Sunrise Avenue - Fairytale Gone Bad



"Iruka. Meidän pitää puhua." Kakashi nostaa katseensa lehdestä ja katsoo pöydän toisella puolella olevaa ruskeahiuksista miestä vakavana. Kummankaan huulilla ei koreile hymy.

Iruka katsoo tiiviisti omaa kahvikuppiaan. Kuppi on tyhjä ja sen pohja on paskan ruskea. Pienet kyyneleet tippuvat kuppiin. Ei, ei nyt.  

Hopeahiuksinen katsoo toista surullisena itsekin. Näin se vain on parempi. Elämässä on hyviä jaksoja, mutta ilman huonoja ei pääsisi ikinä eteenpäin, eikä kiinnittäisi enää huomiota hyviin jaksoihin. Joskus on vain pakko sanoa ettei onnistu, ettei siitä tule mitään, että tarvitsee omaa tilaa, omaa rauhaa, sitä on vain pakko olla itsekäs. Ei voi voittaa mitään, jos ajattelee aina vain muita eikä koskaan itseään.

”Iruka. Tämä ei ole helppoa mullekaan. Tiedät sen hyvin. Mutta ehkä meidän on vain parempi erota ja haluaisin että olisimme sovussa. Kaikki olisi ehkä helpompaa.” Pieni kyynel kohoaa Kakashin silmäkulmaan. Hän on sanonut sen. Iruka tietää. Tämä saa tehdä valinnan.

Iruka yrittää tökkiä paskan väristä likaa mukinsa pohjalla lusikalla. Paska ei lähde mihinkään, eikä lähde hiljaisuuskaan. Mies nostaa rohkeasti katseensa toisen mustiin silmiin nähden niissä pieniä hopean värisiä kyyneliä, jotka eivät vielä ole päässeet matkaan.
”Mitä ajattelit tehdä?”

This is end you know
Lady, the plans we had went all wrong
We ain't nothing but fight and shut and tears

"Lehdessä oli ilmoitus halvasta yksiöstä aivan keskustan lähellä." Mies ei enää katso kohti Irukaa, tämän katse siirtyy omaan mukiinsa. Tunnelma on muuttunut vaivaantuneeksi. "Saat pitää asunnon, jos tahdot."

Iruka nyökyttelee Kakashin puheen virratessa tämän suusta. Hän ei itse asiassa kuule yhtään mitään. Kaikki on vain yhtä huminaa. "Iruka, kuuletko mitä sanon?" Hopeahiuksinen nousee seisomaan ja kääntää toisen katseen itseensä, katsoen itse huolestuneesti tämän ruskeisiin, surullisiin silmiin. "Miksi sinä et kuuntele mitä sanottavaa minulla on?" Viimein kyyneleet saavat rikottua muurin ja pääsevät valloilleen miehen poskille.

"Et sinä mitään kerro. Toistat vain samoja sanoja, joilla ei edes ole merkitystä. Mikset vain sano ettei tämä onnistu ja lopeta kaartelemista!" Iruka nousee pöydästä ja paiskaa sydän kuvioisen mukin seinään. Joskus alkuaikoina Kakashi oli antanut sen hänelle lahjaksi, pyytänyt tätä aina siitä juodessaan ajattelemaan heitä yhdessä, silloin he eivät olleet vielä asuneet yhdessä, eikä mikään ollut astunut heidän suhteeseensa.
"Ei sinun sentään-"
"Ei mitä! Enkö saa kertoa mitä mieltä minä olen? Eikö täällä enää saa näyttää omia tunteitaan, kertoa ajatuksiaan?" Ruskeat hiukset valahtavat kasvoille. Pieni verinoro lähtee virtaamaan alaspäin huulesta. Ei. Minä en itke. En tämän takia. Kuumat kyyneleet lähtevät virtaamaan poskia pitkin, kohti leukaa.

"Haluatko että lähden?" Kakashin ilme on kärsivä, hänen äänensä pettää. Hän voisi suudella nuo kyyneleet pois, pyyhkiä veren pois leuasta, kertoa kaiken olevan pahaa unta, mutta hän ei enää halua kärsiä puhumattomuudesta, eikä hän halua Irukan kärsivän itsensä takia. Kaiken on loputtava nyt, kun lopun on kerran pistänyt alkuun, miksi lopettaa kesken kaiken?
"Lähde! Äläkä ikinä tule takaisin!" Iruka juoksee vessaan ja paiskaa oven perässään kiinni.

We got to a point I Can't stand
I've had it to the limit; I can't be your man
I ain't more than minute away from walking

"Ja lämmintä vettä tulee vain rajoitetusti. Oletko nyt aivan varma että haluat tämän asunnon?" Välittäjä katsoo hopeahiuksista. Tämä ei voi millään uskoa, että ihminen, jolla olisi varaa niin paljon parempaan, tahtoo vuokrata huoneiston, jossa on keittiön ja tähän yhdistetyn olohuoneen lisäksi vain yksi huone ja pieni kylpyhuone.
"Olen aivan varma. Tämä on vain väliaikainen ratkaisu." Kakashin silmät käyvät seiniä läpi. "Voinko maalata tai vaihtaa tapetteja?" Miehen katse löytää pieniä tahroja seinistä ja lattiasta. Muutenkaan haalistuneen keltaiset seinät eivät sytytä hänen mielessään.
"Saat tehdä mitä tahdot, kuhan et häiritse naapureita ja vuokra tulee ajalleen isännälle. Hän on sitten erittäin tarkka vuokran suhteen, mihin mennessä sen pitää tulla ja että tulee täsmälleen oikea määrä, hän ei tykkää ongelmista. Neuvotteleminen tämän kanssa on melkein mahdotonta." Puolet välittäjän sanoista menee Kakashilta ohi, tämän nostaessa kättään hiljaisuuden merkiksi.
"Mihin pistän nimeni ja minne maksan vuokrani?"

We can't cry the pain away
We can't find a need to stay
I slowly realized there's nothing on our side

Kaiken ollessa kunnossa Kakashi häätää välittäjän ulos ja heittää laukkunsa nurkkaan. Uusi alku on parempi aloittaa aivan tyhjästä, ei mitään tuttua, ei muistoja.

Ensimmäisenä lähtevät jo pieniä vaurioita saaneet tapetit, sitten ovenkarmit ja viimeisenä osa lattiasta. Ollessaan suurin piirtein tyytyväinen jälkeensä, Kakashi heittää takin niskaansa ja lähtee rautakauppaan.

Out of my life, Out of my mind
Out of the tears that we can't deny
We need to swallow all our pride
And leave this mess behind

Out of my head, Out of my bed
Out of the dreams we had, they're bad
Tell them it's me who made you sad
Tell them the fairytale gone bad

Verenpunaiset seinät näyttävät paljailta. Lattiallekaan ei ole vielä tullut mitään tavaraa, pientä pöytää ja kahta tuolia lukuun ottamatta. Kakashi katsoo hymyillen aikaansaannostaan. Rasvasta ja muusta liasta likaiset seinät ovat historiaa, nyttemmin verenpunaiset tapetit korostavat enemmän häntä itseään ja näyttävät paljon asiallisimmilta. Lattia on saanut puun näköisen sävyn, sen haalean harmaan tilalle, jota se oli vielä päivä sitten.

Kakashi kaivaa puhelimen taskusta. Näytössä oleva kuva kahdesta miehestä sylikkäin, saa pienen kyyneleen nousemaan miehen silmäkulmaan. Mies selaa nopeasti kuvagallerian läpi, poistaa kuvan ja laittaa tilalle kuvan lempibändistään lavalla, kaikki täysin sekaisin. Irukan numero on edelleen numeroluettelon ensimmäisenä. Senkin Kakashi muuttaa sellaiseksi kuin sen pitäisi olla.

Ensimmäiset pari tuuttausta Kakashi kävelee ympäri hermostuneena, kuluttaen samalla uutta lattiaa.
"Haloo." Ensimmäinen sana saa Kakashi pysähtymään. Mitä hän voisi sanoa?
"Hei." Vaivaantunut hiljaisuus kaikuu kummankin korvissa. "Voinko tulla hakemaan tavaroitani?" Kakashi aloittaa varovasti, tietäen Irukan herkkyyden.
"Joo. Tule huomenna, kun olen töissä. Voit samalla jättää avaimesi tänne." Irukan ääni pettää. Itkeminen on vienyt kaikki hänen voimansa vastustaa enää mitään.
"Okei." Kakashi sulkee puhelimen ja vaipuu omaan pieneen maailmaansa. Iruka ei tahdo nähdä enää. Hän ei tahdo puhua, ei kuulla onko minulla jotain sanottavaa.

Another night and I bleed
They all make mistakes and so did we
But we did something we can never turn back right

Asunto täynnä muistoja, hyviä ja huonoja, täynnä surua, rakkautta, valheita ja iloa. Päällimmäisenä kaikista on ero ja tuska. Sitten tulevat hyvät ajat. Viimeisenä tulevat kaikkein parhaimmat muistot. Ehkä aika korjaa myös näiden järjestyksen jossain vaiheessa.

Kaikkialla on siistiä. Surustaan huolimatta Iruka on pitänyt kiinni siisteydestään, tai ehkä tämä ei vain ole antanut itselleen aikaa ajatella mitään, siivoaminen on vienyt kaikki ajatukset ja mietteet pois. Jättäen tilalle pelkkää adrenaalia.

Laukun Kakashi ottaa varastosta ennen kuin suuntaa kohti makuuhuonetta. Hänen ja Irukan entistä yhteistä aluetta, jossa mikään ei ollut salaisuus, kaikki jaettiin, niin ilot kuin surutkin. Mikään itse huoneessa ei ole muuttunut, tunnelmassa on tapahtunut suurin muutos. Iruka ei ole nukkunut siellä näinä kolmena päivänä. Ehkä tälle on sittenkin liikaa asua heidän entisessä yhteisessä asunnossa.

Find a new one to fool
Leave and don't look back. I won't follow
We have nothing left. It's the end of our time

Kakashi katsoo viimeisen kerran taakseen ja jättää avaimen keittiön pöydälle. Avaimen seuraksi hän laittaa vielä suklaalevyn ja pienen viestin. Soita jos tulee vielä jotain vastaan, haen kyllä. Toivottavasti pärjäät. Kakashi. Mitään muuta hän ei jätä jälkeensä.

Oven pamahtaessa viimein Kakashin selän takana, kaikki on lopullista. Se on lopullista jopa Kakashin omissa korvissa. Enää ei voi palata vanhaan ja soittaa Irukalle kertoakseen että tahtoo takaisin tai edes muuttaa takaisin tuohon asuntoon. Uusi saa kelvata.

We can't cry the pain away
We can't find a need to stay
There's no more rabbits in my hat to make things right

”Tervetuloa tänään seuraamme nauttimaan hyvästä musiikista, viinasta ja ehdottomasti hyvän näköisistä tanssijoista! Normaalista ohjelmasta poiketen illan tähtenä toimii Sasuke! Toivottavasti nautitte!” Kuuluttaja hyppää lavalta ihmisten sekaan nauraen ja päästäen ensimmäisen ryhmän tanssimaan lavalle ja keräämään ihmisten huomion ympäri salia.

Samaan aikaan toisaalla kolmen miehen ryhmä astuu sisään baariin.
”Kakashi yrittäisit nyt vähän piristyä! Tulimme tänne asti juhlimaan ja piristämään sua. Et tee tästä yhtään helppoa. Tiesitkö sitä?” Gai työntää Kakashin sisään ja istumaan pieneen pöytään lähelle lavaa. ”Voisitko hymyillä?”

”En mä halunnu tänne tulla, joten miksi vaivaantua hymyilemään?” Tanssija tulee lähemmäs miehiä hymyillen ja iskien Kakashille silmää. Kakashi huomaa kohta saavansa oman pienen sylitanssinsa.

”Kyllä se siitä lähtee.” Gai virnistää. ”Jiraiya vahdi ettei poika katoa minnekään. Käyn hakemassa jotain juotavaa.” Pottakampaus katoaa jonnekin suuren väkijoukon sekaan. Kakashi katsoo viimeisen kerran toivoa etsien Gain perään.

”Nauti nyt pienestä esityksestä. Raukka parka tekee tätä työkseen.” Jiraiyalta ainakin on turha apua etsiä yhtään sen enempää kuin Gailtakaan.

Out of my life, Out of my mind
Out of the tears that we can't deny
We need to swallow all our pride
And leave this mess behind

Out of my head, Out of my bed
Out of the dreams we had, they're bad
Tell them it's me who made you sad
Tell them the fairytale gone bad

”No niin pojat, tässä teille juomat. Seuraavan kierroksen voi sitten joku muu tarjota.” Gai saapuu persettään heiluttaen ja laskee juomat pienelle pöydälle. ”Varoppas poika ettet kaada juomia. Gai-setä ei tykkää siitä, eikä kumpikaan näistä pojista.” Gai virnistää tanssijalle, ennen kuin istuu vapaalle paikalle ja alkaa nauttia esityksestä.

”Arvoisat ihmiset, seuraavaksi vuorossa Orochimarun lempipojan tanssivuoro. Sasuke Uchiha! Toivottavasti pidätte esityksestä!” Kuuluttaja häipyy jälleen nauraen lavalta, päästäen korpin pojan lavalle. Samaan aikaan Kakashille sylitanssin antanut nousee ja menee seuraavan ”uhrinsa” luokse.

Kakashi hengittää syvään ja nappaa lasinsa. ”En enää koskaan tule mukaasi mihinkään hullutuksiin. Tämä olkoon viimeinen.” Mies juo nopeasti puolet martinista.
”Katsoisit nyt seuraavan esityksen ja nauttisit kerrankin jostain.” Gai nauraa Kakashille ja tämän tuhahduksille.

Hopeapää kääntää katseensa viimein lavalle. Kalpeaihoisen pojan liikkeet vievät miehen huomion kokonaan. Poika on alle kaksikymmentä, mutta saa silti Kakashin sydämen lyömään normaalia tiheämpää. Yön mustat hiukset korostavat pojan luontaista kalpeutta. ”Ou my god…”

Out of my life, Out of my mind
Out of the tears that we can't deny
We need to swallow all our pride
And leave this mess behind

Out of my head, Out of my bed
Out of the dreams we had, they're bad
Tell them it's me who made you sad
Tell them the fairytale gone bad

Kolme miestä lähtee nauraen ja osaksi painien ulos pienestä baarista.
”Myönnätkö viimein että kaikki se oli vaivan arvoista?” Gai on alkanut hihittelemään ja Jiraiya ei edes huomaa alkoholin vaikutusta omassa kehossaan.
”Joo. Se poika oli uskomaton. Tullaan toistekin.” Kakashi nauraa samalla kun astuu sisään isoon tilataksiin, jonka Jiraiya ystävällisesti soitti hetkeä aikaisemmin.

Tell them the fairytale gone bad
Tell them the fairytale gone bad