Ja kaikki muut heti hänen jälkeensa, sillä hän kirkaisi fanityttömäisesti ja osoitti Irukaa ja Kakashia.

Iruka ei edes yrittänyt vaivautua selittämään mitään.

Mutta ehkä hänen olisi kannattanut.

"ÄÄK! KAKASHI-SENSEI RAISKAA IRUKA-SENSEIN!" Naruto huudahti shokissa ja näytti pahoinvoivalta.
"Ei Kakashi-sensei ole Iruka-senseitä raiskaamassa!" Sakura tuhahti toiselle. Iruka mielessään melkein jo alkoi ylistää Sakuraa siitä, mutta silloin Sakura jatkoi: "Nimittäin jotta se olisi raiskaus, toisen osapuolen ei pidä haluta sitä." Hän virnisti ilkeästi Irukalle, joka näytti aivan tyrmistyneeltä. Parka oli aivan punainen.
"MITÄ?!?" Naruto älähti.

Kurenai näytti peukkua Kakashille, joka hymyili leveästi takaisin. Hinata oli naamaltaan aivan punainen, mutte ei lopettanut miehien tuijottamista. Shino katseli jonnekkin kattoon ja Kiba puristi silmiään kiinni, toivoen sen olevan vain pahaa unta.

"Kakashii", Iruka kuiskasi päällään olevalle jouninille.
"No?"
"Olet niin kuollut."
"Kuolenpahan onnellisena", Kakashi totesi virnistäen.
Siihen Iruka ei enään sanonut mitään. Se saattoi myös johtua siitä, että Naruto silloin hyökkäsi heidän kimppuunsa ja yritti repiä Kakashia pois Irukan päältä.
"MINÄ EN ANNA SINUN RAISKATA IRUKA-SENSEITÄ!!"


---

Naruto on niin tyhmä! :''D No toivottavasti KakaIru-fanien jano on sammutettu. :3
Kysymys: Onko ficeissäni tarpeeksi kuvailua vai vievätkö pelkät repliikit tarinaa eteenpäin?