Uusia tuttavuuksia osa 11


Mustat, lyhyet hiukset omaava poika istui asuntonsa sohvalla katse lukittuna kädessään olevaan valokuvaan. Iloinen, vaaleat hiukset omaava poika nauroi sydämellisesti kuvassa silmät tuikkien.

Jokin aika sitten tämä poika oli ollut hänen oma aarteensa, palkintonsa, jonka hän halusi saada. Mutta nyt… hän vihasi tätä. Hän ei oikein ymmärtänyt, mistä hänen vihansa voima tätä poikaa kohtaan kumpusi, mutta sillä ei ollut mitään väliä. Hänen ei tarvinnut tietää sitä. Sillä ei olisi mitään merkitystä, poika tulisi joka tapauksessa kärsimään.

Nautinnollinen hymy kasvoillaan, mustasilmäinen poika repi valokuvan hitaasti kahtia. Ja uudelleen ja uudelleen. Niin kauan, kunnes kuva oli yhtä silppua lattialla. Naurahtaen tyytyväisenä, hän käänsi katseensa ovelle tuntiessaan jonkun tuijottavan häntä.

“Sai, sinun pitäisi harkita tekojasi. Tuo poika ei ole tehnyt sinulle mitään”, Gaara sanoi luoden pikaisesti katseensa lattialla olevaan silppuun.

“Älä sinä rupea määräilemään minua”, Sai ärähti vaaralliseen sävyyn.

“Kerro minulle, mitä sinä ajattelet, jotta voin auttaa sinua.”

“En minä tarvitse apuasi.”

“Tarvitset sinä, ja haluan auttaa sinua, koska olen huolissani sinusta”, punahiuksinen poika vastasi rauhallisesti ja kosketti varovasti parhaan ystävänsä olkapäätä. “Kuulin Naruton kertovan muutama viikko sitten ystävilleen, mitä sinä teit hänelle”, Gaara jatkoi säilyttäen malttinsa hankalan toverinsa suhteen.

“Niin… harmi että epäonnistuin. Mutta älä huoli, minulla on parempi suunnitelma, jota olen kehitellyt nämä kolme viikkoa”, Sai vastasi innostunut sävy äänessään.

Gaara oli arvannut tämän. Hän ei halunnut Sain tekevän enää mitään typerää, muuten poika olisi pahoissa vaikeuksissa. Mutta miten tätä voisi estää tekemästä enää vahinkoa Narutolle?

“Sai, kuuntele. Sinä et saa vahingoittaa Narutoa enää. Olisi parempi, jos unohtaisit hänet, hän ei ole tehnyt mitään sinulle”, Gaara jatkoi itsepintaisesti pojan pään kääntämistä laskien toisenkin kätensä Sain olkapäälle ja tuijottaen tätä silmiin.

“Onpas! Hän ei huolinut minua ja kehtasi lyödä minua päin näköä! Ja sinä! Olet tainnut vaihtaa puolta, kun puolustat häntä!” Sai raivostui iskien ystäväänsä kasvoihin.

Gaara lennähti istumaan Sain eteen. Hän tuijotti raivoissaan olevaa ystäväänsä, joka näytti tällä hetkellä enemmän villiltä eläimeltä, kuin inhimilliseltä olennolta.

“Sai! En minä ole mitään puolta vaihtanut. Olen ystäväsi ja tulen aina olemaan, mutta sinun pitää lopettaa tämä hulluus, ennen kuin sinulle itsellesi käy huonosti!”

Gaara tiesi valinneensa sanansa väärin toisen ja kolmannen iskun osuessa häneen. Sai oli hyökännyt hänen kimppuunsa ja takoi häntä nyt mihin sattui yltämään. Gaara ei voinut kuin syyttä itseään, hän oli sanonut yhden ratkaisevan, väärän sanan: hulluus. Sai oli aina ollut herkkä sen sanan suhteen.

Gaara kesti valittamatta iskut jotka sai, mutta hän yritti kuitenkin saada ystävänsä pois kimpustaan ja rauhoittumaan. Hän ei onnistunut siinä.

Yllättäen Sai kuitenkin lopetti hänen hakkaamisensa omasta tahdostaan. Sai nosti hänet rinnuksista ylös ja raahasi hänet ulko-ovelle nakaten hänet ulos asunnostaan.

“Sinulla ei ole tänne enää mitään asiaa”, Sai totesi kylmästi lyöden oven kiinni.

Gaara nousi hoippuen jaloilleen. Hän pyyhkäisi haljennutta huultaan tuhrien sormensa vereen. Joka paikkaa kivisti, mutta hän työnsi kivun taka-alalle. Sain hyvinvointi meni edelle ja huoli siitä, mitä Narutolle voisi tapahtua.

Saatuaan tasapainonsa kohdalleen, Gaara lähti ripein askelin kohti kotia. Hän ei ollut katkera siitä, mitä Sai oli juuri tehnyt. Hän tiesi syyn ystävänsä käytökseen ja siksi hän pystyi antamaan tälle helposti anteeksi.

--------------

Naruto istui hiostavan kuumassa luokassa kuunnellen Irukan seksuaalivalistusta, joka luonnollisesi kuului terveydenhoitajan työnkuvaan. Sen verran, mitä hän sattui ajatustensa lomassa kuulemaan, hän totesi Irukan hoitavan puhumisen mallikkaasti ja asiallisesti, aivan eritavoin kuin Itachi biologian tunnilla. Tosin ei Itachilta olisikaan voinut odottaa loistavaa suoritusta. Kiba vaikutti kyllä monien muiden kanssa pettyneeltä, koska he eivät saaneet katsella tällä kertaa asiaan liittyviä videoita.

Naruto avasi ikkunan ja antoi viileän tuulen leyhytellä hennosti kasvojaan. Hän oli laittanut merkille, että Sai ja Gaara olivat tänään pois koulusta. Gaaran poissaoloa hän ihmetteli enemmän kuin Sain, sillä mustahiuksinen poika oli usein poissa, toisin kuin Gaara.

Sai. Naruto oli miettinyt kuluneet viikot poikaa ja tämän ajatuksenjuoksua. Hän ei vain saanut mitään loogista ratkaisua aikaiseksi. Hän oli luullut Sain pitävän hänestä, mutta sitten tämä oli työntänyt hänet auton alle.

Hänen onnekseen auto ehti pysähtyä ajoissa ja itsensä esitellyt nainen, Tsunade vei hänet kotiin. Kun hänen vanhempansa kuulivat tapahtumasta, he olivat ensin raivostuneet ja uhanneet soittaa poliisille, kuten odottaa saattoi. Ja tietenkin he olivat lellineet häntä koko loppupäivän, varsinkin Kushina. Ja sitten he olivat ryhtyneet Naruton mielestä ylisuojeleviksi. He olivat vieneet ja hakeneet hänet kouluun muutaman päivän ajan, kunnes hän sai taottua heihin järkeä.

Sasuke oli ollut kaikkein pahin. Tämä oli raivostunut silmittömästi ja uhannut tappaa Sain siihen paikkaan, heti kun oli varmistunut siitä, että Naruto oli aivan sataprosenttisesti kunnossa. Naruto oli joutunut pidättelemään höyryävää poikaystäväänsä ja puhumaan tälle lähes tunnin verran järkeä.

Naruton mielestä ei ollut mitään järkeä lähteä kostamaan Saille, se vain pahentaisi asioita. Ja poliisille hän ei aivan vielä tahtonut tehdä ilmoitusta, ei ennen kuin hän olisi selvittänyt, miksi Sai teki niin. Ja eihän poika ollut yrittänyt mitään kolmeen viikkoon tapahtuman jälkeen.

Naruto säpsähti ajatuksistaan kellon soidessa välitunnille. Hän keräsi kiireen vilkkaa tavaransa ja haihdutti mielestään äskeiset mietteet nähdessään Nejin kävelevän edessään. Hän otti vauhtia ja loikkasi ruskeahiuksisen pojan reppuselkään.

Neji meinasi kaatua yllättävän painon painaessa hänet kumaraan, mutta viime hetkellä hän onnistui pitämään tasapainonsa. Äreänä hän vilkaisi syrjäsilmällään, kuka oli kehdannut tulla hänen reppuselkäänsä. Tajutessaan kyydissä istujan olevan Naruto, hän sulatti kolean ilmeen kasvoiltaan hymyyn, otti kiinni pojan polvien alta ja pinkaisi juoksuun.

Kaksikko viiletti nauraen muiden ystäviensä ja luokkalaisten ohi käytävään ja jatkoivat matkaansa. Haku hyppäsi Sasuken selkään ja Uchiha lähti mukaan leikkiin rynnäten kevyt poika selässään toisen kaksikon perään.

Kiban selkään kopsahti myös painolasti. Ino kuikisteli pojan olan takaa ja kannusti tätä liikkeelle. Juuri kun Kiba oli tekemässä kuten käskettiin, Sakura änkesi hänen syliinsä prinsessan tavoin istumaan. Vaikka tytöt eivät painaneet yksistään paljon, kahden naisen paino meinasi viedä häneltä jalat alta.

Kiba kohensi ryhtiään ja lähti hitaasti hölkäten muiden perään tyttöjen valittaessa hänen hitauttaan. Kiba vain nauroi. Ei hän pääsisi nopeampaa.


Naruto istui edelleen Nejin reppuselässä, vaikka he eivät liikkuneetkaan mihinkään. Neji oli juossut ulos heidän lempipaikalleen suuren puun varjoon. Haku ja Sasuke olivat heidän seurassaan ja he odottelivat muiden saapumista.

“Mikä niillä oikein kestää? Onko niillä näin huono kunto?” Haku kysyi Sasuken repparista nojaten leukaansa Uchihan päälakeen.

Juuri kun Neji oli vastaamassa, heidän näköpiirinsä ilmestyi kummallisen muotoinen möhkäle. Tiirailtuaan hetken, he erottivat tulijat. Heidän naurunsa kuului Kiban korviin ja tämä juoksi viimeiset metrit muiden luo ja lösäytti tytöt maahan puuskuttaen.

“Kibastahan on oikein tullut naistenmies, hoitelee välejään samanaikaisesti kahden naisen kanssa!” Naruto kajautti virnistellen Kiballe.

“Itse olet tuollainen miestennielijä, kun Nejillä ratsastat!” Kiba puuskahti iloisesti hengitystensä välistä.

“No, mutta sehän tarkoittaisi, että Hakukin on sellainen”, Neji huikkasi väliin jatkaen leikinlaskua.

“Muuten ihan hyvä, mutta Naruto ja Sasuke seurustelevat”, Ino heitti väliin pirullinen hymy kasvoillaan.

Inon lausahdus sai kaikki hiljaisiksi. Sasuke ja Naruto tuijottivat tyrmistyneinä Inoa, eivätkä voineet uskoa tämän möläyttäneen moista. Muut pojat taas tuijottivat heitä kiinteästi, eivätkä olleet aivan varmoja, pitäisikö Inon juttuihin uskoa.

“Älä katso minua noin murhaavasti Sasuke. Ystävien kesken ei ole noin suuria salaisuuksia, ja he olisivat saaneet tietää sen ennemmin tai myöhemmin.”

Sauske siirsi katseensa Narutoon, joka oli punastunut ja vältteli kaikkien katseita. Varuillaan Uchiha nosti katseensa kolmeen muuhun poikaan. Hän ei tiennyt yhtään, miten he reagoisivat asiaan.

Ino ja Sakura päättivät antaa pokien hoitaa asian keskenään, ja niinpä Sakura poimikin laukustaan kirjan, joka kansikuvan perusteella sisälsi varmasti yaoita, ja yhdessä he syventyivät lukemaan sitä.

“Ööh, tuota… se siis pitää paikkansa?” Neji viimein kysyi.

“No, tuota… niin”, Naruto sopersi.

“Kuinka kauan?” Haku tiedusteli ystävälliseen sävyyn.

“Muutama viikko sen jälkeen, kun Naruto tuli tähän kouluun”, Sasuke vastasi edelleen odottaen tuomiota.

“Huh huh. Täytyy sanoa, että tämä tuli aikamoisena yllätyksenä. En olisi uskonut teistä kahdesta”, Kiba sanoi ja jatkoi virnistäen. “Mutta ei se minua vaivaa lainkaan.”

“Miksi, jos saan kysyä? Sasuke kysyi epäuskoinen ilme kasvoillaan.

“Koska minä seurustelen Shikamarun kanssa”, Kiba vastasi punastuen, mutta hyvillään siitä, että sai viimeinkin tunnustettua asian ystävilleen.

“MITÄ? Milloin? Miksei me tiedetty mitään?” Tytöt huudahtivat harmistuneina siitä, että näin mehukas juttu ei ollut kulkeutunut heidän tietoonsa.

“Se alkoi pari kuukautta sitten, ja ehkä ette saaneet tietoa siksi, että Shikamaru on meitä vuoden vanhempi ja käy lukiota toisessa rakennuksessa kuin me, ja tietenkin olen hyvä pitämään salaisuuksia”, Kiba vastasi silmää vinkaten.

“Täytyypä sanoa, että olet aika hyvä pitämään salaisuuksiasi, kun kukaan meistä ei ole huomannut mitään. Onnittelut seurustelusi johdosta”, Sasuke sanoi veikeä hymy huulillaan ja pukkasi Kibaa olkapäällään.

“Samat sanat.”

“Mitä mieltä te kaksi olette meidän ja Kiban yllättävästä suhteesta?” Naruto kysäisi hiljaisella äänellä.

Haku käänsi huomionsa Narutoon. Tämä vaikutti hyvin vaivautuneelta ja liikehti levottomasti. Hakulta meni hetki, ennen kuin hän ymmärsi mistä kiikasti. Naruto pelkäsi, että he eivät hyväksyisi asiaa ja että heidän ystävyytensä olisi nyt ohi.

“Minua asia ei vaivaa. Jos rakastaa jotakuta, sukupuolella ei ole mitään merkitystä”, Haku vastasi rauhoittava hymy huulillaan.

Kaikki odottivat nyt ilmeettömän Nejin vastausta. Tämä oli ollut hälyttävän hiljaa siitä saakka, kun oli esittänyt keskustelun alussa varmentavan kysymyksen. Nejin ilme oli tiukka, ja siitä muut ymmärsivät hänen miettivän asiaa puolin ja toisin.

“Hmm… enköhän minä totu ajatukseen. Eihän se teitä ihmisinä ja ystävinäni miksikään muuta”, Neji lopulta vastasi vilkaisten kaikkia silmiin.

Kaikkien kasvoille nousi helpottunut hymy, nyt kun asiat oli selvitetty. Iloisin ja huojentunein mielin he suuntasivat seuraavalle tunnille.

------------

“Sasukee! Mihin sinä viet minua!?” Naruto kiljaisi poikaystävänsä vetäessä häntä perässään.

“En kestä enää, Naru-chan. Minun on aivan pakko saada sinut nyt.”

Naruto helahti kirkkaanpunaiseksi kasvoiltaan ja pyristeli heikosti vastaan, vaikka hän alitajunnassaan halusikin tehdä aivan samaa asiaa. Sasuke jatkoi matkaansa pitäen tiukasti, mutta hellästi Naruton ranteesta kiinni.

“Minne me sitten menemme? Meillä olisi vielä yksi tuntikin, joka alkaa kohta.”

“Se saa nyt jäädä välistä.”

Sasuke käveli määrätietoisesti koulun parkkipaikalle ja haravoi aluetta kasteellaan. Löydettyään etsimänsä hän suuntasi kulkunsa mustan auton luokse toivoen oven olevan auki. Riemastuneena hän totesi, ettei ovi ollut lukossa. Hän avasi oven ja tuuppasi hellävaroin Naruton takapenkille.

“Sa-sasuke! Emme me voi tehdä sitä täällä! Kenen auto tämä edes on?” Naruto vastusteli katsellessaan tummennettuja ikkunoita.

“Itachin. Ja älä huoli, hänen työpäivänsä päättyy vasta parin tunnin päästä, kukaan ei yllätä meitä täältä”, Sasuke vastasi suudellen allaan odottavia, pehmeitä huulia.

Naruto antoi periksi ja vastasi suudelmaan. Hän oli aivan liian innoissaan tulevasta, jotta voisi enää vastustella. Hän tunsi Sasuken käsien vaeltavan kyljillään ja huulet kaulallaan, jonne ne olivat hetki sitten siirtyneet. Naruto antoi omien käsiensä vaellella Sasuken rintakehällä ja yllättäen nipisti kankaan lävitse oikeanpuolesta nänniä.

Sasuke huokaisi yllättävän liikkeen johdosta ja nosti katseensa allaan makaavan pojan ilkikurisesti kiilteleviin silmiin. Hymyillen Sasuke vähensi vaatteitaan nakaten paitansa auton lattialle ja sinne lensi varsin pian myös nuoremman paita. Innokkaana Uchiha hyökkäsi paljaan ihon kimppuun kuljettaen kieltään solisluulta vasenta nänniä kohti ja näykkäisten sitä.

Naruto inahti ja kiemurteli Sasuken alla tämän jatkaessa puuhiaan. Naruto tunsi jo nyt housunsa ahtaiksi. Kaikkein pahin vastus oli kuitenkin autossa noussut lämpötila heidän puuhailujensa, ja autoa lämmittävän auringon vuoksi.

Sasuke eteni vääjäämättömästi alemmas ja tavoitti viimein suudelmillaan housujen reunan ja vyön. Kuului pieni kilahdus hänen avatessa vyön. Malttamattomana enempiin esileikkeihin, Sasuke kitkutti housuja pois. Hän joutui menemään monelle mutkalle ahtaalla takapenkillä saadakseen ne pois, ja vielä omansakin kaiken lisäksi.

Viimein he olivat molemmat alasti. He tutkivat ahnaasti katseillaan toisiaan, pieni puna kasvoillaan. Sasuke etsi Narutosta perääntymisen merkkejä, mutta ei löytänyt niitä. Niinpä hän kumartui alemmas ja nuolaisi kokeilevasti Naruton elintä.

Naruto huokaisi nautinnon väreiden kulkiessa lävitseen. Sasuken ottaessa hänen koko pituutensa suuhunsa ja alkaessa tekemään suullaan edestakaista liikettä, Naruto tarrasi kiinni mustasta penkistä inahdellen vähän väliä.

Sasuke innostui entistä enemmän kuullessaan rakkaansa voihkivan käsittelyssään. Hän siveli vasemmalla kädellään blondin hoikkaa lantiota samalla kun jatkoi tämän elimen imemistä ja työnsi yhden sormensa Naruton sisään.

Naruto voihkaisi kovempaa kuin aiemmin yhtäaikaisen nautinnon ja kivun tunteen sekoittuessa keskenään. Muutama kyynel puski tiensä läpi hänen sinisiin silmiinsä kahden sormen vielä työntyessä hänen sisäänsä ja alkaessa liikkua.

“Sa-sasuke… tuo sa-sattuu”, Naruto kuiskasi tiheän hengityksensä lomasta.

“Olen pahoillani, mutta minulla ei ole liukastetta. Rentouta itsesi. Kipu menee kyllä pian ohi, lupaan sen”, Uchiha vastasi rauhoittavasti lopetettuaan Naruton elimen kiusaamisen sen ollessa jo lähellä laukeamista.

Sasuke jatkoi sormityöskentelyään tehden saksimaista liikettä samalla kun suuteli hellästi Narutoa huulille ja otsalle rauhoittavasti. Naruton saatua itsensä rentoutumaan ja totuttuaan hieman sormiin sisällään, hän huomasi kivun jäävän taka-alalle. Sormien osuessa tiettyyn pisteeseen hänen sisällään, Naruto huudahti nautinnosta nostaen lantiotaan.

“Mi-minä en kestä enää!”

Sasuke veti sormensa pois Naruton sisältä heti kuullessaan nuo sanat. Hän päätti odottaa hetken, ennen kuin jatkaisi.

“Miksi sinä lopetit?” Naruto kysyi huohottaen.

“Et sinä vielä saa tulla, paras osio on vasta edessä.”

Hetken rauhoittumisen jälkeen Sasuke nosti Naruton lantiota ja etsi itselleen hyvää asentoa hien valuessa kehoaan pitkin.

“Oletko valmis? Tämä sattuu vähän enemmän, mutta kestät sen, jos rentoudut hyvin.”

Naruto nyökkäsi ja Sasuke ryhtyi työntämään elintään Naruton sisään. Naruto puri hammasta kivun aaltojen lävistäessä voimakkaana aaltona kehonsa. Kyyneleet vierivät hänen poskiaan pitkin, vaikka hän kuinka yritti niitä estellä. Hän tunsi Sasuken suutelevan silmäkulmaansa pyyhkien kyyneleet pois. Se rauhoitti hieman Narutoa ja hän onnistui rentouttamaan kivusta huolimatta itsensä.

Sasuke aloitti työntönsä varmistuttuaan, että Naruto pärjäsi. Aluksi työnnöt olivat hitaita ja rauhallisia, mutta kun Naruto päästi ensimmäiset huokauksensa, Sasuke lisäsi vauhtia.

“Sasuke, e-enemmän!” Naruto aneli.

Sasuke työntyi syvemmälle tavoittaen herkän pisteen ja saaden Naruton melkein kiljaisemaan. Sasuke tunsi kuumuuden tiukentuvan elimensä ympärillä, ja tiesi mitä se tarkoitti. Hän ehti työntää vielä muutaman kerran, kunnes hän laukesi Naruton sisälle ja tämä hänen rintakehälleen.

He huohottivat hyvän tovin tasaten hengitystään. Sasuke irrottautui Narutosta ja kampesi itsensä istumaan. Naruto oli liian voipunut moiseen ja jäi suosiolla aloilleen.

Kerättyään voimansa takaisin he siistivät itsensä, pukivat ylleen ja varmistivat, että tie auton luota oli selvä. Nopeasti he livahtivat ulos kuumasta autosta nauttien tuulesta hikisillä kehoillaan ja lähtivät käsi kädessä kohti koulun portteja. He eivät menisi enää viimeiselle tunnille.

----------

Pahantuulinen Orochimaru asteli rivakasti autoaan kohti, jotta pääsisi kotiin lepäämään raskaan työpäivän jälkeen. Hän oli koko päivän tehnyt paperitöitä ja siinä samalla tuurannut erään opettajan tunteja, koska tämä oli sairaana. Nyt hän oli aivan puhki ja kaipasi Itachin luo. Tämän sylissä oli ihana lepuuttaa päätä.

Orochimaru istahti kuskin paikalle ja kiinnitti turvavyön. Katsoessaan pienestä peilistä voisiko hän peruuttaa huolettomasti pois parkista, hän jähmettyi. Rehtori kääntyi penkissään katsomaan takapenkille, eikä tyrmistynyt ilme kadonnut hänen kasvoiltaan.

Hetkessä hän oli noussut autosta ja avannut takaoven nähdäkseen paremmin takapenkeille. Kyllä, hänen silmänsä eivät pettäneet. Hänen penkillään oli valkoinen tahra. Orochimaru kaivoi taskustaan nenäliinan ja pyyhki tahran pois varmistuen siitä, mikä tahra kyseessä oli.

Orochimaru irrotti edessä olevasta peilistä hyvin pienen valvontakameran. Hän oli asentanut kameran autoonsa, jos joku sattuisi varastamaan jotain hänen autostaan. Ainakin hän näin tietäisi, ketä voisi rangaista.

Keltaiset silmät pahantuulisesti kaventuneina Orochimaru palasi takaisin työhuoneeseensa ja kytki kameran tietokoneeseensa. Pian ruudulla näkyikin se, mitä hän oli pelännytkin. Mutta hän yllättyi täysin tunnistettuaan, ketkä kaksi oikein olivat vehdanneet hänen autossaan.

“Miten ne kehtaavat tehdä tuota minun autossani!” Orochimaru karjaisi lyöden nyrkillä työpöytäänsä ja sammuttaessa vasta alussa olevan videon.

Rauhoituttuaan hieman, Orochimaru tajusi, että voisi käyttää tätä videota hyväkseen. Sasuke tekisi mitä tahansa, jos hän uhkaisi levittää videon eteenpäin.

-------------

Gaara oli saapunut koulun portille odottamaan, että koulupäivä loppuisi. Hänen olisi aivan pakko löytää Sasuke, ennen kuin olisi liian myöhäistä.

Hän huomasi Kiban ystävineen kävelevän itseään kohti, mutta harmistui, kun Sasuke ei ollut heidän joukossaan.

“Kiba!” Hän huudahti saaden koirapojan huomion heti itseensä.

“Mitä sinä haluat?” Kiba kysyi epäileväisenä.

“Voisitko antaa minulle Sasuken numeron? Minulla on hänelle todella tärkeää ja kiireellistä asiaa.”

Kiba antoi numeron hetken harkinnan jälkeen, vaikka Gaara kaveerasikin Sain kanssa. Hän oli kuitenkin pitänyt Gaaraa aina fiksuna tyyppinä, ja tämä näytti niin vakavalta, että asian täytyi olla todella tärkeä.

Gaara kiitti Kibaa ja katosi nopeasti oppilaiden sekaan.


“Haloo?”

“Gaara täällä, minul-”

“Miten sait numeroni?” Sasuke tiukkasi keskeyttäen punapään.

“Kiba antoi. Kuuntele nyt minua. Sai aikoo tehdä Narutolle jotain tänään. Olen varjostanut häntä koko päivän ja hän on ollut normaalia kummallisempi.”

“Mitä!? Jos kerta tiedät asiasta, mikset ole estämässä häntä?” Sasuke huusi niin lujaa, että Gaaran täytyi pidellä hetken puhelintaan kaukana korvastaan.

“Eräs ystäväni varjostaa Saita parhaillaan, mutta emme voi tehdä mitään, ennen kuin tiedämme, mitä hän aikoo. Tule urheilutalon luokse, tavataan siellä ja etsitään Sai ja Naruto yhdessä.”

Sasuke lähti välittömästi juoksemaan urheilutalolle päin. Hän oli hyvin huolissaan Narutosta. Ja kaikki tämä tuntui niin epätodelliselta, vastahan kaikki oli ollut hyvin ja vastahan he tunti sitten erosivat! Mitä Sai aikoi nyt tehdä Narutolle? Missä Naruto edes oli?

Hän pieksisi Sain hengiltä, jos Narutosta löytyisi yksikin naarmu.

---------------

Naruto kulki mietteliäänä kaupungin huonokuntoisella alueella. Hän oli löytänyt hetki sitten taskustaan viestin, joka oli kirjoitettu Sasuken käsialalla. Sasuke oli pyytänyt häntä saapumaan erään vanhan talon luokse. Hän oli kuullut Kibalta paljon paikasta, koska Kiba rakasti kummitusjuttuja, ja tässä paikassa kuuleman mukaan kummitteli.

Naruto oli melko varma, että Sai oli tämän takana. Olihan tämä kerran aikaisemminkin huijannut häntä matkimalla Sasuken käsialaa. Hän halusi kuitenkin olla ehdottoman varma, että kirjoittaja ei ollut Sasuke. Ja mitä muka Sai voisi tehdä hänelle? Hän oli jo oppinut puolustautumaan poikaa vastaan. Ja jos hän löytäisi tapaamispaikasta Sain, voisihan hän yrittää selvittää heidän välinsä tai poistua heti paikalta.

Naruto saapui kaksikerroksisen, ränsistyneen talon luokse. Muutama ikkuna oli rikki, portaissa oli reikä ja astuttuaan sisään, hän huomasi talon olevan sisältä päin vielä huonommassa kunnossa. Lattia oli paikoitellen laho ja yläkertaan vievien portaiden kaide oli murtunut.

Päättäväisesti Naruto asteli varoen portaat ylös, koska alakerrassa ei näkynyt ketään. Yläkerrassa oli yksi ovi avoimena ja hän hiipi ovesta sisään. Keskellä huonetta hän kääntyi ympäri kuultuaan narinaa, ja huomasi oven takaa esiin tulevan Sain.

“Miksi halusit minut tänne? Emmekö olisi voineet selvittää välejämme muualla?”

“Selvittää? En minä mitään tahdo selvittää.”

“Valitsit huonon paikan, et voi tehdä minulle täällä mitään.”

“Niinkö luulet? Voin tehdä enemmän kuin luuletkaan”, Sai vastasi vetäen selkänä takaa esiin kolme kuivaa puutikkua.

“Ajattelitko seivästää minut, vai?” Naruto kysyi varuillaan ja ihmetteli huoneessa leijuvaa kummallista hajua.

“Ehen, olen varannut sinulle paremman kuoleman”, Sai vastasi nauraen mielipuolisesti ja sytytti sytkärillä kepit tuleen ja nakkasi ne eri puolelle huonetta.

Yksi tikku lensi ikkunan eteen, toinen lähelle Narutoa ja kolmannen Sai tipautti oven eteen, peräännyttyään ensin huoneesta.

“Sai! Älä tee näin!” Naruto huusi nauraen poistuvalle Saille.

Pakokauhu levisi Narutossa hitusen nopeammin kuin liekit huoneessa. Huone oli kasteltu bensiinillä, joka joudutti liekkien leviämistä ja sai ne kohoamaan korkeiksi ja tukkimaan kaikki pakotiet.

Kuumuus nousi ällistyttävän nopeasti ja savu sai Naruton yskimään. Hän lähti kulkemaan ikkunaa kohti aikeinaan hypätä ulos, vaikka maahan olisikin matkaa. Mahtava ‘räks’ ääni pysäytti hänen liikkeensä täysin. Hänen oikea jalkansa oli räsähtänyt lattiasta läpi. Vaikka Naruto kuinka kiskoi jalkaansa, se ei irronnut.

Yskien entistä rajummin Naruto yritti saada vedettyä henkeä ilman, että savu pääsisi hänen keuhkoihinsa. Hän kiskoi epätoivoisesti jalkaansa kyynelten tahriessa hänen poskensa ja tulen lähestyessä häntä ahneesti.

Pieni osa katosta sortui, ja Naruto tunsi kipua päässään. Osa laudoista oli osunut häntä voimakkaasti takaraivoon, ja pimeys valtasi aluetta Naruton hämärtyvissä silmissä.

“Sasuke”, Naruto sai kuiskattua pimeyden viimein voitettua hänet.

-----------------

Älkää tappako mua, kun jätin sen tuohon kohtaan, oli vain ihan pakko. Ensi osan olisi tarkoitus olla viimeinen, katsotaan josko saan kaiken haluamani tungettua yhteen osaan ^^

Toivottavasti tuo yaoi oli lukukelpoista, sitä on todella vaikea kirjoittaa x)

Kommentteja olisi mukava saada :3