Olipa kerran kuningas ja kuningatar. He olivat iloisia, mutta välillä he toivoivat, että heillä olisi prinssi ja prinsessa.

Eräänä päivänä kun kuningatar oli lammella, tuli sammakko hänen luokseen ja sanoi:
“Toiveenne toteutuu. Ennen kuin vuosi kuluu umpeen synnytät pojan ja tytön.”
Tämä kuultuaan kuningatar riensi kertomaan kuninkaalle mitä oli kuullut.

Kävi kuten sammakko ennusti ja kuningatar synnytti suloiset kaksoset. tytön ja pojan.
Kuningas ilahtui hyvin  paljon ja hän järjesti juhlat joihin kutsui ystäviä, sukulaisia ja 13 haltijaa.
Mutta kuninkaalla oli vain  12 kultalautasta joista haltijoiden kuului syödä, joten hänen oli jätettävä yksi kutsumatta.
Hän päätti jättää ainoan mies haltijan kutsumatta, sillä tämä sattui myös olemaan ilkeä.

Juhlat olivat hyvin vauhdikkaat ja haltijat, kiitollisina kutsusta, antoivat lahjojaan prinssille ja prinsessalle. Prinsessa sai kauneutta, viisautta ja rikkauksia, prinssi sai komeutta, voimaa ja kunniaa.

Kun yksitoista haltijaa olivat antaneet lahjansa, kolmastoista astui äkkiä sisään ja oli vihainen koska häntä ei oltu kutsuttu.
Hän sanoi: “ kun prinsessa täyttää 15, hän iskee sormensa värttinään ja kuolee.
Viisi -vuotiaana  prinssi joutuu käärmeen puremaksi ja kuolee.”
Tämän jälkeen hän häipyi.

Väkijoukko oli kauhuissaan, mutta sitten astui esiin  kahdestoista haltija, joka ei vielä ollut antanut lahjaansa ja sanoi:
“prinsessa ei kuole vaan nukahtaa, kunnes herää suudelmaan.
Prinssi ei kuole vaan hänestä tulee sokea, kunnes hänen siskonsa herää.”

Tämä kuultuaan väkijoukko rauhoittui, mutta kuningas, joka rakasti lapsiaan, antoi käskyksi tuhota kaikki rukit.

Ja koska ihmiset kunnioittivat kuningasta ja kuningatarta, he ryhtyivät heti etsimään rukkeja.
Kuningas rauhoittui hieman kun kaikki rukit oli tuhottu, mutta ei tarpeeksi, sillä hän tiesi että käärmeitä on vaikea tappaa koska niitä on niin paljon, joten hän sanoi, että hänen poikansa ei saa mennä ulos ilman että hänellä on joku mukanaan.
Niinpä hän pyysi kaikki linnan ritarit ja heidän lapsensa paikalle ja etsi sopivaa vartijaa lapselleen.

Hän oli luopua toivosta, kunnes hän huomasi vartijan, jolla oli vieressään vaaleahiuksinen tyttö, ruskeahiuksinen poika ja tytöllä oli sylissä noin kaksi vuotta vanha punahiuksinen poika.
Kun kuningas kysyi, voisiko tuosta pojasta tulla hänen poikansa vartija, mies suostui.

Kuningas hommasi hovista myös pinkkihiuksisen tytön, joka olisi hänen tyttärensä hovineito ja huolehtisi tästä kuninkaan ja kuningattaren ollessa muualla.
Tämä tyttö oli vasta vuoden, mutta häntä alettaisiin heti kouluttaa hovineidon tavoille kunhan ensin oppisi puhumaan ja kävelemään kunnolla.

Kuningas lähetti kirjeen kauas, jossa hän pyysi kuningattaren ystävää tulemaan kylään ja että heillä on kaksi lasta, joista tämän kuningattaren lapsenlapsi saisi itse valita kihlattunsa kun he joskus tapaavat, kuningas ei välittänyt siitä, että kyseisen kuningattaren lapsenlapsi on poika, sillä hän oli sitä mieltä että sukupuolella ei ole väliä.
Jos poika rakastaa poikaa, niin antaa rakastaa.
Näin kuului hänen sukunsa vanha tapa.
Kaikki alkoi kun hänen isoisoisoisänsä oli rakastunut poikaan ja päättänyt elää tämän kanssa.
Silloin heidän sukunsa päätti, että ei puutu toisten rakkaus -asioihin, sillä  isoisoisoisä oli vähällä tappaa itsensä, ja jos hän olisi tappanut itsensä, heidän sukunsa olisi joutunut katoamaan.

Kuninkaan veli sattui olemaan naimisissa pojan kanssa, joten kuningas oli tottunut näkemään poikien välisiä liittoja.

Ja jos kuningas ei olisi törmännyt nykyiseen vaimoonsa, hänkin olisi naimisissa pojan kanssa, mutta silloin hänellä ei olisi lapsia.




Tai olisi jos hän adoptoisi kuten veljensä oli tehnyt, tai sitten hän hankkisi jonkun naisen sitä varten jotta saisi lapsen, kuten hänen isoisänsä oli tehnyt.


Hänen sisarensa taas oli naimissa naisen kanssa, joten hän hyväksyisi senkin, jos hänen tyttärensä naisi tytön.

Joten kuninkaan perhe oli hieman omituinen, vanhin ja nuorin homoseksuaaleja, keskimmäinen biseksuaali.

Kuningatar taas oli varttunut perheessä ,jossa he menevät naimisiin sen perusteella millainen linna on kenelläkin.
Ja koska Kuningatar oli ollut vanhin, hän oli saanut valita ensimmäisenä.
Hän vain ei ensin tiennyt että hänen nykyinen miehensä olisi kiinnostunut myös pojista.