Oli joulukuun alkupuoli ja Shikamaru käveli talvisen konohan katuja. Tsunade oli määrännyt ainoana Chuuninina hänet Konohan päälliköksi eli Hokagen sijaiseksi.

-Mendoksee, tuumi Shikamaru.

Itchirakun ramenkojulla vastaan tulivat Konohan herkkusuut Choji ja Naruto:

-Tämä partiointi kylässä tekee nälkäiseksi, dattebayo, tuumi Naruto.
-Naruto on oikeassa Shikamaru, sanoi Choji, en ole syönyt barbequeta sitten eilisen.
-Ei auta itku markkinoilla, totesi Shikamaru, en voi muuttua ruuaksi. Sitäpaitsi meillä on vastuullinen tehtävä vartioida Konohaa.
-Äh, ei tänne hyökkää kukaan, sanoi Naruto, sitäbayoo sanoo myös Ero-Sennin, sillä Akatsukilla oli myös eilen pikkujoulu ja raportit kertoivat, vain jonkun Tobin olleen kiltti poika.

Shikamaru huokasi ja katsoi kuinka aurinko kiipesi matalalle, mutta silti ylös vuorten päälle. Varjot olivat pitkät. Noh ainakin hän voisi käyttää Kage mane no jutsua hyvin.

Shikamarun ajatukset harhailivat jossain kaukana. Hän ei voinut saada sitä sunan tyttöä mielestään. No mikä se nimi nyt olikaan, te-te-ai niin Temari. Vaikka tyttö muistutti Shikamarun äitiä niin kaunis hän oli.

-Menen tarkastamaan mitä Lee, TenTen ja Neji  puuhaavat, mutisi Shikamaru ja työnsi kädet taskuun.

Naruto ja Choji päättivät lähteä tarkistamaan Barbeque ravintolan suuntaa.

Auringon ensisäteet osuivat Asuman silmiin. Hänen olo ei ollut parhaasta päästä. Auts, mtä oikein viime yönä tapahtui, hän ajatteli. Samassa hän kuuli, kun aikainen korppi lensi ikkunan ohi:

-Ahoo Ahoo!

Tuo ei varmaan tarkoittanut minua, ajatteli Asuma. Hän kääntyi ja kerkesi sanomaan:

-Rakas Ku...

Lause jäi kesken Asuman suuhun. Hän oli väärässä sängyssä ja hän tajusi sen hetkessä.

-Jatkoa seuraa-