Author: DEATHWOLF
Rating: K-18
Genre: Romance, erotic, goodie goodie love love
A/N:Toimii jatkona edelliselle ficille. Sisältää enimmäkseen seksiä, joten jos luit tämän niin tiedät mihin varautua.


Epilogi:

Valoa, lämpöä ja rakkautta.
Kevään ensi henkäykset lämmittivät Konohaa.

Oli siis alkukevät. Osittain sulaneet lumikinokset väistyivät hiljalleen, vaatimattomasti vihertävän nurmen tieltä. Naruton ja Ankon suhteen alkamisesta oli nyt kulunut vuosi. Ihmiset eivät vieläkään osanneet suhtautua hiljattain julki tulleeseen suhteeseen. Olihan heillä ikäeroakin niin paljon ja sitten oli vielä se oppilas ja opettaja asia....


Naruto vähät välitti ihmisten puheista, ei ollut välittänyt sitten lapsuuden jolloin hän oppi arvostelemaan ihmisiä tekojen ei puheiden perusteella. Naruto oli ollut mielissään Ankon ehdotuksesta julkistaa suhde, vihdoinkin siis päättyisi se ainainen salailu ja selittely. Naruto siis käyttikin kaiken tarmonsa julistaakseen rakkauttaan maailmalle. Anko ei tosin vielä osannut täysin suhtautua uuteen muutokseen vaikka oli sitä itse ehdottanutkin. Tosin olihan Kakashin ja Sakurankin suhteesta huhuja ja hyvin heillä näytti menevänkin. Siitä huolimatta hän ei voinut olla tuijottamatta maahan kun vastaan tulevat kyläläiset katsoivat pahansuovasti. Anko päätti kestää tulevat vaikeudet, Naruton vuoksi....




Naruto ja Anko olivat menossa romanttiselle illalliselle. Anko oli laittanut päällensä juhlakimonon Naruton pyynnöstä, todellisuudessa Anko ei pitänyt yhtään kimonoiden käyttämisestä. Liikkuminenkin tuntui vaikealta tässä asussa ja kunaitakaan ei saanut laitettua huomaamattomasti mihinkään. Naruton johdattaessa heitä kohti valitsemaansa ravintolaa, Anko ei voinut olla miettimättä kuinka romanttinen retale Naruto saattoi halutessaan olla. Ankon unelmoinnit kohtasivat karun todellisuuden Naruton saatellessa hänet Itchirakun ramen-kojun luo...

”Tämäkö on käsityksesi romanttisesta illallisesta?”, Anko raivosi Narutolle naama punaisena.

”Yrittäisit olla suuttumatta, jookos? Ihmiset katsovat”, sanoi Naruto yrittäen samalla hillitä villikkoa.

Anko katsoi ympärilleen ja huomasi ihmisten todella tuijottavan, hän laski nopeasti katseensa ja mumisi jotain anteeksipyynnön tapaista Narutolle.

”Olen todella pahoillani että en voi tarjota sinulle parempaa mutta edellisten tehtävieni palkkiot eivät olleet mitenkään päätähuimaavan suuret”, Naruto sanoi päätään rapsutellen.

”Ja eikös se ajatus olekin tärkein? halusinhan viedä rakastamani ihmisen minulle tärkeään paikkaan”, sanoi Naruto samalla kun ohjasi Ankon istumaan.

Ankon viha laantui samantien. ”eihän tuolle voi olla vihainen, ei tuon jälkeen”, sanoi Anko mielessään.

”Seuraavan kerran minä valitsen mihin mennään”, sanoi Anko terävästi

”Sopii minulle”, huikkasi Naruto samalla kun heitti tilauksensa tiskille.

Hetken päästä molemmat saivat höyryävän kuumat ramen annokset eteensä. Naruto oli tapansa mukaan tilannut isoimman ramen annoksen mitä listalta löytyy, Anko taas tyytyi tämän kevään hitti tuotteeseen dietti-rameniin. Ei sillä että tämä sutjakka neitokainen olisi diettiä tarvinnut, olihan hän suorastaan kadehdittavassa kunnossa.

”Talo tarjoaa Narutolle tämän kierroksen, sinulle taas...”, Itchiraku jätti lauseen kesken ja katsoi synkästi Ankoa.

Anko huomasi iltansa muuttuneen huonomaksi, mutta kaivoi silti kuuliaisesti kukkaronsa ja maksoi annoksensa. Naruto kyllä huomasi Ankon mielialan muuttuneen mutta päätti olla sanomatta mitään, Anko pitäisi luultavasti loukkauksena jos Naruto yrittäsi puuttua asiaan. Anko oli jo isotyttö ja osasi puolustaa itseään tarpeen vaatiessa.

Illan edetessä Anko unohti kaikki ikävät tapahtumat, Naruton kanssa jutteleminen vain jotenkin onnistui ajamaan kaiken synkkyyden pois.

”Alkaa olla jo todella myöhä, meidän pitäsi lähteä”, sanoi Naruto ja katsoi kelloaan joka läheni jo puolenyön tietämiä.

”Olet oikeassa, mennään”, sanoi Anko ja nappasi Narutoa kädestä.

He kävelivät kohti Ankon kotia. Matkalla he jutustelivat niitä näitä vailla huolta huomisesta, he huomasivat matkalla myös Kakashin ja Sakuran jotka kuitenkin pujahtivat karkuun heti kun huomasivat vastaan kävelevän pariskunnan.

”Olikohan Sakuralla jokin yöharjoitus Kakashin kanssa” Kysyi Naruto ihmettelevällä äänellä.

”Voi hyvinkin olla melkoiset yöharjoitukset, ties vaikka olisi aamulla paikat kipeänä”, virnisti Anko aavistaen parin todelliset suunnitelmat .

Naruto katsoi kysyvästi Ankoa mutta päätti jättää asian siihen, tuntui siltä että hän ei saisi kuitenkaan haluamaansa vastausta.

Naruton ja Ankon päästyä määränpäähänsä...

Anko kuiskasi viettelevästi Naruton korvaan ”Väsyttääkö?”

Jos Narutolla oli väsymystä niin ainakin se oli nyt tiessään andrealiinin suihkutessa sähkön lailla väreillen läpi ruumiin. Naruto nimittäin tunsi tuon äänensävyn ja tiesi mihin se johtaisi.

”Arvaa”, vastasi Naruto

Anko aukaisi oven ja johdatti naruton sisään jo niin tutuksi käyneeseen asuntoon, Naruto vietti siellä enemmän aikaa kuin omassa kämpässään. Eipä sillä että Naruto olisi laittanut asiaa pahakseen, hän nimittäin nautti suuresti Ankon seurasta.

Ankon yllätykseksi Naruto kaappasi hänet syliinsä ja kantoi hänet kohti makuukammaria. Anko tuijotti matkan ajan Narutoa silmiin ja ajatteli kuinka Naruto olikaan miehistynyt sitten heidän tapaamisensa jälkeen. Makuuhuoneeseen päästyään Naruto viskasi Ankon sängylle ja syöksyi itse murahtaen perässä. He suutelivat useita kertoja, kiihkeästi ja nopeutuvassa tahdissa.

”Odota”, sanoin Anko käskevästi samalla kun luikerteli pois kimonostaan

Narutokin oli päässyt eroon suurimmasta osasta vaatteitaan. Anko sujahti välittömästi peiton alle huomatessaan Narutonkin jo olevan lähes alasti. Naruto päästyä eroon vaatteistaan pujahti hänkin peiton alle Ankon seuraksi . Lähes välittömästi pari löysi toisensa pimeässä, Naruto suuteli Ankoa samalla kun hänen kätensä vaelteli pitkin Ankon aistikasta niskaa. Anko värähti kylmien väreiden kiiriessä kohti jalkoja. Naruto kiusoitteli lyhyillä suudelmilla, kielten lähes kohdatessa toisensa Naruto vetäytyi sivummalle ja antoi hellän suudelman kaulalle. Anko koki sähköisen tunteen, joka toistui uudestaan Naruton käden sujahtaessa Ankon pikkuhousujen sisään löytäen välittömästi kohteensa. Anko huudahti yllättyneenä ja tarrautui Naruton selkään tämän määrätietoisesti härnätessä Ankon herkkää kohtaa. Naruto nopeutti hiljalleen tahtia, pyörittämällä sormeaan klitoriksen ympärillä välillä siirtyen kauemmaksi kuitenkin palaten välittömästi kiusoittelemaan. Ankon huohotus syveni ja nopeutui, iho muuttui nihkeäksi kiihkon pyyhkiessä Ankon lävitse. Naruto suuteli Ankoa hellästi kuitenkaan lopettamatta hyväilyä. Ankon maailma tuntui räjähtävän uudestaan ja uudestaan muodostaen palasista tähtitaivaan joka loisti kirkkaana kuin tuhat aurinkoa. Ankon hengitys nopeutui entisestään kunnes se yhtäkkiä loppui Ankon laskiessa ilmat keuhkoistaan yhtenä värisevänä henkäyksenä.

”Alat olla jo aika taitava”, onnistui Anko sanomaan huohotuksen lomasta.

”Mikä vain tekee sinut onneliseksi rakas”, sanoi Naruto palvova ilme kasvoillaan.

”Eikä tämä vielä tähän loppunut”, sanoi Naruto ja aloitti Ankon hivelemisen kädellään.

Anko huokaisi ja suuteli Narutoa pitkään ja antaumuksella. He suutelivat aikansa intohimoisesti, Naruto alkoi jo kyllästyä pelkkään suuteluun ja kampesikin itsensä Ankon jalkojen väliin, heittäen samalla Ankon pikku housut sängyn viereen. Anko vinkaisi Naruton työntyessä kohti autuasta kosteutta. Ankon kiihkon kostuttama pyhäkkö suorastaan imi Naruton sisälleen märän maiskahduksen saattelemana. Naruto liikutti lannettaan kiihtyvässä tahdissa Ankon kiemurellessa lakanoilla. Ankon kynnet pureutuivat Naruton selkään tämän suudellessa Ankoa pitkään ja hartaasti. Parin hengitys nopeutui ja muuttui raskaammaksi. Anko köyristi selkänsä saatuaan elämänsä uskomattomimman orgasminsa. Hän värisi kauttaaltaan ja hikoili, huoneen täytti kiiman tuoksu. Narutokin koki oman klimaksinsa hieman Ankon jälkeen ja vajosi voimattomana Ankon viereen huohottaen voimakkaasti.

”Se oli ihanaa”, kuiskasi Anko Naruton korvaan.

”Niin oli, niin kuin aina”, vastasi Naruto.

He suutelivat hellästi toisiaan mutta illan tapahtumien uuvuttamina he vaipuivat syvään uneen onnelliset hymyt kasvoillaan...

Piilomainos: äänestä dewoa