"Minä otan ikkunan puoleisen sängyn", Sasuke murahti ja hypähti kyseiselle sängylle murjottamaan. Oikeastihan Sasuke olisi ollut ilosta suunniltaan, ellei Naruton käytävässä kuulemansa puheet olisi latistaneet tunnelmaa. Ei Narutollakaan sen paremmin mennyt, kun joutui sietämään Sasuken turhaa vinoilua. Heidän täytyisi selvittää välinsä tai retken hauskanpidosta ei tulisi yhtään mitään.
"Kuule Sasuke...", Naruto aloitti hieman arasti. Sasuke kääntyi katsomaan häntä, edelleen vihainen ilme kasvoillaan. Se sai Naruton luovuttamaan.
"Ei mitään. Minä lähden ulos", Naruto huokaisi ja poistui huoneesta. Hän oli kuulevinaan Sasuken sanovan jotain ennen kuin ovi sulkeutui, muttei kuullut mitä.

Poika kulki käytävällä etsimässä oikeaa huonetta, mikä oli joksenkin vaikeaa. Hän ei nimittäin ollut kuunnellut, mitkä huoneet muut saivat. Tästä syystä hänellä oli nyt suuria ongelmia. Koska Naruto ei ollut mikään kärsivällisyyden perikuva, hän luovutti tässäkin asiassa pian ja lopetti Sakuran huoneen etsimisen. Naruto tyytyi lähtemään ulos ilman minkäänlaista seuraa.
`Ties mitä Sakurakin tällä hetkellä puuhaa. Onhan hänellä huonetoverina Lee. Yäk, ei olisi pitänyt ajatella! Heh...Olen minäkin säälittävä, kun tällaista ajattelen. Olenko tosiaan näin riippuvainen, muista ihmisistä?`, poika ajatteli kulkiessaan metsää kohti. Ilta oli jo alkanut hämärtää, vaikka kello ei ollut vielä edes kolmea. Tosin talvi kun oli, tuli pimeää jo muutenkin aikaisin.

"Iruka! Tulit siihen juuri sopivasti. Oletko nähnyt Narutoa?" Sasuke kysyi Irukalta, joka oli sattunut tulemaan käytävään.
"En ole nähnyt sitten tänne tulon", Iruka vastasi lyhyesti. Sasuke oli jo valmiina lähtöön, kun Irukan äkkinäinen kysymys pysäytti hänet:
"Onko teillä Naruton kanssa jotain riitaa?" Sasuke nielaisi kovaäänisesti.
"Kui...kuinka niin?" poika takelteli kysymyksensä.
"Näytitte vain siltä tänne tullessanne, mutta ei tarvitse kertoa. Annan kuitenkin neuvon: selvittäkää asiat, niin voitte olla taas ystäviä", Iruka hymähti ja poistui jälleen huoneeseensa.
Sasuke naurahti ajatukselle `taas kavereita`, sillä eiväthän he koskaan olleetkaan olleet Naruton kanssa mitään kunnon ystäviä. Ajatus tosin harmitti Sasukea hieman. Hän olisi mielellään viettänyt enemmänkin aikaa tuon kyseisen pojan kanssa. Nyt hänellä ei tosin olisi aikaa miettiä sitä, mikäli halusi löytää Naruton ennen iltaa.

Tällä välin Sakura harhaili kartanossa etsimässä uima-allasta, jonka Shikamaru oli maininnut jossain siellä olevan. Matkalla hän ihaili kuvioituja pylväitä, jotka koristivat käytävää ja toinen toistaan kauniimpia kukka-asetelmia. Ino oli aivan yhtä lumoutunut näystä kuin hänkin. He kulkivat huomaamattaan tavallista hitaammin, eivätkä katsoneet lainkaan eteensä.
"Tytöt,varokaas vähän", Lee naurahti, kun Ino törmäsi suoraan häneen.
"Äääk, puskakulmakarva!!!" Sakura huusi niin nopeasti, ettei siitä oikein ottanut selvää. Shikamaru nauroi kovaan ääneen Sakuran reaktiolle.
"Allas on suoraan edessä päin, jos sitä etsitte. Mekin olimme matkalla sinne, mutta sitten jäimme nauramaan teidän ilmeillenne. Olisittepa nähneet itsenne. Hahaa. Olitte molemmat kuin jotain kultakaloja, suu ammollaan ja kaikkea", Shikamaru nauraa hohotti. hän ei kiinnittänyt huomiota tyttöjen vihaisiin ilmeisiin.
"Pois tieltä", kuului poikien takaa Gaaran tiukka ääni. Pojat siirtyivät mukisematta. Gaara ohitti heidät vaivattomasti ja pysähtyi suoraan Inon eteen. He vaihtoivat pikaisen suudelman. Kaikkien ympärillä olioiden suut loksahtivat auki, jopa Sakuran, vaikka hän oli nähnyt sen ennenkin.
"MITÄÄÄÄ?!!!!" Sakura, Lee ja Shikamaru huusivat yhteen ääneen.
"Oletteko te kaksi yhdessä? Siis ihan virallisestikin?" Sakura kysyi varmistaakseen itselleen, mikä tilanne kokonaisuudessaan oli.
"Ollaan", Ino vastasi Gaaran kainalosta. Leen ja Shikamarun suut loksahtivat lähes lattiaan uudemman kerran.
"Ihanaa, tätä pitää juhlia! Nyt äkkiä altaalle ja uimaan!" Sakura innostui ystävänsä puolesta, vaikka olikin tälle sisimmässään kateellinen.

Naruto katseli ihastuneena täysikuuta, joka paistoi taivaalla todella kirkkaasti. Pojan ajatukset harhailivat menneessä vuodessa, aina koulun aloituksesta edellispäivän uuteen vuoteen saakka. Hän ei myöskään olisi voinut kiletää ajatelleensa kylpyhuone kohtausta viime yöltä. Naruto oli niin ajatuksissaan, ettei kuullut lähestyviä askeleita takaansa.
"Kröhömm", Sasuke rykäisi kovaäänisesti saaden Naruton säpsähtämään. Sasuke naurahti vaisusti.
"Ai, terve. En huomannut sinua ollenkaan. Olin aivan omissa ajatuksissani", Naruto selitti yrittäen pitää äänensä normaalin kuuloisena.
"Siltä se vähän vaikuttikin", Sasuke nyökkäsi hymyillen. Siihen heidän keskustelunsa sitten lopahtikin. Molemmat alkoivat tuijottaa kuuta yrittäen keksiä jotain sanottavaa, joka rikkoisi sen vaivaantuneen hiljaisuuden.

Monen minuutin kuluttua Sasuke viimein avasi suunsa:
"Siitä viime yöstä", hän aloitti varovasti. Naruto punastui välittömästi korviaan myöten sen kuullessaan ja kiitti onneaan siitä, että pimeys peitti sen.
"Niin, mitä siitä?" Naruto päätti esittää tyhmää, välttääkseen aihetta.
"Olet vältellyt minua siitä asti, miksi? Tai no, typerä kysymys. Itseasiassa halusin vain tietää, että oletko siitä kovinkin vihainen?" Sasuke ei ollut huomaavinaankaan Naruton välttelyä.
"Joo, tai siis en! En minä tiedä. En oikein tiedä miten pitäisi reagoida, kun joku tunkee kylpyhuoneeseen ja alkaa suudella pimeässä", Naruto totesi puhuen nopeasti ja hieman närkästyneeseen sävyyn. Sasuke tulkitsi sen myöntäväksi vastaukseksi. Hän nyökkäsi ja katsahti vieressään seisovaa poikaa, nyt ensimmäisen kerran keskustelun aikana.
"Eli olet. No enpä minä sille mahda mitään. Tehty mikä tehty" , Sasuke totesi nostaen katseensa takaisin taivaalle.
"En minä niin sanonut!" Naruto kimpaantui Sasuken välinpitämättömästä asenteesta.
"No, mitä sinä sitten tarkoitit?" Sasuke kysyi hiukka huvittuneena.
"En tiedä! Miten itse suhtautuisit, jos sinulle kävisi niin?! Sitä on kuules aika vaikea käsittää heti alkuun!" Naruto tokaisin hieman liian kovaan ääneen.
"Mistä edes sait idean siihen tempaukseen?" vaalea poika kysyi, nyt hieman rauhoittuneempana. Oli Sasuken vuoro punastua.
"Päiväkirjastasi", hän myönsi. Naruton ilme muuttui yllättyneeksi.
"Päiväkirjastani? Milloin sinä sitä olet ehtinyt lukemaan?!"
"Kun vein sen huoneestasi toissäpäivänäköhän se oli?", Sasuke vältteli Naruton katsetta.
"Teit, mitä?!" Naruto suivaantui, mutta tällä kertaa ihan oikeutetusti. Siitä alkoi heidän riitansa, joka kestäisi vielä tovin.

"Inoooo!!! Pois alta!" Lee huusi hypätessään altaaseen. Hänen hyppynsä ei kuitenkaan ollut sellainen, mitä hän oli kuvitellut. Eli samallainen, kuin TV:ssä näytetään. Se oli aivan erillainen. Lee päätyi mahalleen läsähtäen suoraan Gaaran päälle. Vesi roiskui ympäri huonetta. Kaikki muut nauroivat, paitsi Gaara ja Lee itse.
"Ino", Sakura tyrkkäsi ystäväänsä varovasti, kääntäen tämän huomion itseensä.
"Mitä?" Ino vastasi hymy edelleen huulillaan.
"Lähden etsimään Narutoa, en ole nähnyt häntä moneen tuntiin", Sakura selosti lyhyesti ja nousi altaasta.
"Entäs juhlat?" Ino hämmästeli. Sakura hymyili hänelle.
"Juhlikaa te. Tulen kuitenkin kohta takaisin. Pitäkää hauskaa", hän sanoi ja lähti pukuhuoneeseen vaihtamaan vaatteet. Hän kuuli selvästi kuinka muut ilakoivat, mutta lähti silti reippaasti ulko-ovea kohti. Sakura käveli kohti metsää yksinään, tuttuja lauluja hyräillen.

Jotenkin Sasuke ja Naruto olivat päätyneet makaamaan lumihankeen vierekkäin. He molemmat olivat yltäpäältä lumen peitossa, koska olivat riitelyn lomassa heitelleet toisiaan lumipalloilla. Pojat olivat saaneet riitansa päätökseen ja selvittelivät nyt viimeisiä epäselvyyksiä.
"Sinä siis olit vain niin humalassa, ettet tajunnut mitä teit?" Naruto yritti saada selvennystä. Sasuke naurahti kuuluvasti.
"Mistä tuon sait päähäsi?" hän kysyi. Naruto kohautti olkiaan ja käänsi päänsä pois päin Sasukesta.
"Ikävää jos sinusta olisi ollut niin parempi, mutta olin kyllä ihan selvin päin", Sasuke hymähti.
"Eli mitä tarkalleen ottaen ajattelit? Siis oliko se vahinko tai jotain?" Naruto ei oikein ymmärtänyt mitään.
"Sinä se osaat joskus olla todella tyhmä. Mutta, ei. Olin kyllä ihan tosissani siinä", Sasuke selvensi ja yritti tavoittaa Naruton katsetta, jotta tietäisi mitä tämä ajatteli.
"Okei", Naruto vastasi, koska yritti vältellä välttämätöntä.
"Ja nyt haluan tietää, mitä sinä siitä tuumit" , Sasuke vaati vastausta. Naruto takelteli äänensä kanssa.
"No, tuota...minä...En minä...tai siis, tietysti....", hänen vastauksessaan ei ollut päätä eikä häntää. Sasuke odotti vastausta uteliaana. Naruto kyllästyi pian toivottomaan sanojen hakuun. Hän nielaisi ja kurottautui suutelemaan poikaa, joka makasi hänen vieressään.

Sakura oli kävellyt jo tovin, kunnes oli kuullut hiljaista puhetta lähistöltä. Nyt tyttö seisoi puun takana katselemassa poikia, jotka suutelivat kuun valossa. Hän ei voinut olla yllättymättä. Sakura katseli ystäväänsä ja ensimmäistä rakkauttaan silmät tyhjinä. Hänen päässään liikkui ajatuksia siitä, kuinka hyökkäisi heidän kimppuunsa. Pian ajatukset palasivat takaisin maan pinnalle. Vaikka hän olikin valmis kuristamaan molemmat hangessa makaajat, oli hän jollain tasolla iloinen ystävänsä puolesta. Tytön sydäntä vihlaisi syvä pettymys, mutta hän päätti olla antamatta sille valtaa. Sakura tiesi, että oli menettänyt rakkaansa, mutta parhaalle ystävälleen.
`Onhan minulla aina Lee odottamassa`, hän ajatteli lieventääkseen pettymystä.
Tyttö katsahti viimeisen kerran paria ja lähti kävelemään takaisin kartanoa päin, jättäen pojat omaan rauhaansa. Sakura oli surullinen, mutta silti joksenkin iloinen.
Ainakin Naruto oli nyt onnellinen ja se ajatus sai hymyn nousemaan tytön kasvoille.

***********************************************************
Tällänen tästä nyt sitten tuli^^  Ja, jos olisitte halunneet tietää mitä huoneessa yöllä tapahtuu: keksikää itse><