Sasuke. Sinun nimesi on myrkkyä ajatuksilleni. Sinusta kertovat laulut satuttavat vielä vuosienkin jälkeen.

Ennen en ymmärtänyt miksi lähdit. Miksi sinä jätit kaiken, aivan kaiken taaksesi. Jätit minut yksin.

Luulin, että olimme ystäviä, vaikka emme sitä näyttäneetkään muille. Meille riitti tieto, että me tiedämme sen.

Sinä olit minulle, kuin veli. Näkymätön olkapää, jota vasten itkeä. Sinä olit ainoa, joka ymmärsi yksinäisyyden merkityksen.

Näin silmistäsi kaikki tunteet.
Näin tuskan jokainen kerta, kun vanhempasi mainittiin.
Näin roihuavan vihan aina, kun veljesi nimi sanottiin.
Minä tunsin sinut sieluasi myöten.

Silti sinä lähdit etkä katsonut taaksesi. Halusi kostaa oli sinut sokaissut, mutta en voi sinua siitä syyttää, koska itse olisin tehnyt samoin, jos olisin ollut sinä.

En menettänyt toivoani, vaan jokaisen hetkeni minä tuhlasin sinuun. Etsimiseesi, ajattelemiseesi, muistamiseesi..

Niin kauan kuin tiesin, että elät, minä uskoin ja toivoin. Minä halusin niin paljon nähdä sinut uudestaan. Halusin halata sinua ja sanoa, että kaikki on hyvin.

Kerran meidän tiemme kohtasivat, mutta sinä tuijotit minua kylmin silmin.
Tunsin sydämeni murentuvan. Vain toivo piti sen enää ehjänä.

Toivoin vuosia sinun paluutasi, enkä unohtanut. Miten olisin voinut?
Olet ollut ainoa, jota olen rakastanut niin monin tavoin; ystävänä, veljenä...

Olit minulle niin paljon.

Kun kuulin, että sinä olit poissa, sydämeni kadotti toivon ja särkyi.

Olin valmis antamaan niin paljon, mikäli olisit tullut takaisin.
Sinä et tullut. Veit lepytetyn vihasi mukanasi.
Olit poissa. Lopullisesti.

Vieläkin, jokainen yö tuijotan ulos ikkunastani, joka on jo menettänyt kirkkautensa, ja odotan sinun paluutasi.

Olisin halunnut saada mahdollisuuden kertoa sinulle, kuinka paljon halusin sinun kanssasi olla.

Toivon, että polkumme kohtaa vielä joskus.
Kun on meidän aikamme.

***

Naruto...

Minä olen pahoillani, että lähdin. En voinut muutakaan.
Minä janosin kostoa ja tiedän sinun ymmärtävän.

Siltikään en voi koskaan unohtaa sinua.

Sinä olit aina siellä missä sinua kaivattiin, vaikka edes sinä et sitä tiennyt.

Tietämättäsi annoit minulle jotain kallisarvoista. Sinä annoit ystävyytesi.
Kunnioitan sitä.

Missä sinä oletkin, mitä sitten ikinä teetkin; älä koskaan unohda.

Minä tein väärin ja kadun sitä. Mennyttä ei voi kuitenkaan muuttaa ja olen sen hyväksynyt, mutta olisin toivonut pienen hetken kanssasi.

Vain hetken, jossa olisimme olleet vain me kaksi. Minä ja sinä, Naruto.

Olisin halunnut koskettaa sinua ja sanoa kuinka paljon merkitsit minulle.
Kuinka paljon halusin olla kanssasi.

Nyt on liian myöhäistä, mutta tiedän, että vielä jonakin päivänä tiemme risteytyy ja me kohtaamme sen keskellä. Risteyksessä.

Älä unohda minua Naruto. Tule kun on meidän aikamme.