Naruto katsoi silmät ymmyrkäisinä Kakashia, joka oli juuri kertonut heille, Sasukelle, Sakuralle ja hänelle Narutolle, että Orochimaru on palannut ja että heidän pitäisi estää hänen pahat aikeensa.
Naruto katsoi vierelleen ja näki Sakuran tärisevän kauhusta ja katsovan Kakashia pelosta jäykkänä. Sasuke taas katsoi pelästyneenä Kakashia, muttei ollut muuten kovinkaan epäsasukemainen. Niin tyypillistä Sasukea.

“Kuinka niin on palannut? Miten?” Sakura kysyi. Kakashi nosti huolestuneen katseensa maasta ja katsoi heitä kolmea pitkään aivan hiljaa. Tuulikaan ei suhissut lähellä olevissa isoissa puissa, linnutkaan eivät laulaneet, mikään ei näyttänyt elon merkkejä. Edes Konohan kylän äänet eivät kuuluneet sillalle. Aivan kuin kaikki olisivat hiljentyneet kuuntelemaan, mitä Kakashilla olisi lisää kerrottavana Orochimarusta. Viimein kun hän avasi suunsa ja alkoi puhua äänellä, se ei sopinut millään ilveellä Kakashille. Hänen äänensä oli hautaankin vakavampi.

“ Niin, hän on palannut kostaakseen sen meille, ettei saanut tappaa itse Itachia. Sitä en ymmärrä vain, että miksi Orochimaru olisi halunnut tappaa Itachin.
“ Eh, eihän siinä ole mitään järkeä. Itachi ja Orochimaru olivat samalla puolella. Eikö niin?” Sakura huudahti kummissaan. Sasuke oli vakavana ja mietti hämmentyneenä sitä, mitä Orochimaru oikein pelleili. Itachi oli kuollut, ei sitä voisi muuttaa millään tavalla.

“Niin ja se ei yksin ole hänen paluunsa syy. Hän kerää apureita. Demoneja ja muita kauheuksia. Hänellä on jo joita kuita, mutta hän janoaa ja haluaa lisää. Ja ikävä kyllä Naruto -.” Kakashi kertoi, mutta lopetti yhtäkkiä.
Narutolla oli kumma tunne siitä, mitä Kakashi sanoisi seuraavaksi. Tunne jota hän tunsi sisällään oli pelon ja ymmärryksen kaltainen sekava tunne, jollaista hänellä ei aikaisemmin ollut ollut.
“ Kakashi, tarkoitatko että hän, Orochimaru tahtoo minut riveihinsä?” Naruto kysyi hiljaisella äänellä.
Kakashi rojahti istumaan maahan ja nyökkäsi vaitonaisena. Naruto käänsi katseensa Sasukeen, joka katsoi Narutoa pelästyneen huolissaan.
‘ Ei! Jos Orochimaru saa Naruton käsiinsä hän, Naruto, kuolee! Niin ei saa käydä, minun on pidettävä siitä huoli.’ Sasuke päätti mielessään ja puristi kätensä nyrkkiin. Sakura katsoi Narutoa ja meni haalaamaan tätä.
“ Älä välitä, me pidetään huolta ettei se paskiainen pääse koskemaan sinuun.” Sakura lohdutti.
Sasuke tunsi mustasukkaisuuden kuohahtavan sisällään, nähtyään Sakuran halaavan Narutoa. Hän olisi halunnut olla siinä ja halata Narutoa.
‘Mutta kun en voi.’ Sasuke huokaisi syvään.

Naruto oli pelästynyt kuullessaan asiasta, vaikka oli aavistanut sen saman tien, kun Kakashi oli maininnut demonit.
Hän tiesi, että Orochimaru tekisi melkein mitä vain saadakseen haluamansa itselleen. Olikohan muutkin jo Orochimarun kynsissä vai olivatko he onnistuneet pysymään piilossa. Naruto käveli puun alle ja katseli näkemättömin silmin kuinka Kakashi viittoi Sasuken ja Sakuran luokseen.
Hän ei jaksanut mennä mukaan vaan istui ja mietti, mitä tehdä seuraavaksi.  
“ Sasuke ja Sakura. Tulkaa tänne.” Kakashi viittoi heidät luokseen ja he ryhmittyivät kauemmas Narutosta, sillä Kakashi ei halunnut tämän kuulevan.

“ Te saatte olla Naruton kanssa niin paljon kuin mahdollista. Vaikka Naruto ei sitä meille näytäkään tai kerrokaan, häntä pelottaa eikä tahtoisi olla yksin. Varsinkin sinä Sasuke, ole kiltti ja pidä Narutoa silmällä. Sinähän rakastat häntä, etkö vain?” Kakashi kysyi kuulostaen siltä kuin kyselisi Sasukelta päivän uutisia.
Sasuke tunsi punan kohoavan vaaleille poskipäilleen ja sydämensä alkavan tykyttää lujempaa. Kakashi oli siis  huomannut sen. ’ Hävettävää’ Sasuke mietti. ’ Ei! Rakkautta ei saa hävetä! Kun sitä kerran rakastaa, rakastaa aina ja ikuisesti!’
“ Kyllä, rakastan ja suojelen.” Sasuke sanoi vakaan tyynesti saaden kummastuneen ilmeen Sakuran kasvoille.

“Sinä -” Sakura yritti, mutta ei sitten keksinytkään mitään mitä sanoisi. Sasuke katsoi Sakuraa kysyvästi ja odotti tytön jatkavan. Mutta kun lopulta mitään ei Sakuran suusta tullut, Sasuke kohautti olkapäitään ja katsoi Narutoa, joka oli kietonut kätensä polvien ympäri ja keinutteli itseään selvästi ajatuksiinsa vaipuneena.

Sasuke päätti mennä Naruton luokse ja kertoa sen mitä oli jo aikonut kertoa pitkään. Tuleehan hänen suojella Narutoa Orochimarulta ja tämän tehtävältä.

“ Naruto, minun on kerrottava jotain sinulle.” Sasuke sanoi ja polvistui Naruton eteen. Tämä katsoi suurilla sinisillä silmillään hieman ehkä ihmeissään Sasukea, joka oli yhtäkkiä ilmestynyt Naruton eteen. Eihän Sasuke koskaan aiemmin ollut niin hermostuneen oloinen kuin nyt kun tämä kyyhötti Naruton edessä miettien miten asiansa ilmoittaisi.

“Niin? Onko vielä jotain, mikä liittyy Orochimaruun ja minuun?” Naruto kysyi ja nosti ryhtinsä paremmaksi.
“ Ei, tämä ei liity Orochimaruun millään tavalla. Haluan kertoa sinulle, että… et- että…” Sasuke alkoi änkyttää eikä enää tiennyt miten asiansa ilmaisisi.

Naruto katsoi Sasukea todella kummissaan. Sasuke näytti niin hermostuneelta ja samalla niin söpöltä, että Naruto ei voinut olla punastumatta ajatuksiaan. Mitä Sasukekin ajattelisi, jos saisi tietää, että Naruto taitaisi olla ihastunut tähän tummaan poikaan. Tämä varmasti pyörtyisi järkytyksestä tai ainakin pitäisi 50 metrin turvavälin peläten Naruton hyökkäävän kimppuun. Ei, Naruton oli vietävä tunteensa mukanaan hautaan.

‘Mitä minä sanon?!? En voi vain tokaista sitä Narutolle, mutta kauempikin salailu, niin räjähdän kohta.’ Sasuke mietti ja huomasi samassa Naruton alakuloisen ilmeen ja katseen, joka oli luotu maahan. Sasuke päätti piristää poikaa ja laittoi kätensä tämän olkapäälle. Naruto kohotti samassa katseensa ja näki Sasuken kauniin tummat silmät vain 10 sentin päässä naamastaan. Naruto laittoi kätensä Sasuken poskelle ja silitti sitä varovasti. Miten ihanan pehmeät ne olivatkaan.

Sasuke huomasi sydämensä alkavan tykyttämään lujempaan kun tunsi Naruton koskettavan poskeaan. ‘Hänellä on niin pehmeät kädet ja hento kosketus. Nyt on viimein tullut aika näyttää Narutolle tunteeni.’ Sasuke päätti ja lähestyi varovasti Naruton naamaa. Naruto huomasi tämän ja henkäisi hämmentyneenä. Aikoiko Sasuke suudella?! Miten se oli mahdollista? Tuntiko Sasuke samoin kuin hän Sasukea kohtaan?
Samassa pehmeät huulet koskettivat Naruton huulia. Se oli arka ja kokeileva. Naruto tunsi hämmästyksen tulevan itseensä. Oliko mahdollista sittenkin, että Sasuke rakastaisi häntä ja tuntisi samoin, kuin Naruto tunsi Sasukea kohtaan? Naruto oli niin onnellinen ja samassa hän oli jo kietoutunut Sasuken ympärille ja vastasi suudelmaan. Sasuke olisi halunnut hyppiä ja kiljua kuin pahainen kakara, niin onnellinen hän oli.

Sakura katsoi poikien intohimoista suutelua pala kurkussa. Vedet tulvahtivat silmiin, kun hän ajatteli, että Naruto oli nyt vienyt hänen paikkansa.
‘Naruto kuinka saatoit? Minun olisi kuulunut olla nyt tuossa tilanteessa! Kuinka Sasuke voi saada tulevaisuudessa lapsia, jos hän on sinun kanssasi?! Ei mitenkään.’ Sakura huusi mielessään itkien samalla katkeria kyyneliä.
“ Sakura oletko noin onnellinen heidän puolestaan? Älä itke, minäkin olen todella onnellinen. Viimeinkin kaksi rakastavaista sielua löysi toisensa. Niin, on se niin söpöä….” Kakashi liverteli Sakuralle, ja alkoi hänkin pyyhkiä silmiään onnesta.
Sakura katsoi silmät leimuten Kakashia ja hänen olisi tehnyt mieli kumauttaa toiselta aivot pellolle. Katsetta, minkä Sakura Kakashiin loi, ei Kakashi sitä huomannut, sillä tämä oli niin keskittynyt lavertelemaan Sasukelle ja Narutolle ikuista onnea ym. Niinpä Sakura vain tokaisi jäätävästi:
“ Minä menen nyt kotiin ja voitte olla varma, että minä en aio suojella Narutoa! Hänellähän on nyt Sasuke, mihin hän minua tarvitsisi? ” Sakura sähähti ja lähti juosten kotiinsa. Kakashi katsoi pinkki hiuksisen tytön menoa, kun tämä punainen mekko liehuen juoksi sillalle, josta pian kääntyi oikealle kotiinsa.

‘ Mitähän Sakura sanoi äsken? Ei varmaankaan mitään kovin tärkeää…’ Kakashi sanoi ja hymyili jälleen onnessaan.
“ Hei kyyhkyläiset, lähden kotiini ja Sakurakin lähti jo. Olkaa ihan rauhassa. Niin ja Sasuke muista mitä sanoin!” Kakashi huudahti ja virnistäen oli pian poissa poksahduksen kera.
“ Mitä Kakashi tarkoitti sanoessaan “ Muista mitä sanoin“?” Naruto kysyi kummissaan ja katsoi takanaan istuvaan Sasukeen.
“ Ei mitään tärkeää.” Sasuke sanoi ja hymyili Narutolle kauniisti ja halasi tätä lujasti. Naruto nojasi Sasukeen ja hymyili onnellisena. Tätä paremmaksi ei voisi enää mikään tulla. Hänellä oli, joku joka todella rakasti häntä. Enää ei edes Orochimarun paluu kuulostanut niin hirveältä.
‘Kunhan Sasuke on vierelläni, ei minulla ole mitään hätää.’ Naruto ajatteli ja käpertyi Sasuken viereen vetäen tämän käden ympärilleen.

-------------------------------------------------------------------------------

No niin mitäs piditte? :DDD kommentit enmmänkin kuin tervetulleita ja risujakin saa antaa :DDDD kirjoitan jatkoa taas mahdollisimman pian mutta lukio vie valitettavasti aikaa.
Nähdään taas ja kirjoittamisiiin! <3