The 69 Eyes – Lost Boys



Nothing's gonna make you stop
You wanna rock
Everybody knows you're lost

"Itachi. Meiltä loppuu aika."
"Tiedän. Mutta mitä voisin muka tehdä? Sopimuksessa kiellettiin sopimuksesta kertominen." Itachi katsoo toista miestä pitkään, ennen kuin painaa päänsä käsiinsä. "Mitä me voimme tehdä?"
"Sinun pitää vain saada Sasuke puolellesi, yhtymän puolelle."
"Sasuke on poissa jonkin aikaa..."
"Mitä! Koska hän tulee takaisin?" Deidara melkein hyppää tuolistaan ylös, samalla lyöden pöytää täydellä voimalla.
"En tiedä. Hän ei sanonut mitään. Otti vain rahaa ja lähti." Itachi nostaa katseensa vihdoinkin kohti toisen miehen hätääntyneitä kasvoja. "Mitä me voimme tehdä?" Hätäännys kuultaa nyt myös täysin tämän äänestä.
"En tiedä. Ehkä pitää kokeilla saammeko lisää aikaa, jos kerromme heille että Sasuke ei ole vielä valmis ja lähti juuri maailmalle etsimään vastausta kysymyksiinsä." Deidara hiljenee. Hän tietää liiankin hyvin, ettei tähän vaihtoehtoon voi luottaa liiaksi, ehkä ei edes sen vertaa, että sitä kannattaisi yrittää.

"Tiedätkö miksi heidän piti laittaa tämä ehto, määräys, mikälie onkaan, testamenttiin?"
"En tiedä yhtään sen enempää kuin sinäkään." Blondi laskeutuu takaisin istumaan ja tutkimaan papereita. "Mutta, jos emme saa lisää aikaa, puolet yhtymästä menee pörssiin. Miksi he halusivat tehdä näin? Uskoivatko he liikaa teidän käsiinne vai mitä? Halusivatko että olette yhdessä aina? En todellakaan ymmärrä." Deidara lukee paperia ehkä sadannetta tai tuhannetta kertaa läpi, samat asiat kertaantuvat hänen mielessään, samat kysymykset esitetään sadannetta kertaa. "Mitä järkeä tässä enää on? Sasuke täyttää kuukauden päästä 20 vuotta ja silloin hänen viimeistään pitäisi ottaa jokin osa hallintaansa. Meidän on pakko saada lisää aikaa."

Morning light hurts your eyes
But that's another thing
Nothing really matters
Behind the shades of blue

Itachi katsoo ympäri huonetta. Jokaisen millimetrin käyttö on harkittu tarkkaan, mitään turhaa ei ole ostettu, eikä toisaalta koristeissa ole säästetty missään vaiheessa. Ylellisyys suorastaa pursuaa koko huoneesta. Huoneesta näkee selvästi omistajan olevan varakas – lievästi sanottuna.

Hiljainen piippaus puhelinpäätteestä saa Itachin havahtumaan päiväuniltaan.
”Niin TenTen?” Mies painaa punaisen napin pohjaan ja jää odottamaan vastausta.
”Täällä olisi herra, joka etsii Sasuke Uchihaa.”
”Nimi?” Itachi tietää kuulostavansa töykeältä, mutta nyt hän ei vain jaksa miettiä mitään, mikä edes liittyisi Sasukeen ja tämän lähtöön – varsinkaan tämän lähtöön.
”Hatake Kakashi.” Uchiha ei ole missään kuullut nimeä aikaisemmin, Sasuke ei ole koskaan maininnut kyseistä henkilöä.
”Päästä hänet sisään.” Itachi päästää toisen sisään pelkästä uteliaisuudesta.

Blind boys never lie
But that's another thing
Nothing really matters
Behind the shades of blue

Tumma puinen ovi, huoneen toisella puolella aukeaa. Ensimmäisenä sisään pilkistää TenTenin ruskea hiuspehko, jonka jälkeen esiin tulee harmaat hiukset omaava mies, tämän perässä varovasti kävelevä punahiuksinen nainen. Itachi kääntää kysyvän katseensa kohti TenTeniä, tämä ei kuitenkaan vastaa mitään, vaan lähtee pois huoneesta ja sulkee oven perässään.

”Hei. Anteeksi, että häiritsemme kesken kiireisen työpäiväsi.”  Pahoitteleva hymy kohoaa Kakashin huulille, tämän alkaessa puhua ja kääntäessään katseensa viimein Itachin puoleen. ”Mutta, emme löytäneet ketään muutakaan kenen puoleen kääntyä.”

”Ymmärrän. Mitä asianne tarkemmin koskee?” Itachi nyökkää ymmärtäväisesti Kakashille ja ohjaa tämän istumaan yhdelle huoneen sohvista.
”Kuka Sasuke oikeasti on? Kaikki mitä hän on kertonut, on vain käsitellyt sitä, että hän on töissä homobaarissa ja että kävi yksityistä koulua Englannissa, kunnes otitte hänet pois sieltä.” Kakashi katsoo Itachin punaisiin silmiin anovasti. Hän ei enää kestä valheita tai hiljaisuutta, hän haluaa totuuden.

”Sasuke on Uchiha-yhtymän toinen perillinen, heti minun jälkeeni.” Itachi katsoo hetken käsiään ja punnitsee sanoja. Mitä hän oikeasti voi kertoa kuka Sasuke on? Ei kukaan voi oikeasti kertoa kuka toinen on. ”Vanhempien kuoltua, hän halusi kieltää koko yhtymän olemassaolon ja oman olemassaolon. Aika sisäoppilaitoksessa sai kuitenkin aikaan pienen muutoksen hänessä, mutta edelleenkään hän ei ole valmis ottamaan ohjia omiin käsiinsä. Kuitenkin nykyään hän omistaa 40 prosenttia viidestä baarista minun kauttani.”

TenTen astuu takaisin huoneeseen, mukanaan tarjotin, jolla on teekannu, kolme kuppia ja pikkuleipiä. Hiljaa tämä asettelee kupit pöydälle ja pikkuleipä astian keskelle pöytään. Poistuen heti perään huoneesta.

”Ottakaa teetä, olkaa hyvä.” Ystävällinen hymy kohoaa viimein Itachin huulille, tämän tarjotessa toisille teetä.
"Kiitos.” Kakashi ojentaa Sakuralle yhden kupeista ja hymyilee tälle rohkaisevasti. ”Missä Sasuke on tällä hetkellä?”
”En tiedä. Hän lähti pari päivää sitten, enkä ole sen jälkeen kuullut hänestä mitään.” Itachi hymyilee Kakashille surullisesti. ”Mikä oli suhteesi Sasukeen?”
”Hän tanssi minulle kerran baarissa ja lähdimme siitä sitten meille. Juttelimme jotakin lapsuudesta ja Sasuke kertoi vain vähän itsestään. Ei ole mitään sanaa kuvaamaan meidän suhdettamme, vähän puhetta ja vähän suuria tekoja. Siinä se.” Kakashi hiljenee ja katsoo kuppiinsa, miksi hän edes yrittää selvittää mitään Sasukesta? Hehän vain viettivät yhden yön ja yhden päivän kahdestaan. Eihän se vielä anna mitään syytä tutkia toisen elämää.

”Minkä kautta löysitte minut?” Itachi katsoo hetken naista Kakashin vierellä. Tämä ei ole esitellyt naista, eikä nainen ole sanonut mitään, hymyillyt vain kerran kevyesti Kakashille. Eivätkä he voi olla Kakashin sanoin yhdessäkään.
”Kävimme Sasuken baarissa ja Orochimaru kertoi sinusta, koska ei osannut kertoa Sasukesta olinpaikasta yhtään mitään.”

'Cause in the end
You're just reborn again

Itachi sulkee oven vieraidensa perässä. Hän huokaisee hiljaa, siirtyessään nojaamaan suljettuun oveen ja alkaessaan jälleen keksittyä juuri käytyyn keskusteluun Sasukesta.  Hän oli kertonut Kakashille tämän ja Orochimarun suhteesta ja miten hän asian näkee. Oikeastaan hän oli kertonut kaiken Sasukesta ja mihin Sasuke ikinä liittyykään.

Puhelimen hiljainen piipitys työpöydällä saa Itachin ryhdistäytymään ja kulkemaan huoneen toiselle puolelle.
”Niin?”
”Sain lisää aikaa, mutta haluan puhua kanssasi.” Deidaran ääni on pahoitteleva, kuin tämä pyytäisi anteeksi jotain jota ei vielä ole tapahtunut, mutta jota ei voi välttää.
”Mistä?”
”Sopimuksesta.” Itachi kuuntelee kuinka Deidara huokaisee, sytyttää tupakkansa ja vetää ensimmäiset sauhut. ”Meidän mahdollisuuksistamme tehdä vielä jotain.” Tämän ääni ei enää värise, vaan on täynnä tietynlaista nautintoa.
”Tule seitsemäksi kartanolle.” Itachi ei jää odottamaan toisen vastausta vaan sulkee puhelimen ja istuutuu takaisin tuolilleen, nauttien hiljaisuudesta ja sulkien silmänsä.

You wanna rock
Nothing's gonna make you stop
And nothing's gonna break you up
Everybody knows you're lost
In the night time, honey
Lost boys

”Itachi. Ensi viikolla on viisi kokousta ja päivällinen.” TenTen asettaa seuraavan päivän ohjelmiston Itachin muutenkin jo täydelle työpöydälle. ”Yksi kokouksista käsittelee Uchiha-yhtymän tulevaisuutta ja laajentumista.”
”Selvä.” Uchiha ottaa hajamielisesti kansion esille. ”Mitä päivällisellä syödään?”
”Tarjolla on jonkun vieraan maan erikoisuuksia, en nyt muista mitä, mutta sen pitäisi kyllä lukea siellä.” TenTenin huulille nousee hymy, tämän seuratessa Itachin nenän nyrpistymistä ja happaman naaman nousemista irti papereista.
”Etkö voisi vaikuttaa menuun yhtään?”
”En.”
”Kuinka välttämätön tämä päivällinen on?” Itachi kääntää sivua ja alkaa lukea kokouksissa käsiteltäviä asioita.
”Jonkin verran. Teillä ei ole mahdollisuuksia jättää sitä väliin.” Nainen näyttää pelästyneeltä Itachin katsoessa tätä kulmien alta hiukan vihaisen oloisesti. ”Tietenkään, jos ette keksi tarpeeksi hyvää syytä”, brunette korjaa sanojaan.
”Keksi sinä sellainen ja ilmoita se heille huomenna.” Virnistys kohoaa miehen kasvoille tämän laskiessa kansio takaisin pöydälle ja ottaessaan rennomman asennon tuolillaan.
”Selvä. Teen sen huomenna. Työpäiväni loppui jo kymmenen minuuttia sitten.” TenTen nappaa kansion ja suuntaa ovelle. ”Huomiseen.”
”Huomiseen.”

We are dead until dark
But that's another thing
Nothing really matters
Behind the shades of blue

“Mitä olet keksinyt?” Itachi istuttaa Deidaran yhdelle nahkasohvista ja suuntaa itse kohti baarikaappia. Hän ottaa kaksi konjakkilasia ja kaataa kumpaankin normaalia isommat ryypyt.
”Sain lisäaikaa siihen asti että Sasuke tulee takaisin, en yhtään enempää.” Hymy kohoaa Deidaran huulille, tämän nähdessä Itachin tuotokset. ”Ja he käskivät meidän alkaa harkita toista vaihtoehtoa.” Mies ottaa toisen lasin vastaan.
”Toinen vaihtoehto on mahdoton.”
”Miksi? Itachi, muuten menetämme puolet yhtymästä ja meidän on pakko alkaa neuvotella monien muiden kanssa päätöksistä. Siitä ei tule helppoa.”
”Naiset eivät ole minua varten.” Itachi juo loput konjakistaan, ennen kuin lähtee uudelleen täyttämään lasiaan. ”Enkä halua tänne asumaan ketään, ketä en tuntisi.” Nopeasti Uchiha lasi on jälleen täynnä ja tyhjä.

Deidara katsoo Itachin touhuja ja pyörittelee omaa juomaansa lasissa. ”Hän ei olisi tuntematon.” Mies viimein kuiskaa. ”Eikä hänen tarvitse olla nainen, jos se on ongelma.” Deidara nostaa viimein katseensa Itachiin, nähdäkseen tämän reaktion. Uchiha katsoo toista kuin tyhmää, eikö tämä ole lukenut testamenttia tarpeeksi monta kertaa osatakseen sen ulkoa.
”Se lapsi kohta siinä, miten kuvittelet kahden miehen saavan lapsen keskenään?”
”Adoptoikaa.” Deidara vaihtaa vaivaantuneena asentoaan ja katsoo toisen suurentuneita silmiä.
”Ei sitä voida laskea!”
”Miksei? Adoptio on melkein sama asia, kuin biologinen lapsi. Kummallakin on yhtä suuri merkitys vanhemmilleen ja samat oikeudet. Joten miksipä ei?” Deidara nostaa toista kulmakarvaa kysyvästi katsoessaan Itachia. Tämän on vaikea sulattaa yhtään mitään uutta. Ihan kuin tämän kaikki pitäisi olla hänelle valmiina ja ottaa vain siitä.
”Ei.” Itachi ottaa koko pullon mukaansa ja istuu blondia vastapäätä. ”Ei lasta, vielä.”

”Sitten on vielä eräs asia.” Deidara punnitsee katseellaan kuinka paljon voi vielä kertoa Itachille, ilman että tämä menettää lopullisesti hermonsa. ”Vanhempanne tekivät jonkun vanhan suvun kanssa liiton, että jompikumpi teistä, Sasuken kanssa, nai heidän tyttärensä. Uskoisin että tästä on kyllä kerrottu teille joskus.”
”Mitä!” Itachi nousee tuolista ja tiputtaa konjakkipullon lattialle. ”Valehtelet!”
”En.” Deidaran katse seuraa Itachin kiroamista ja puhelimen kaivamista taskusta. Nopeasti tämä on jo kutsunut paikalle jonkun palvelijoista siivoamaan sotkun ja tuomaan kellarista uuden konjakkipullon.

You say
You wanna live like I do
But that's another thing
Nothing really matters
Behind the shades of blue

“Itachi. Sinun pitää suostua. Se on vanhempiesi tahto.” Deidara uskaltaa viimein avata suunsa, nähdessään Itachin istuvan itseään vastapäätä, konjakkilasi kädessään. ”Eikä oikein ole muuta vaihtoehtoa.”
”Ei.”
”Itachi. Harkitse edes.”
”Ei.”

Blondi mies nousee sohvalta ja kävelee Itachin eteen. ”Mikä siinä on niin vaikeata hyväksyä?”
”Minä en päästä kotiini asumaan ketään tuntematonta naikkosta, enkä tee lasta tämän kanssa. Enkä varsinkaan tee sitä jonkun tyhmän sopimuksen takia.” Uchiha laskee pullon pöydälle ja kääntää katseensa toiseen mieheen.
”Entä adoptiovaihtoehto?”
”En halua jälkeläisekseni ketään, ketä ei edes näytä Uchihalta. Sehän olisi kuin pyhäinhäväistys.”
”Sitten sinulla ei ole vaihtoehtoa.” Deidara huokaisee ja laskee lasinsa takaisin pöydälle. ”Otat hänet, mutta elät elämääsi, kuten tähänkin asti. Uskoisin että hän kyllä suostuu siihen, jos saa vain elää omaa elämäänsä kuten on tehnyt tähänkin asti.” Virnistys kohoaa vaaleahiuksisen miehen huulille, tämän istuessa Itachin syliin. Mies painaa pienen suudelman toisen huulille. ”Olisiko se niin paha vaihtoehto?”

Itachi kietoo kätensä toisen lanteiden ympäri ja vetää tätä lähemmäksi, mutta kysymykseen hän ei suostu vastaamaan.

'Cause in the end
We're just reborn again

“Oletko aivan varma tästä?” Itachi kääntää katseensa blondiin vierellään. Tämä ei näytä yhtään edes huolestuneelta tai epävarmalta.
”Niin kauan, kuin sinä olet valmis yrittämään.”  Hymy kohoaa Deidaran huulille, tämän katsoessa Itachin vaivaantunutta olemusta. ”Hyvin se menee.” Mies vielä sanoo, ennen kuin siirtyy avaamaan ovea vieraille.

”Tervetuloa.” Itachi hymyilee vierailleen.
”Hei. Kiitos kutsusta.” Nainen tarttuu Itachin ojentamaan käteen. ”Luulimme jo, että Fugakun ja Mikoton kuoltua sopimus olisi rauennut.” Rouva Yuuhin kasvoille nousee väsynyt hymy.
”Ilman Deidaran muistutusta, niin olisi voinut käydäkin.” Itachi kääntää katseensa hetkeksi Deidaran puoleen. ”Käytkö ilmoittamassa keittiöön, että alkuruoan voi tarjoilla?” Blondi nyökkää nopeasti ja lähtee kohti keittiötä. ”Siirrytäänkö kohti salia? Päivällinen on juuri valmis.” Itachi tarjoaa naiselle käsikynkkäänsä ja johdattaa vieraat suureen ruokasaliin.

”Emme ole käyneet täällä varmaan kymmeneen vuoteen, mutta mikään ei ole muuttunut.” Nainen taputtaa Itachin kättä hymyillen. ”Vai mitä rakas?” Tämä katsahtaa takanaan kävelevään mieheensä.
”Mikään ei ole muuttunut.” Miehen katse seurailee tuttuja kuvia seinällä, pysähtyen yhteen kuvaan, jossa Sasuke on kymmenen vuotta vanha ja keinuu iloisen näköisenä. ”Missä veljesi muuten on?”
”Sasuke lähti noin viikko sitten Amerikkaan.” Itachi hymyilee ja auttaa rouvan istumaan yhdelle tuoleista.

”Mahtaa olla yksinäistä asua näin suuressa talossa.” Rouva Yuuhi taputtaa Itachin kättä, katsoen samalla sen pienempiäkin uurteita, kuin yrittäen etsiä jotakin vastausta. ”Voi sinua.” Itachi hymyilee naiselle ja työntää tämän tuolin lähemmäs pöytää.
”En minä täällä yksin ole.” Itachi jatkaa matkaansa toiselle puolelle pöytää. ”Täällä käy paljon vieraita ja suurimman osan ajasta olen kuitenkin toimistolla.”
”Miten ehdit antaa aikaa tyttärellemme, jos ole koko ajan toimistolla?” Herra Yuuhi nostaa katseensa pöydästä kohti Itachia, joka vain hymyilee.
”Ei minun siellä näin paljoa tarvitsisi olla. En vain tykkää istua täällä yksin tekemättä mitään.”

Neljä tarjoilijaa astuu huoneeseen, jokaisella mukanaan yksi lautanen, jonka nämä asettavat jonkun eteen. Pian kaikilla on edessään alkukeitto.

”Hyvää ruokahalua!”

Nothing's gonna make you stop
And nothing's gonna break you up
Everybody knows you're lost
In the night time, honey
Lost boys

”Koska sitten pidämme häät?” Vanhempi mies nojautuu paremmin sohvan selkänojaa vasten.
”Mitä tässä kiirettä turhaan pitää? Eikö olisi kaikille parempi, jos saisimme Kurenain kanssa tutustua rauhassa, ennen kuin muutamme yhteen.” Itachi kaataa konjakki kahteen lasiin. ”Ja se olisi hiukan uuden aikaisempaankin. Eikö?”
”Niin olisihan se kaikille niin parempi.”  Mies nyökyttelee Itachin sanoille, samalla kun ottaa tämän ojentaman konjakkilasin.
”Eli teemmekö niin kuin ehdotin?” Itachi kohottaa toista kulmakarvaansa kysyvästi, katsoessaan toista kohden.
”Tehkäämme niin!” Mies kohottaa lasiaan ja kilistää sitä Itachin lasia vasten hymyillen onnellisesti.

Alright

Parikymmentä vaikutusvaltaisen näköistä miestä ja naista pulisevat keskenään. Kaikki ihmettelevät samaa asiaa. Kenet Itachi on saanut?

”Saisinko hiljaisuutta?” Tsunade nousee ylös ja nojaa pöytään. ”Kaikkihan tietävät miksi olemme täällä?” Hiljaisuus valtaa suuren kokoushuoneen, jokaisen nyökätessään päätään Tsunaden sanoille. ”Hyvä. Onko teidän mielestänne Itachi valmis ottamaan Uchiha-yhtymän nimiinsä?”

”Entä Sasuken kohtalo?” Tobirama nostaa katseensa papereista kohti Tsunadea. ”Miten annamme hänelle perinnön?” Jokainen pöydän ääressä heristää korviaan Tobiraman puheille ja Tsunaden vastaukselle.
”Annamme hänelle jonkun suurista huviloista ja loput sitten rahana. Vai onko muita ideoita?” Jokaisen kasvoille kohoaa helpottunut ilme. ”Ja jos Sasuken jälkeläinen tahtoo Uchiha-yhtymään, tälle tulee antaa mahdollisuus päästä johtoryhmään.” Tsunade naputtaa muutamat paperit pöytään ja kaivaa kansiostaan pienen nipun allekirjoitettavia papereita. ”Jos kellään ei ole enää kysyttävää ja olemme yhtä mieltä asiasta, niin allekirjoitammeko paperit?” Tämä pistää paperit kiertämään pöytää.

Nothing's gonna make you stop
And nothing's gonna break you up
Everybody knows you're lost
In the night time, honey
Lost boys
Nothing's gonna make you stop
And nothing's gonna break you up
Everybody knows you're lost
In the night time, honey
Lost boys  

”Itachi! Minulla on hyviä uutisia!” Deidara juoksee Itachin kiinni käytävällä, saaden tämän huomion kokonaan itselleen.
”Kerro.”
”Neuvosto on päättänyt, että saat koko Uchiha-yhtymän johtoosi, heti kun olet naimisissa.” Deidara hymyilee ja antaa Itachille käteen paperinivaskan. ”Kukaan ei laittanut vastaväitteitä, vaikka Sasuken kohtalosta vähän riideltiinkin.”
”Hyvä.” Hymy kohoaa Itachin huulille tämän kuunnellessa Deidaran kertomusta ja selatessa papereita pikanopeudella läpi. ”Tule illalla kartanolle, niin jutellaan tarkemmin.” Mies hymyilee ja painaa pienen suudelman toisen huulille, ennen kuin laittaa paperit takaisin toisen käteen ja jatkaa matkaansa kohti työhuonettaan.

Nothing's gonna make you stop
Lost boys
Everybody knows you're lost
Lost boys