lalalaa' ajattelu
"lalalaa" puhe
[laalilaa] kirjoittajan kommentit.. *sori, on pakko! ^^"*
___________________________________________

Sasuken sydän hakkasi kovaa. Se ei ollut koskaan hakannut näin kovaa. Ei sen jälkeen kun Hänen isänsä ja äitinsä oli murhattu ja murhaaja oli ollut hänen isoveljensä, jota hän oli ihaillut ja arvostanut, Uchiha Itachi. Ei edes silloin kun hän oli itse paljain käsin tappanut veljensä, kostoksi.

Saavuttuaan paikalle, jossa oli kuullut huudon, hän järkyttyi. Seinät oli peittänyt veri. Lattialla makasi valkoisia matoja ja mustetta-.. hetkinen mustetta?! Tarkemmin katsottuna, veri ei ollutkaan verta, vaan punaista mustetta! Ja madot, olivat myöskin mustetta.
Sasuke tökkäsi yhtä kenkänsä kärjellä ja se hajosi lattialle musteena.
Tuollainen oli todella harvinaista. Moni ihminen ei käyttänyt mustetta hyväkseen..
Uchiha tiesi vain yhden ihmisen joka omasi tälläisen taidon. Tämän henkilön hän oli tavannut Konohassa. Samainen henkilö oli tullut ja jutellut Naruton kanssa ja tämän henkilön ääni oli ollut jotenkin tuttu silloin kun hän oli ensikertaa kuullut sen, muttei ollut älynnyt sitä muuta kuin nyt.
Sai.
Sasuke tallasi lisää muste-matoja. Ärtymyksen saattoi nähdä hänen kasvoiltaan. Sasuke sulki silmänsä. "Nyt minä todellakin, haluan tappaa sinut...." Sharingan aktivoitui hänen aukaistessaan silmänsä. 'Odotappa vain, Sai-paskiainen, kun minä löydän sinut.. olet kuollutta lihaa..'

---

Sai silmäili alastonta vartaloa joka makasi hänen vierellään valkoisella sängyllä.[Oni; Ihan ku doujinshista!!] Painaen mieleensä jokaisen yksityiskohdan blondin vartalosta. Hyväillessään pojan sisäsäärtä, Sai otti nautinnollisesti vastaan blondin huulilta karkaavat ynähdykset.
Hymyillessään omahyväisesti, mustahiuksinen nuorukainen nosti katseensa Naruton silmiin, jotka oli peitetty mustalla otsapannalla. (Kyllä, Sailla oli ollut sellainen takataskussaan ja löytyi sillekin sitten käyttöä.)
"Toivottavasti sinäkin muistat äskeisen hetken yhtä hyvin kuin minä.. Tulen jopa kaipaamaan sitä.. ja sinua.." Sai kumartui suutelemaan kitsunen ruskettunutta poskea, nuolaisten sitä sitten.
Naruto puraisi alahuultaan saaden sen vuotamaan verta. Kyyneleet kastelivat kankaan silmien edessä. Jos hän vain voisi löydä Saita. Mutta ei~..

Sai huomasi kitsunen alahuulen vuotavan. Hän kumartui jälleen ja nuolaisi verinoron pojan huulesta ja leualta. Huomatessaan pojan ylös lukittuen käsien puristuvan nyrkkiin, Sai oli kiitollinen Sakuralta saamastaan neuvosta.. "Onko sinulla jotain mukana!!?"
"Täh..?" Sai oli täysin ulkona. Oliko hänellä jotain mukana, vaatteet hän oli laittanut päälleen. Mitään epämääräistä hänellä ei ollut mukana-"Ai, sinä tarkoitat käsirautoja.. Juu, takataskusta löytyy. Kuinka niin?"
Sakura oli pyörtyä. Live Yaoita! Hänet löytäisi Naruton ikkunan takaa videokameran kanssa! Sakura kirmaisi tiehensä pyyhkien nenäänsä. Sai hymyili tytön perään. Todellakin, paljon kiitoksia, Haruno Sakura, Konohan suurin idiootti-ämmä.

"Vihaan sinua..."
"Anteeksi, mitä sanoit? En oikein kuullut..?"
Sai palasi pilvistä ja katsahti alas Narutoon, joka puri jälleen alahuultaan raivoissaan. "Pidin sinua ystävänäni! Ja sitten sinä teet minulle tämän!! Vihaan sinua Sai!!" Sai hämmästyi. Mutta hämmentynyt ilme suli sitten liukkaaseen hymyyn.
"No no, sinun sietäisi olla ylpeä itsestäsi, eihän kuka tahansa pääse minun mallikseni. Mestariteokseni oli menestys.." Naruto värähti. "Mi-mikä mestariteos.." Sai vilkaisi blondin pojan alastonta vartaloa. [Oni; AIVAN!! sellainenkin oli koko ajan vieressäsi!! idiootti! *tökkii Sai voodoo nukkea*] Virnistäen vinosti hän laski kätensä kitsunen alavatsalle hyväillen sitä, saaden Naruton äännähtämään jälleen vastoin omaa tahtoaan.
"Tein sinusta kopion, jonka lähetin Konohan lähimetsään, murjottuna, toisin sanoen, 'kuolleena'. Konoha luulee sinun kuolleen, järjestää hautajaiset, unohtaa sinut ja ole minun omani lopun ikääsi."

Naruto nielaisi. 'Jos vain näkisin hänen kasvonsa.. Voisin saada hänet anelemaan armoa polvillaa-HETKONEN!!! OLEN EDELLEEN ALASTI!!?' [Oni; ...minkä takia kaikki on tänään hidasjärkisiä??! god dammit, people, you're so gay!]

--

"Tsunade-sama!! Olette juoneet jo tarpeeksi! Tuo oli teidän kymmenes sakenne!!" Shizune huusi TonTon sylissään. Vaaleatukkainen nainen käänsi päätään kömpelösti toisen naisen suuntaan. "Shuu shuppuun!! Mhinä juon mhilloin juon!! Ja nyt on shyytäkin!!" Tsunade kääntyi takaisin sakensa puoleen. 'Milloin tämä tyhjeni?' Hikaten hän huikkasi tarjoilijan luokseen.
"Phoju! Uushi khierrosh!!" tarjoilija katsahti Shizunea joka oli näemmä luovuttanut ja roikutti päätään ilmassa. "Tulee heti!"

--

Kakashi tuijotti ilmeettömästi ikkunasta ulos. Satoi edelleen. Kuin taivaskin surisi. Kakashi ei vain kyennyt itkemään. Hän oli vuodattanut viimeiset kyyneleensä salaa Tsunaden työhuoneen ulkopuolella kenenkään huomaamatta.
"Kakashi-san?" Iruka katsahti miestä vieressään säälien.
Ei vastausta.
"Kakashi!!"
Harmaahiuksinen mies hätkähti. "Niin mitä?!" hän kääntyi ruskeahiuksisen rakkaansa puoleen. Iruka hymyili lämpimästi ja halasi miestä.
Hiljaisuus laskeutui heidän välilleen. Kakshi nosti tärisevät kätensä Irukan ympärille ja painoi tämän enemmän itseään vasten. Hiljaisuuden keskeytti molempien miesten nyyhkytys. Hakien turvaa toisistaan he suutelivat ja halasivat toisiaan lämpimästi.

Miksi Naruton piti olla kuollut? Eikö hän ymmärtänyt, että kuinka monta sydäntä hän särki poismenollaan..

--

Sasuke käänteli päätään hakien tuttua chakran lähdettä. 'Naruto, missä olet!?'
Käytävässä oli hiljaista. Liian hiljaista. "Jumalauta Sai, jos olet taittanut hiuksenkin Naruton tukasta niin saat katua!"
Hiljaisuuden katkaisi kiljunta, jonka saattoi tunnistaa Narutoksi.
"E-EI!! SAI!!! EI SAA!! LOPETA! APUAAAAA!! SASUK-"
"Ole nyt jo hiljaa!! Et sinä äskenkään valittanut!!"

Sasuken sappi kiehui jo yli. Tuo oli jo liian paksua! Kiristäen tahtiaan, Sasuke löysi tiensä eräälle ovelle jonka takaa huudot kuuluivat liiankin selkeästi.

Tuhoten esteen edestään Sasuke päätyi pyöreään ja samalla tyhjään huoneeseen jonka lattialla lojui sammunut kynttilä, valokuvia ja maalauksia. Pälyillessään ympärilleen, Uchiha löysi toisen oven.
Mies laski kätensä ovenkahvalle, nielaisten. Tästä se lähti...

--

Naruto värisi Sain alla.
"Mitä...sinä sanoit..?" pojan ääni värisi pelosta. Sai oli kammennut hänen päälleen suudellen hänen kaulaansa.
"Sanoin, Otetaanko uusinta kierros..? Se ei kyllä ollut kysymys.. Joten älä vastaa, tiedän vastauksesi jo muutenkin.." Aivan, Sai tiesi Naruton vastauksen, ja se oli Ei. Mutta Saihan ei Naruton vastusteluista välittänyt.
Sain käsi kulki pojan kehoa pitkin hyväillen sitä, aina alas asti. Sain huulet sulivat lipevään virneeseen.
Kitsune tärisi, pelosta ja...
Sain käsi hyväili hän kriittistä aluettaan saaden Naruton tuntemaan olonsa erittäin epämiellyttäväksi.
Naruton suu aukesi äänettömään huutoon Sain nuolaistessaan häntä.
"E-EI!! SAI!!! EI SAA!! LOPETA! APUAAAAA!! SASUK-" Sai läpsäisi poikaa kasvoihin lujaa. Se sattui.
"Ole nyt jo hiljaa!! Et sinä äskenkään valittanut!!" mustatukkainen poika sähisi. "Teitkin sen kun olin tajuton!!"
"..."

Sai värähti. Viereisestä huoneesta kuului ääniä. 'Ei kai se pirun Uchiha...'
Hetken oli hiljaista. Naruto nielaisi, hän vaistosi jännityksien ilmassa. Ja oli itse asiassa perin kiitollinen.. Sai kääntyi ovea kohti.

Sasuke avasi ovea hiljaa...
Hän tuijotti näkyä järkyttyneenä..
"Sai... sinä senkin..."
___________________________________________________________
LOPPU!! OISIN JATKANU MUTKU PAKOTETTIIN POIIIISSS....
KOMMENTTEJA!! ei oo aikaa loppukirjotukselle.. seuravassa osassa sitten.. moikka kullannuput!<222 *karkaa*