"Mennään tonne!" Jasmin huudan ja osoitan tien yli toisella puolella olevaa kaunista pientä puistoa.
Me pysähdytään Jasminin kanssa. "Jaahas... miksi?" Mä vastaa pysähtyen. "Siellä on niiin kaunista!! Kiltti Katriii!!"
Katsoo ystäväni anelevasti. "Okei, mutta me ei olla siellä kauan, Jasmin muuten me ei ikinä ehitä meille." Katri sanoo pienesti hymyillen.

Parin päivän päästä:
"Kaaaaatrrrriiiiiii!!!! Odotaa!!!" Jasmin huuta villisti huitoen koulun pihalla.
"No, hei Jasmin. Mennäänkö yhtä matkaa luokkaan?"
"Ainaha me ollaan menty! Miksi tämä päivä olisi poikkeus??" Katson Katria kysyvästi. "Onko jotain tapahtunut??"
"Ei, ei ole. Mennään nyt sinne luokkaan."
Kävelemme luokkaan animest jutellen.
"Hei, tytöt!!" käännymme ympäri ja näämme luokkamme kauhukolmikon.
"Mitä te tahdotte tällä kertaa?" Kaikki kysyvät yhtä aikaa.
"Ääärghh... aivan sama! Kadotkaa!!" Sanon samalla kun menen luokkaan.
"No niin! Hiljaisuutta!! Istukaapas paikoillenne!!" Opettaja sanoo. "Meidän luokkaamme on tullut kaksi nuorta herraa auttamaan meitä tämän tunnin ajaksi. Kertoisitteko nimenne?"
"ÖÖ.. joo.. Mä on Sasori ja toi on Deidara." Sasori sanoo vienosti hymyillen.
Katson Sasoria ja Deidaraa, Deidaralla on blondi, pitkät hiukset siniset silmät Jasminin tyylin. Vilkaiset ystävääni joka arvatenkin on jo iskenyt silmäänsä Deidaran. Sasorilla on punaiset ja lyhyet hiukset.
Jasmin nostaa kätensä pystyyn avun merkiksi ja Deidara menee auttamaan, kohta sieltä kuuluu puhetta.. matikasta.
"Hei, tarviitko apua?" Kuulen viereltäni ja käännyn katsomaan kuka sielä oikeen on. Sasori.
"En, en tarvitse." Sanon melkein heti. "O.K" Sasori sanoo ja lähtee muualle. Katson vihkoani ja tajuan.. APUA!!

"Sori, en mä pääse mun pitää mennä kotiin. Sori Katri!!" Jasmin sanoo ja lähtee juoksemaan.
Voi paska, ajattelen ja lähde kävelemään kotia. Ei sinne ole edes pitkä matka.
Kuulen juoksun askelia takanani joten pysähdyn ja käännyn katsomaan.
"Hei." Sanon hieman hiljaisesti kun huomaan kuka sieltä tulee.
"Hei. Voinko tulla teille vähäksi aikaa?" Sasori kysyy taas vienosti hymyillen.
"Joo... Eipä ole múutakaan tekemistä.."
Kävellemme hiljaa meille. Teemme kaikkea mahdollista, katsomme TV:tä, olemme  koneella. Olimme tehneet kuumaa kaakaota ja istuimme pöydän ääreen.
Sasori katsoo minua miettivä ilme kasvoillaan.
"No? Onko minulla kaakaota naamassa vai mikä mättää??" Kysyn hymyillen pienesti.
"Uskotko onnellisiin loppuihin?" Sasori katsoo minua silmiin kysyvästi.
Mietin hetken Sasorin kysymystä ja vastaan sitten:"En. Minusta se on vain kaunistelua. Ei en usko onnellisiin loppuihin."
Sasori on sanomassa jotakin kun minulla soi kännykkä. Jasmin.
"Nooo??" Kysyn.
"Deidara tuli meille!!! Se on täällä!!! Me piirrrettiin ja maalattiin ja tehtiin kaikkea!!! Me juteltiin!! Sanoinko mä jo että me piirrettiin???"
Jasmin sanoo innoissaan hykerrellellen.
"Joo, sä sanoit sen kaks kertaa" Sanon silmiäni pyöritellen.
"No mites sulla menee Sasorin kanssa Wink, Wink!"
"hmm... moikkaaaa!" Sanon nopeasti ja suljen puhelimen.
"Kuka se oli?" Sasori kysyy simaisten kaakaotaan.
"Jasmin. Deidara ole menny sen luo.."
"Ahaa... No mut, mun pitää mennä, näkyillään." Sasori sanoo ja nousee, laittaa kengät ja lähtee.
Juon kaakaoni loppuun ja menen huoneeseeni.

Yksi asia seuraavasta koulupäivästä:
Deidara EIKÄ Sasori ollut koulussa. Eikä seuraavaan viikkoon.

Viikon päästä:
"Kaaaaatriiii.... Mä tuuuun teille." Jasmin sanoo kädessäni roikkuen.
"Joo, joo. Mehän puhuttiin siit jo, eiks jea??" Sanon ja katson Jasminia.
"Hyvä mutta lyhyt muistinii oooon.!" Jasmin sanoo ja ryhdistytyy. "Ne ei oo muute ollu koulus viikkoon.. Opettajat sanoo että ne on sairaita, flunssaa vissiiin.." Jasmin jatkaa kasvot maahan päin.
Me kävellään meille päin, jutellaan Deidarasta ja Sasorista. Ne ei oo ollu koulus sen vierailun jälkeen.! Onkoha ne oikeesti kipeitä?? Mentiin sisälle Jasmin otti kynän ja paperia vähän ajan päästä siitä alkoi hahmottua neljä hahmoa: Mä, hän, Deidara ja Sasori. Katson Jasminin olan yli piirtämisen keskeyttää puhelimen pirinä.
"Kuka se on?" Kysyn Jasminin otettua kännykkänsä taskustaan.
"En tiedä, pelkkä numero."
"No vastaa nii tiedetään!!!"
"Aa, jooo! Haloo?? Joo.. okei, oikei, okei, moikka! Se oli Deidara!" Jasmin sanoo innoissaan. "NE TULEE HUOMENNA KOULUUUN!!!!IIIHHH!!!!!" Jasmin jatkaa päpättäää ja melkein hyppii tuolillaan.
"Älä hajoita sitä tuolia.."
"Mite voit olla noin viilipytty?!?" Jasmin sanoo ja nousee ylös. "Mun pitää mennä, mulla on yks piirrustus kesken, nähään!!"
"Hmm...."

Next Day...:
"Heijj!!!" Jasmin juoksee Deidaran kanssa meidän (Sasorin&mun) luo. He hymyilevät.. Iloisesti.. Etenkin Deidara.. Surullisesti... Sasorikin on joskus... Katsonut niin..
"Hei. Mistä tulette??" Sasori kysyy heidän tullessaan kohdalle.
"Oltiiin kuviksen luokassa." Jasmin ja Deidara vastaa yhteen ääneen. He hymyilevät toisilleen salaperäisesti ja kääntyvät ympäri ottavat ison paperirullan aukaisevat sen. Piirrustus.. Me neljä.. Kello soi..
"Meidän pitää mennä Deidara. Nyt." Sasori sanoo hiukan kireästi ottaa Deidaraa kädestä kiinni ja lähtee.  
"Hmm.. Epäilyttävää.. SEURATAAN!!!" Jasmin sanoo ja ottaa mua kädestä kiinni ja lähtee seuraamaan poikia.
"Odota!! Ei me voida!! Se olis olis.. tyhmää!! meidän pitää luottaa niihin!! O.K??" Jasmin katsoo Deidaran ja Sasorin perään.
"O.K. Niitten takia.." Me mennään sisälle ilmoitustaulujen luo. Vähän ajan päästä Deidara ja Sasori tulee meidän luo.
"No onko siellä jotain kiinnostavaa??" Sasori kysyy ja ojentuu ylitseni. "Ei.." Deidara ja Jasmin vastaa kuin yhdestä suusta.
Pari meidän luokan tyttöä tulee meidän luokse.
"Menettekö te sinne diskoon??"
"Ei varmaan.." Sasori ja Deidara vaihtaa katseita ja  vastaavat yhtä aikaa. "Me tullaan.!!"
"Tullaanko??" Kysyn pojilta epäilevästi. "Joo. Me tullaan!!"

Disko iltana:
Mulla taitaa olla migreeni tai joitain.. Mutta mä luasin mennä muitten kans diskoon. En voi pettää niitä ja muutenkin.. Aukaisen ulko-oven.. Ne tulee hakeen mua..
"Ööö.. Missä muut on??" Sanon, Sasorille. Sillä ei ole muita mukana. Nothing!!
"En tiiä, vissii menny edeltä. Mennäänkö?" Katson Sasoria. Vihreät silmät. "Joo.." Kävelemme hiljaisuudessa paikalle. Musiikki kuuluu jo pihalle asti. Sisään vain. Etsimme Deidaraa ja Jasminia muun ihmismassan seasta. En löydy. Ei ketään Ei heitä. Missä olette??!! Näemme pari tuttua joten kysymme heiltä onko Deidaraa ja Jasminia näkynyt.
"Oli ne tääl pari minuuttii, mutta ne meni sitten vissiin Jasminin luo."
Menen Sasorin luo joka istuu penkillä seinän vieressä. Mulla on paha aavistus tästä...
"Sasoriiii!!! Onko sulla jotaki mopoa, prätkää, JOTAIN!!?? Joka meneee NOPEAA??!!!"
"Ööö.. pyörä??" Mietin hetken.. Saa luvan kelvata.! Menemme nopeasti Jasminin talolle.
"Jasmin avaa oviiiii!!!" Huudan ja lyön ovea ainakin tuhat kertaa!! Sasori seisoo vierelläni ja koputtaa pari kertaa.
Kohta joku tulee ovelle, kuulemme askeleet. Ovi aukeaa. Deidara. KAton Deidaraa järkyttyneenä.
"Deidara? Missä sun paita on?!" Sanon ja katson paidatonta Deidaraa ystäväni ovella.
"Tuli vähän kuuma. Jasmin on sisällä omassa huoneessa."
Juoksen Deidaran ohi Jasminin huoneelle. "Jasmin mä tuun..!!" Aukasen oven ja näen Jasminin huoneensa lattialla.. piirtämässä.. taas. "Moi! Mitä sä täällä teet?? Onko noi silmät susta suorassa?? Mä en osaa oikee sanoa ku mä olen ne itte tehny." Jasmin sanoo hymyillen lattialla ja näyttää mulle piirrustustaan.
"Joo on ne... Mennääkö me sinne diskoon?" Kysyn säikähtäneen helpottuneesti.
"Joo.. Menkää te edeltä, mä ja Dei tullaa sitten perässä."
"Joo.." Mä ja Sasori mennään takaisin. Deidara ja Jasmin tulee juuri hitaiden aikana takaisin. Ne menee tanssimaan.
Ja niin mä ja Sasorikin. Tiedän biisin, mutta en muista nimeä..

I'll spread my wings and I'll learn how to fly.
I'll do what it takes till I touch the sky.
Make a wish, take a chance,
Make a change, and break away.
Out of the darkness and into the sun.
But I won't forget all the ones that I love.
I'll take a risk, take a chance,
Make a change, and break away
Wanna feel the warm breeze
Sleep under a palm tree
Feel the rush of the ocean
Get onboard a fast train
Travel on a jetplane
Far away
And break away....

Kun hitaat loppuu. mä lähden..
Sasori ottaa mut kiinni pihalla.
"Voinko tulla teille???" Katson Sasoria pienen hetken. "Joo." Me mennään meille ja juodaan kaakaota, jutellaan.. Sasori katsoo kelloa joka on suurin piirtein puolen yön. Sasori jää meille yöks.. Mihinmä Sasorille punkan laitan?! Olohuone? Ei!! Takkahuone? Kylmä. Kaijan huone? Sotkunen!! Keittiö?!!? Tyhmä paikka..!! Otan patjan, peiton, tyynyn ja lakanat ja menen omaan huoneeseeni.
"No?? MIssä mä nukun??" Sasori kysyy auttaen.
"Täällä!" Katson Sasorin reaktiota.
"Sun huoneessa? O.K." Menemme nukkumaan kunnes herään taas.
"Katri??Katriiiii??!" Sasori kurkkaa sängyn laidalta. "Nooo?? Tiedätkö paljonko kello on?? kello on sen verran että ihmiset nukkuvat!!! Kello kolme!! YÖLLÄ!!"
"Joo, mutta tää on tooosi tärkeätä!! Sun pitää kuulla tää on olu koko ajan mulle ja Deidaralle taakkana. Me totaa.. Katri!!?"
Sasori katsoo mua. "Sitten aamulla..."

Kun mä herään mä en näe Sasoria enään.. Nousen ylös sängystä ja talsin keittiöön. Mä hierasen silmiäni. Sasori hääri mun keittiössäni!!
"Huomenta!" Me istutaan syömään aamupalaa.
"Sulla oli yöllä mulle jotain asiaa?" Sanon kysyvästi. "Joo.. Siis kun.."
Sasorilla soi kännykkä.
"Moi? Ööö.. Joo.. Katrilla.. Jooo.. Ei. Kohta.. Moi" Katson Sasoria.. "Äitisi vai? SUn pitää mennä.!"
"Eiku mun pitää kertoa sulle se juttu!! Se on tärkeä tosi tärkeä!! mun pitää sanoa se! Nyt!!" Ohjaan Sasorin kädestä pitäen ovelle laitan sille kengät takin..
"Nähdään.." Sasori lähtee.. Mulla ei ole mitään tekemistä. Menen kauppaan ostamaan jäätelöä ja näen siellä Deidaran.
"Moi! Mitä täällä teet?" Sanon Kuuloetäisyydelle päästyäni. "Jäätelöä."
Me ostetaan jäätelöt ja lähdetään kävelemään.
"Onko Sasori kertonu sulle yhtä juttua?" Deidara kysyy ja ottaa mua kädestä kiinni. Enään ei ole iloisia hymyileviä silmiä vaan hiukan surulliset ja vakavat.
"Ei.. sen piti kertoa mutta aina oli joku este.. mun pitää käydä sen luona!"
"Sä et tiedä missä Sasori asuu, eiks niin??"
"No een.. mutta sä voit näyttää, eiks jee?" Sanon hymyillen. "O.K.. mä näytän.." Me kävellään jonkin aikaa hiljaa kunnes päästään ison talon eteen.
"Perillä. Nähdään." Deidara sanoo ja halaa mua nopeasti. Vastaan halaukseen ja katson Deidaraa.
"Tietty me nähdään! Moikka." Mä vilkutan viel Deidaralle ja lähden Sasorin ovelle. Koputan ovelle ja huomaan että se on auki.
"Haloo??!! Onko tääl ketään?!" Huhuilen ja huomaan portaat jota johtaa yläkertaan. Ei kai se haittaa jos mä menen kattomaan mitä sielä on? Menen rappuset ylös ja kuulen puhetta. Mä menen yhdelle ovelle joka on raollaan kurkistan ovesta sisään ja näen Sasorin ilman paitaa... Sasorilla on.. nuken vartalo..?!
"Katriperkele!!!" Sasori huomas! Lähden juoksemaan rappuset alas ja Sasori tulee perässä.
"Katri!! odota!!" Mä käännyn, näen Sasorin.. Ja sitten en mitään..

"Katri?? Katri ootko kunnossa?!" Kuulen Sasorin. Mä aukasen silmäni. Mä muistan Sasorin. Mä juoksin.
"Sulla oli mulle jotakin asiaa.." Sanon hiljaa..
"Niin kun.. Muistaks ku olit Jasminin kans pyöräilemässä? No te jäitte auton alle.. Te olette nytten sairaalassa.. koomassa.. Mä ja Deidara ollaan  totta mutta tää muu ei oo..Ja totaa.. meidän alkuperäinen suunitelma oli saada teidät vihaamaan meitä.. Anteeksi.!" Mä mietin tätä kaikkea hetken.. Mä muistan pyöräilyn kaikki muu on vähän hämärää.. mutta ei se voi..! Eihän?!
"mä en usko sua.. Mä en voi uskoa sua!!" Sanon ja nousen ylös menen ovelle. "Katri odota!!" En voi uskoa!! Vihaamaan!? Mä nevoi uskoa.. Deidara?? Jasmin murtuu.. Sasori?? Juoksen tielle en näe kunnolla.. kyyneleet.. ne on irti..!
"KATRI VARO!!!" Käännyn ja tunnen kuinka auto osuu.. Sasori...

Kum mä aukaisen silmäni mä huomaan olevani sairaalassa.. Muistan kaiken.. Sasori ´ja Deidara.. Kooma?! Jos se on totta niin Jasmin on mun vierelläni.. Käännyn ja huomaan että Jasmin ei ole mun  vieressä.. Toinen puoli.. Jasmin.. Sasori puhui totta?
Katson ovelle ja huomaan hoitajan.
"LÄÄKÄRII!!! HÄN ON HERÄNNYT!!" Hoitaja juoksee pois. Ja kohta tulee takaisin mukanaan toinen hoitaja ja lääkäri. Kolmas hoitaja on soittamassa vanhemmileni.
"Muistatko mitään??" "en.." Kaikki meni suurin piirtein silleen että he kysyivät ja minä vastasin.. Pääsin illaksi kotiin..
En jaksanut tehdä mitään joten menin heti nukkumaan. Toivoin että saisin yhteyden muihin.. Sasori.. Jasmin.. Deidara...

Kun herään olen keskellä tietä. Sasorin kanssa. Jatkamme kävelyä..
"Jasmin.. missä Jasmin on?"
"Laulaja.. Deidara on tanssija..
"MITÄ?!! Parissa päivässä?!" Sanon ja pysähdyn. Sasorikin pysähtyy.
"Niin.. Illalla on keikka.." Päätän mennä sinne hinnalla millä hyvänsä. Huomaan maassa paperin palan. Otan sen käteen. Luen sen.
Jasmin.. Murhata? Alan juosta ja näytän lapun Sasorille. Juoksemme yhdessä. Menemme keikalle kun pääsemme sisään emme enään tiedä mitä tehdä! Lavalla on iso näyttö josta näkee lavan taakse. Jasmin ja Deidara..
Sasori tyrmää Deidaran ja ottaa tämän hahmon kun pääsemme ihmeen kaupalla lavan taakse.
"Katri!!" Jasmin huuta juosten. Mä tyrmään Jasminin otan nopeasti sen hahmos ja... joudun lavalle...!! APUA!!
Nyt  ei auta itkeä.. Mä muistan yhden laulun jota Jasmin aina lauloi.. esitän sen.! Heti kun biisi loppuu menen takaisin lavan taakse. Jasmin alkaa heräillä kohta. Vaihdan oikean ulkomuotoni takaisin ja istahdan Jasminin viereen.
"Missä mä oon??" Jasmin kysyy hieroen silmiään.
"Et ainakaan kotona.!" Sasori sanoo vinosti hymyillen.
"Onko sulla jotain yksityistä pukuhuonetta tai vastaavaa??" Kysyn. "Meillä on sulle tosi tärkeätä asiaa.. tää ei voi odottaa...!!"
"Jooo.. on.." Jasmin sanoo ja johdattaa meidät jotakin käytävää pitkin huoneen ovelle jossa lukee hänen nimi.
"No niiin istu alas.. Vaikka tähän lattialle." Sanon vieläkin hymyilevälle ystävälleni. Istutan hänet lattialle.
"Muistatko sen päivän kun me oltiin pyöräilemässä? Sä tahdoit siihen yhteen puistoon. Muistatko?" Kun Jasmin nyökkää jatkan. "Me jäätiin sillon auton alle.. Me ollaan tällä hetkellä oikeasti sairaalassa.. tai no sä oot... mutta kuitenkin me ollaan koomassa.. Sasori ja Deidara on totta mutta kaikki muu on harhaa... ei totta. Sä voit valita.. Sä voit lähteä mun mukaan tai jäädä tänne... Deidaran kanssa.. päätös on sun." Sanon hitaasti ja katson lattialla järkyttynyttä ystävääni.
"Mä.. mä en tahdo.. jättää Deidaraa...!!!" Jasmin huuta itkien.
"Se ei ole mun päätös..." Sanon ja ojennan kateni. "Tahdotko lähteä kanssani??"
"Joo.." Jasmin ottaa kädestäni kiinni.. Ja..

Aukaisen simäni ja huomaan olevani kotona. Kello ei ole paljoakaan... kohta puolen yön..
Nosen ylös ja lähden sairaalaan. Otan pyöräni jä lähden polkemaan. Hoitajat huutavat perääni kun juoksen Jasminin huoneeseen. En välitä huudan vain että hän on herännyt. Kun riuhtasen oven auki näen vain tyynyään lyövän itkevän tytön.
"Jasmin... Deidara on varmasti kunnossa." Sanon ja kävelen halaamaan ystävääni.
"Sasorikin on varmasti kunnossa." Ja sitten itkemme yhdessä. Hoitajat tulevat Jasminim vanhempien kanssa alkaa taas kauhea kysely. Mä menen kotiin en jaksa vastata isän kyselyihin menen vain suoraan huoneeseeni. Huoneessani on hiukan pimeää. Menen sänkyni luokse. Ja itken.
"Hei." Käännyn ympäri. Sasori..!
"Hei..Miten voit olla täällä??"
"Sanoinhan että mä ja Deidara ollaan  totta kaikki muuu ei. Ei ole kauan aikaa joten teen sen nyt." Sasori sanoo tulee lähemmäksi ja suutelee mua. Ja sitten hän on taas poissa.. En pysty kuin itkemään itseni uneen.

Neljän vuoden päästä:
Mä menen kouluun.Hitto kun osaa olla tysää!! Läksyjä läksyjä läksyjä!! BLAAH!!
Haravoin katseellani koulun pihaa. En näe Jasminia. Neljä vuotta on kulunut ja hän ei ole vieläkään kunnossa... Matikan víhkossa ei ole laskuja vaan piirrustuksia... Bang.! Olen huolissani hänestä.. Kun kello soi Jasminia ei vieläkään näy! En jää miettimään vaan otan pyöräni ja lähden Jasminin luo. Koputan oveen ja kun se avataan näen romahtamispisteessä olevan tytän jolla on kunä korvan takana ja piirrustus kädessä. Bang-piirrustus... Halaan häntä ja hän purskahtaa itkuun.

En mene enään takaisin kouluun vaan menen koirapolulle. Kävelen sillalle ja katson veteen. Seison siinä vähän aikaa ja näe vedestä heijastuksen: Suurinpiirtein kahdeksan vuotias poika jolla on punaiset hiukset ja kun, katson taakse en näe ketään.! Käännän katseeni takaisin veteen ja näen Sasorin. En uskalla kääntyä pelkään että, se lähtee pois. Mutta, mun on pakko. Käännyn ja Sasori on siinä vieläkin. Kumpikaan ei sano mitään. Me vain seisotaan ja katsotaan toisiamme. Sasori liikkuu tulee lähemmäs ei sano mitään ja halaa mua. Vastaan halaukseen. Pysyykö hän tässä jos en ikinä päästä irti?! Toivottavasti..
Sasori iroittaa otteensa ottaa mua kädestä ja sanoo surullisesti: "Hyvästi..." Suljen silmäni ja kyyneleet tippuu poskilleni kun, aukaisen silmäni on kuin Sasori ei olisi ikinä käynytkään... Ainoa mitä jäi jäljelle oli kultainen sydänriipus...  Mietin jos Sasori kävi hyvästelemässä mut niin onko Deidara sitten.. Hyvästelemässä Jasminia? En jaksa mennä Jasminin luo.. Hän kyllä pärjää..

Samaan aikaan:
Hänen huone ei ole siisti kuin Idalla, eikä ole vaatteiden, meikkien, ja levyjen peitossa kuin Monalla. Hänen huone on täynnä kyniä, liituja, vesivärejä, piirrustuksia... Deidara ja Bang-piirrustuksia. Sasorin ja Katrin, heidän yhteisiä, surullisia ja iloisia.. piirrustuksia...
Jasmin.. Tyttö istuu pöytänsä ääressä piirtämässä taas uutta piirrustusta sen keskeyttää kivi joka osuu hänen ikkunaan. Tyttö menee ikkunalle aukaisee sen ja katsoo ulos.
Pihalla on vaaleahiuksinen poika joka hymyilee hieman surullisesti ja näyttää piirrustusta:"Art is a.. BANG!!" Jasmin alkaa itkemään ja syöksyy huoneeseensa takaisin. Paperit lentävät sinne ja tänne kun hän löytää etsimänsä hän menee takaisin ikkunaan ja näyttää suurennettua valokuvaa: He kaksi, vierekkäin käsi toistensa kädessä poika pussaa tyttöä poskelle. Tyttö punastuu.
He hymyilevät toisilleen, jos hän menisi pojan luo ovesta hän ei ehtisi.. Poika katoaa... "Hyvästi.." Ja hän on kadonnut.. Ainoa mitä jäljelle jäi oli piirrustus. Just... Fly away.. Breakaway