Hupsista, olin vähällä unohtaa jokatiistaisen jatkoficcini jatkon! ^^’ Tässä se on, ja vielä tiistain puolella!

Edellinen osa – Luku neljä: Tappioiden kaanon



*****


Luku viisi

Neljännen variksen soolo


”Ei kai…!!”

”K-Kakashi-s-s-senseikin!”

Leellä ja Hinatalla oli yhä ensiapuoperaatiot kesken, kun he kuulivat ja näkivät räjähdyksen. Sitten he näkivät Kakashin, joka pamahti vasten läheistä puuta.

Hinatan itsehillintä petti viimeinkin. Hän kirkui täyttä kurkkua.


***


’Viisi varista istui langalla, silivatiseilaa silivatiseilaa, kaksi pelistä pois!

Tyytyväisyydekseen Tantou havaitsi, ettei vähään aikaa takana näkynyt olevan ketään. Vaippapöksytiimi oli ilmeisesti liian pelkuria tullakseen perään. Hienoa, hommahan lutvittuu! Sitten vain Orochimarun luokse.

Juuri, kun Tantou oli pyrähtämässä kunnon sprinttiin, hän näki jotain… vihreää.

Se pottapää oli täällä, tulossa lujaa kuin suihkukone kohti Tantouta.

Pottapää ponkaisi ilmaan…

”Dynaaaaamiiiiic Entryyyy!”

’Täysi pelle’, Tantoun ajatuksissa vilahti.

Muutama yliluonnollisen nopea käsisinetti, ja…

Klok!

Pottapään jalka kolahti vasten tukinpätkää. Tantou oli käyttänyt taas hyväkseen vaihdostekniikkaa.

”Hei, pieni vihreä mies, tämä suunta!”

Pottapää käänsi katseensa Tantoun nykyistä sijaintia kohti, toisin sanoen muutaman metrin päässä olevaa puuta. Sitten viherfriikki sai muuta ajateltavaa: Tantou oli nakannut häntä kohti kunain perään sitaistun räjähtävän sinetin ja pari savupommia kavereiksi.

Pottapää sai kiittää onneaan siitä, että hän oli paljon nopeajalkaisempi ja -refleksisempi kuin Hatake eikä ollut jo valmiiksi juoksemassa pommeja päin. Tantou oli ollut vieläpä niin reilu, että hän varoitti pommiuhasta etukäteen.

Puff! Puff! BÄNG! Pluff!

”Köh… köh… köh…”

Tantou jatkoi hälinän turvin pakoaan pottapään jäädessä aloilleen yskimään.


***


Tenten kuuli räjähdysten pauhun sinne, minne hän oli ehtinyt juosta. Hänen nivelensä jäykistyivät hieman, mutta toistaiseksi hän ei pysähtynyt.

Oliko Kakashi sittenkin saanut kuonoonsa? Entä muut?

Tenten jatkoi juoksuaan. Oli jo liian myöhä kääntyä takaisin, eikä hän pystyisi Hinatan kanssa kaksistaan päihittämään ANBUa, jos Leelle kävisi jotain…

Mutta toisaalta... he saattaisivat kolmistaan onnistua päihittämään miehen. Tai ehkä jopa pienemmällä miehityksellä, jos olisi kyllin ovela suunnitelma! Eivät he kolme turhaan chuunineita olleet!

Lisäksi Tentenillä kestäisi Konohaan juoksemisessa niin kauan, että siinä ajassa Tsunadekin ehtisi jo lähettää vahvistusjoukkoja, sillä he olivat olleet tehtävällään jo melkoisen kauan. Sitä paitsi, jos vakooja pääsisi nyt pakoon papereiden kanssa, peli olisi menetetty. Jotain oli tehtävä, ja äkkiä sitenkin kun mies oli vielä huonossa hapessa. Kakashi tyrmättiin harvoin niin, ettei vihollinen olisi saanut neniinsä ollenkaan.

Tenten kaarsi juoksuaan loivasti ja lähti sivuteitse kiertämään vihollisen rinnalle. Hän alkoi miettiä suunnitelmaa samalla kuin eteni nopeasti mutta mahdollisimman hiljaa puiden kätköissä.


***


Lee silmäili ympärilleen. Tuulenvireen tuoma savu kirveli hänen silmissään ja sai ne kyynelehtimään, mutta hän alkoi hahmottaa jo lähellä olevia asioita. Puita, pensaita ruohoa…

Hetkinen. Sen verran Leekin ymmärsi, että jos vakooja olisi hyökännyt, se olisi tapahtunut jo savuverhon aikana. Se siis tarkoitti… että vakooja oli hyödyntänyt tilaisuutensa pakoon.

Lee tähyili hurjana ympärilleen. Ylös, alas, sivulle, eteen, taakse… vakooja oli poissa!

Veri pakeni Leen kasvoilta. Oliko hän kadottanut vakoojan näkyvistään? Hän?


***


Kolme varista viidestä oli päihitetty. Joko nyt saisi paeta rauhassa?

Tantou jatkoi joka tapauksessa juoksuaan. Mitä nopeammin Tantou eksyttäisi loputkin kaksi takaa-ajajansa, sitä parempi...

”Gnh!” Humps! Tantou kompastui ja horjahti rähmälleen. Kylkeen pisti. ’@#!&! Se hemmetin kylkiluu taas! Sotilaspilleri ei auttanut siihen siis kunnolla... tai sitten sen vaikutus on vaimentunut vamman vuoksi… voi pirskutan pirskutta... Olisipa vaikka Kabuto täällä!’

Tantou kompuroi saman tien ylös ja jatkoi matkaansa raivokkaasti kylkeään pidellen.


***


Tenten juoksi pommimiehen kiinni. Onneksi Lee ja Kakashi, missä kunnossa olivatkaan, olivat jääneet hieman taakse, sillä Tentenin tuleva suunnitelma vaati hieman yksinäisyyttä. Hän ei halunnut kumppaneidensa loukkaantuvan tämän enempää.

Nuori kunoichi näki vakoojan kömpivän ylös ilmeisesti heikossa kunnossa. ’Sitä parempi’, Tenten ajatteli ja kertasi vielä suunnitelmansa mielessään. Vaihe A… B… sitten… hyvä!

Tämän jälkeen Tenten kaivoi valoräjähteen asetaskustaan ja nakkasi sen hihasta taiottuun kunaihin kiinnitettynä kohti edellä säntäävää vakoojaa. Tentenin heittokäsi oli onneksi Konohan parhaitakin sprinttaajia nopeampi.

’Jaaaaaa… nyt! Räjäytys!’

Phwaum!

Tenten sulki silmänsä räjähtävältä valolta jatkaen sokkona juoksuaan kohti vakoojaa.


***


Tantoun silmät levahtivat, kun hän näki takavasemmalla valon tuikahduksen. Se oli virhe: seuraavaksi hän sai silmänsä täyteen valoa. Phwaum! Värilliset nauhat ja saippuakuplat tanssivat hänen silmissään. Hän ei nähnyt kerta kaikkiaan mitään siltä värishow’lta.

'Hiivatin £#@¤!!!'

Tantou kuitenkin muisti, että hänen edessään oli suhteellisen suora väylä, joten hän ravasi – sokaistuneenakin – eteenpäin.


***


Kakashi oli alkanut tulla vähitellen tajuihinsa ja oli avannut silmänsä. Hän tunsi tuskaa ja kipua. Kakashista näytti, kuin kuin maailma olisi pyörinyt hänen ympärillään, häntä huimasi niin... Kähisten Kakashin onnistui vaivoin henkäistä jotain epämääräistä. Hän ei voinut tehdä oikein mitään, kun oikea kylki ja käsi olivat murskana.

Hän havaitsi tarkoilla, joskin nyt hieman tinnittävillä korvillaan, nyyhkäisyjä. Hän kohotti päätään, hintana siitä oli kova kipu niskassa.

Hinata, nyyhkyttämässä ja kyynelehtimässä suuria kyyneliä. Neji, makaamassa hiljaa selällään maassa.

Kakashi oli nielaista tyhjää, mutta voimaa ei ollut kylliksi.


***


Viimeinen vaihe! Tenten nappasi suuren käärönsä selästään ja rullasi sitä hyvän matkaa auki. Jokaista käärössä olevaa merkkiä kohden pöllähti esille joko kunai, shuriken tai muu teräase.

"Älä käännä selkääsi vastustajallesi!" Tenten huusi ja viskasi nopsalla heittokädellään ryppään shurikeneita ja kunaita miehen perään.

Muutaman kunain perässä liehui räjähtävä sinetti.

Tenten ehti nähdä vakoojan kauhistuneen ilmeen, mikä kertoi siitä, että miehen näkökenttä oli jo hieman selventynyt…

PAUM!


****


Tästä seuraavaan lukuun.