"= puhe
'= ajattelu




" Miten se voi kestää noin kauan, Sakura?" Sasuke pihisi tytön talon edessä. Sakuralla oli vaatteiden valikointi menossa, joten silloin tiesi, että joutuu odottamaan.
Sasuke oli jo maantumassa jaloistaan kiinni maahan, kun Sakura viimein tuli syvään huokaisten.
" Tämä saa nyt luvan kelvata, kun en muutakaan keksinyt." Sakura sanoi ja osoitti vaalenpunaista hamettaan ja mustaa toppiaan.
" Joo, on ne ihan hyvät, mutta nyt mennään tai Naruto ei enää jaksa odottaa." Sasuke tuhahti ja lähti ripeästi kävelemään kohti siltaa, jonne nuoret olivat sopineet tapaamisen.

" Tuleekohan Kakashikin sinne?" Sakura tiedusteli Sasukelta.
" Varmaan, jos kuulee, että mekin olemme siellä. Jos siis vain suvaitsee raahata luunsa sinne." Sasuke sanoi ivallisesti.

Pian he olivat jo sillalla, jolla Naruto odotteli heitä jo.
" No viimeinkin! Mikä maksoi?" Naruto ärähti ärtymyksestä.
" Sakuran piti miettiä vaatteitaan 300 vuotta." Sasuke vastasi tylsiintyneenä.
" No, saatte anteeksi. Tiedättekö, tuleeko Kakashi?" Naruto kyseli ilosena.
Sasuke katsoi Narutoon ja hymyili tälle pienesti. Narutoa oli aina niin ilo katsella, koska hän levitti hyvää tuultaan minne vain menikin. Naruton ja Sasuken katseet kohtasivat ja Naruto väläytti hymynsä Sasukelle. Sasuke tunsi sydämensä heittävän volttia ja hän olisi antanut mitä vain, että olisi saanut mennä halaamaan tuota poikaa. Halata ja pitää lähellään. Mutta eihän se käynyt. Ei, jos sattui olemaan Uchihan glaanin perillinen. Tunteet piti pitää piilossa, eikä niitä saanut näyttää kenellekkään.

Mutta Sasuke olisi halunnut. Hän ei halunnut olla se, joka ei saisi tuntea rakkautta itseäään kohtaan. Hän halusi, että olisi joku jossain, joka rakastaisi häntä ja kertoisi sen kaikille.
Mutta hänellä ei ollut ketään, joka kertoisi sen edes hänelle itselleen, saati sitten koko maailmalle.
" Mitä mietit?" Naruto kysyi. Sasuke säpsähti, kun huomasi Naruton olevan edessään ja katsovan häneen miettivästi.
" Öh, en mitään. Häivy siitä!" Sasuke tiuskaisi, meni taaemmas ja loi Narutoon kylmän katseensa.
Se sattui Narutoa ja tämä painoi katseensa maahan.
' Miksi hän on aina tuollainen? Mitä minä nyt tein? Olisin halunnut vain auttaa, jos jokin olisi ollut hänellä hätänä. Mutta hän vain tiuskaisi jälleen ja muuttui kylmäksi, taas.

'Loukkantuiko Naruto? Olin ehkä liian tyly.' Sasuke löi itseään sisäisesti ja huokaisi syvään.
' Hän näyttää niin surulliselta, että tekisi mieleni mennä ja pyytää anteeksi idioottimainen käytökseni ja halata tuota kaunista olentoa.
' Ei, se ei sovi minulle!' Sasuke huusi itselleen.

" Mitä te kaksi äsken touhusitte?" Sakura kysäisi ihmeissään. Hän huomasi Naruton surullisuuden huokuvan ympärillään.
" Naruto, mikä tuli?" Sakura kysyi.
" Äh, ei mikään. Muistin vain sukulaiseni, joka kuoli viikko sitten." Naruto sanoi tekaistuaan nopeasti pienen hätävalheen.
" Sukulainen? Ei sinulla ole sukulaisia." Sakura sanoi ihmeissään.
" Mistäs tiedät?" Naruto näpäytti.
" No, kai sinä olisit asunut hänen luonaan koko lapsuutesi, pölvästi! Minä en mene noin pienestä halpaan, idiootti! Jos mieltäsi painaa jokin, kerro tai ole kertomatta, mutta älä VALEHTELE!!!!" Sakura raivosi, sillä valehtelu oli asia, mitä hän ei voinut sietää.
" Okei, okei. Anteeksi. Minulla ei ole mitään hätää, joten anna olla." Naruto lepytteli kiehuvaa Sakuraa.

Kakashi saapui paikalle, jolloin nuorten huomio kiinnittyi häneen.
" Hei, kuulin, että olette täällä, joten päätin ilmestyä myös. Minulla on teille nimittäin tehtävä tiedossa." Kakashi pulputti innoissaan.
" Toivottavasti se tehtävä ei ole mikään idioottimainen!" Naruto näpäytti tylsistyneenä.
" Ei, ei ole. Se on nimittäin A-tason tehtävä." Kakashi lausui kunniakkaalla äänellä.
Silloin kaikkien huomio kiinnittyi viimeistään häneen.
" Ai, millainen?" Naruto kysyi.
" No, se alkaa huomenna klo 8.00, joten jokaisen suvaitsee olla silloin paikalla ja ajoissa. Niin ja se tehtävä. Ööh, se, tuota noin." Kakashi alkoi änkyttää, eikä jatkanutkaan enää.
Kaikki katsoivat häneen perin kummissaan.

" Niin? Se tehtävä?" Sasuke kysyi kummissaan Kakashin käytöstä.
" Niin, kerro nyt jo!" Naruto kivahti kiinnostuneena.
" No se tehtävä on estää erästä asiaa tapahtumasta." Kakashi sanoi todella vakavana ja silmäili nuoria vuoron perään kunnes jatkoi sitäkin vakavampana:

" Orochimaru on tullut takaisin."