"........." puhe
'.........' ajattelu

JA NYT KOSKA OLEN ALOITTANUT SAILOR MOONIN ALUSTA; KETTUJEN VOIMA, MUUTA MINUT!!! *valojavaloja* *glitterglitter*
Minä, Oni-Kitsune, Rankaisen sinua, KETTUTALJOJEN TEKEMISESTÄ JA NARUTON SUOMENTAMISESTA, EGMONTIN KUSTANNUS ja SANGATSU MANGA!! *juoksee sailormoon-asu päällään egmontin ja sangatsu mangan kustannuksen rakennukseen rankaisemaan suomentajia* =ÒwÓ=
____________________________________________


Sasuke tuijotti ovea selkä Narutoon päin. Poika halusi pukea rauhassa ilman kenenkään tuijotusta, varsinkaan Sasuken.
Korppi ei voinut olla tuntematta syyllisyyttä. Olihan se hänen syytään, että Narutolle oli käynyt näin. Jollei hän olisi valehdellut pojalle, ei näin olisi koskaan käynyt. Jos hän ei olisi ikinä mennyt Naruton ikkunan alle, näin ei olisi käynyt. Jolleivat he olisi tavanneet, ei näin olisi....

Aivan, jos he eivät olisi tavanneet, ei näin olisi käynyt. Eihän hän olisi edes tavannut tuota poikaa, joka herätti hänessä outoja tunteita. Kaikki oli hänen syytään. 'Helvetti... Kunpa en olisi luopunut siitä katanasta jonka laitoin pantiksi pokerissa...'
"Sasuke....olen valmis.." hiljainen ääni kutsui häntä. Uchiha kääntyi ja kohtasi maailman surkeimman näyn. Ennen niin kauniin siniset ja elämän täyteläiset silmät olivat nyt tummat ja täynnä erilaisia tunteita, joista Sasuke tunnisti vain surun ja itseinhon. Poika näytti entistä riutuneemmalta halatessaan rintaansa, kuin suojellakseen itseään maailmalta. Hiukset eivät enää olleet auringon keltaiset, vaan haaleat ja niistä erottui tuskin keltainenväri, [A/N; tapoinko mä naruton! Ó_Ò""]
Poika näytti kuolleelta.

Sasuken vatsasta kouraisi. "Voi sinua.." korppi levitti kätensä vetäen Naruton itseään vasten, hän ei voinut olla huomaatta pientä värähdystä, joka kulki pojan vartalon läpi heidän kehojensa koskettaessa. Se sai Sasuken voimaan huonommin.
'Enää en anna sen paskiaisen koskettaa sinua.. En koskaan.. Lupaan sen..'

___________________

Konohassa, Tsunade, joka kärsii kaameasta krapulasta, tuijotti Kakashia silmät pyöreinä.
"Siis.. Selitäppä vielä kerran.. Kakashi..?" nainen mulkoili variksenpelätintä epäluuloisesti kulmiensa alta.
"Nämä kaksi juoksivat metsässä kuinkaksi raivohullua huutaen mitä eriskummallisimpia pyyntöjä."
"Esimerkiksi?"
"Että jokin syö heitä ja etteivät he halua kuolla vielä."
"Hallusinaatioita?"
"Epäilen niin. He eivät ole minkään iskun tai loitsun alla.."
"Aivot tekivät viimein kepposet."
Tsunaden pää kääntyi valoa nopemmin Sain puoleen. "Mitä tuo täällä tekee?!" nainen osoitti poikaa syyttävästi.
"Oih, satutitte juuti tunteitani, Hokage-sama.." Sai esitti, vetäen molemmat kämmenensä sydämensä päälle. Tsunade tuhahti ja kääntyi takaisin vanhemman miehen puoleen. "Missä nämä kaksi ovat?"
"Kotetsu-san ja Izumo-san veivät heidät rauhoiteltaviksi Konohan sairaalaan. Eri huoneisiin tietty.."

Sai seurasi huvittuneena kaksikon keskustelua. 'Miten nuo voivat olla noin tyhmiä!?'
Koko kylä oli täynnä idiootteja ja heitä johti itse Idiootti-sama. Ei tuollaisella johtajalla kylää voi hallista taikka löytää kadonutta ninjaa. Eikä auttaa kahta vaunoharhaista toopea. 'Jos minä olisin tämän kylän johdossa, olisivat asiat toisin... Ensin hankkiutuisin eroon kaikista kylän ninjoista ja korvaisin ne omillani.'
Kolkkonauru täytti huoneen. Tsunade ja Kakshi tuijottivat Saita hetken.
"Nauru pidentää ikää, ikävissäkin tilanteissa.. Kannattaisi kokeilla, Godaime-sama."
"VIHJAILETKO SINÄ MOKOMA POJANKLOPPI ETTÄ MINÄ OLISIN VANHA!!!"
"Tsunade-sama.."

--

Gaara tuijotti, kuinka Haku värjäsi kynsiään kolkonvihreiksi. "Mitä iloa tuostakin on?"
Haku kohotti katseensa ja hymyili nuorukaiselle.
"Se saa minut iloiseksi ja on mukavaa saada vähän väriä elämään." Hakun hymy oli kaunis. Se sai Gaaran punastumaan, valkoihoisen pojan kasvoille oli tullut punaista. Haku nauhrahti. "Punainen sopii sinulle, Gaa-chan."
"Ääh.. Ole sinä hiljaa ja keskity lakkaamaan niitä kynsiäsi!"
"Kuten haluat, mutta minusta näytät suloiselta punaisissa poskissa." Haku hymyili punastuen hieman itsekin ja jatkoi kynsiensä värjäämistä.
'Näytänkö todellakin..Hänestä söpöltä?' huomaaton hymy valtasi punatukkaisen pojan kasvot, hänen sydämensä tuntui pakahtuvan, tunteesta jota hän ei ymmärtänyt.

--

"Py-pystytkö kävelemään? Naruto?"
"...."
"Naruto?!"
"Kyllä kyllä! Älä huolehdi.."

Sasuke talutti ontuvaa blondia alas käytävää pitkin. Matka taittui hitaadti, koska Naruto ei voinut kävellä kunnolla eikä poika suostunut Sasuken kannettavaksi. 'En minä aivan avuton ole!!' oli poika sanonut Sasuken ehdottaessa reppuselkää.
Kettupoika ei suostunut pieneenkään katsekontaktiin miehen kanssa, se sai syyllisyydentunteen polttamaan kurkussa.

He olivat taittaneet matkaa jo jonkin aikaa, matka sujuisi paljon verkkaammin, jos poika antaisi Sasuken kantaa tämän. Mutta ei, poika piti ylpeytensä.

"Naruto, ihan itsesi tähden, anna minun kantaa sinut!"
"En! Minua on jo nöyryytetty tarpeeksi, enkä anna kenenkään, varsinkaan sinun, nöyryyttää minua lisää!!"
Sanat satuttivat korpin tuntenteita. Naruto tunsi sen, muttei pystynyt pyytämään anteeksi. Kaikki oli Sasuken syytä, kaiken kaikkiaan.

"-ja sitten sinä vain puhiset ja sanot että 'Eii, kyllä tämä tästä', jumalauta Sasori!! SE OLISI VOINUT OLLA POMO!!"
"Nono, Dei-chan. Äläpäs rupea matkimaan Hidania."
"Ja ketut minä siitä! Äläkä sinä 'Dei-chanittele' minua Sasori-ääliö!!"

"No voi kettujen kevät! Suo nyt anteeksi!!"
"He-Mit-"
Sasuke nosti Naruton nopeasti syliinsä [A/N; MORSIUSASENTO, dezu.] ja lähti juoksemaan takaisin sinne mistä he olivat tulleet. Matka sujui PALJON nopeammin, kun Naruto vikisi Sasuken sylissä.
Korppi juoksi suoraan kohti käytävää, jossa Naruto oli nähnyt kuolleen Sain. Paniikki nousi pojan sisillä hänen muistaessaan miltä Sai oli näyttänyt. Kettupoika pystyi tuntemaan hajun nenässään. Se sai hänet melkein oksentamaan.

Sasuke huomasi pahanolon pojan kasvoilla, muttei pysähtynyt. Hän oli luvannut ettei enää ikinä jättäisi poikaa pulaan, ja sen lupauksen hän pitäisi.

---

"Oletko huomannut, kuinka kylässä on käynyt kauhea huiske sen jälkeen kun Naruto todettiin kadonneeksi." Sakura selasi Inon sängyllä viimeisintä 'Me Kunoichit'-lehteä. "Itse asiassa kyllä. Sai varmaan kidnappasi hänet ja he karkasivat vihille Las Vegasiin!"
Kaksikko nauroi vedet silmissä viimeiset puolituntia, kunnes Sakura huomasi lehden kanstuneen ja meni vessaan kuivaamaan sitä hiusföönin kanssa.

____________________________________________________________

Lyhyt, mutta ytimekäs, sanoisinko? n_n"
MITÄS SANOITTE! oli kuulkaa outoo pitkästä aikaa kirjottaa fanficciä, mutta mä iinostuin taas! >wo3> MR-ää ja BMB-ää!!!