Oli tavallinen ilta akatsuki-klaanin piilopaikassa. Itachi koetti olla välittämättä kun Kisame lörpötti, Deidara yritti sietää Tobia, Hidan ja Kakuzu riitelivät raha asioista, Zetsun musta-puolisko riiteli valkoisen-puoliskon kanssa ja, Pein ja Konan koettivat sietää toisten riitelyä. Vihdoin Pein sai tarpeekseen ja meni toimistoonsa Konan perässään. "Miten voimme saada tuon poppoon hiljaiseksi?" Pein kysyi Konanilta istuen samalla penkillee. Konan näytti mietteliäältä ja katsoi Peiniä. "Mitä jos keksisimme jotain yhteistä tekemistä?" Konan ehdotti ja nosti etusormensa pystyyn. "Kuten mitä?" Pein kysyi hiemän ärtyneen näköisenä. "No jotakin hauskaa, en muista yhtään kertää että olismme istahtaneet samaan paikkan ja juteltu jostakin." Konan sanoi ja katsoi Peiniä. "Viimeksi kaksi päivää sitten kun saimme 7-häntäisen kiinni." Pein tokaisi. "Ei sillä tavalla, vaan silleesti että tekisimme jotain yhdessä, koko porukka." Konan selitti ja toivoi että Pein ymmärtäisi tämän tarkoitus perän. "No tuollahan juuri..." Pein keskeytti lauseensa ja tuntui saavan idean.

Parin minuutin päästä Pein ryntäsi toimistonsa ovesta ulos. "Kaikki kuulolle, aijomme Konanin kanssa järjestää tässä teille ilta keskustelun." Pein tokaisi ja sai muut hiljentymään kuin taikaiskusta ja suuntaamaan katseensa tähän. "Jos jollakin on sitä vastaan, sanoo nyt." Pein sanoi mutta ei jättänyt paljoa vastaus-aikaa. "Hyvä, joten kaikki käyvät hakemassa jotain itselleen tärkeää huoneestaan, peiton ja tyynyn. Aloitamme viiden minuutin päästä." Pein tokaisi ja käveli omaan huoneeseensa. Poppoo katsoi vähän aikaa toisiaan ja lähtivät sitten omiin huoneisiinsa hakemaan tavaroita.

Viiden minuutin päästä poruukka alkoi kokoontua olohuoneeseen kamppeet kainalossa. "Okei, kaikilla taitaa olla jotain mukana." Pein tokaisi ja levitti peittonsa lattialle ja muut tekivat samoin. "Okei tässä on ensimmäisenä vuorossa oman tärkeän esineen esittelyä."  Pein sanoi ja katsoi muita sillä silmällä että joku aloittaisi. Kaikki pysyivät hiljaa mutta hiljaisuuden rikkoi kun tobi sanoi:"Oi, oi minä, minä!!"
Pein katsoi tobia. "No aloita sinä." hän sanoi. Tobi hymyili maskinsa alla ja otti jonkun pehmolelun tyynynsä kätköistä ja alkoi esitellä tätä. "Tämä on herra sateenkaari, hän on minulle tärkeä koska olen saanut hänet jo lapsena. Olen pitänyt häntä jokaisella tehtävälläni mukana tuomassa onnea." Tobi sanoi ja katsoi toisia. Hetken hiljaisuus valtasi huoneen ja joka pysähtyi Deidaran yskäisyyn johon oli liitetty lause. "Ei ole näyttänyt toimivan." Deidara yskaisi ja piteli nyrkkiä suunsa edessä. "Okei... seuraava." Pein sanoi ja katsoi muita. "Entä sinä Deidara?" pein kysyi ja katsoi tätä päin. "Minä? un~" Deidara kysyi ja katsi silmät pyöreänä Peiniä ja huomasi tämän vihaisen ilmeen. "Hyvä on, un~" Deidara tokaisi ja otti syliinsä sasorin yhden nukeista. "Tämä toimii muistova Sasori no dannasta." Deidara sanoi melkein tippa linsissä ja kisame tokaisi perään. "Oi kuinka suloista, meidän pikku pommipoika on ihastunut nukkeen." Kisame tietysti tarkoitti nukella Sasoria. "Itse olet kohta levinnyt kalapuikko!" Deidara huusi vihaisena ja osoitti kisamea sormellaan pidellen sylissä nukkea. "Lopettakaa ritely ja jatketaan." Pein sanoi hermostuneena. "Kuka seuraavana?" Hän kysyi ja osoitti satunnaisesti jotakuta. Sormi osui Itachiin. "Kerro sinä nyt tarkeimmästä asiastasi, ja mieluiten ilman tappelua." Pein sanoi Itachille ja odotti tämän reaktiota. Itachi ei näyttänyt ottaneen mitään. "No missä se sinun tärkein asiasi on?" Pein kysyi ja katsoi Itachia tuimasti kunnes Itachi muutti silmänsä mangerou sharinga-muotoon. "uu... nyt tajusin." Pein sanoi ilman että katsoi Itachi silmiin. "No seuraava. Olisiko se vaikka kisame?" Pein kysyi ja heti tämä otti Samehade- meikkansa selkänsä takaa. "Tässä." Kisame sanoi ja miekka oli vähällä olla Peinin naamasa kiinni. "Okei, laita se pois naamani lähettyviltä." Pein sanoi ja kisame totteli. "Seuraavaksi hidan." Pein sanoi 'Toivottavasti ei mitään jashinista.' Pein ajatteli perään mutta ei näyttänyt naamallaan ajatuksiaan. Hidan otti kaulastaan riipuksensa. hän oli aloittamassa 'pitkää' puhettaan kunnes Pein tokaisi. "Joo se on toi riipus, äkkiä Kakuzu, on sinun vuorosi." Pein sanoi koska ei halunnut kuulla sanaakaan jashinista. "Et edes ******e antanut minun ****u aloittaa!!" Hidan huusi kiroten ja laittoi riipuksen vihaisena takaisin kaulaansa. Kaikki katsoivat vähänaikaa vihaista hidania ja kääntyivät sitten Kakuzun puoleen. Kakuzu otti takaansa salkun jonka sisällön kaikki arvasivat. Sen sisältä paljastui iso määrä rahaa. "Uu.. paljon rahaa." Tobi sanoi ja ojensi kättään rahoja päin. Kun Tobi oli lähellä seteleitä Kakuzu pamautti äkkiä kannen kiinni, jolloin Tobin sormet jäivät tämän väliin. "Sinä et näitä ota!!" Kakuzu huusi vihaisena Tobille ja vei salkun juoksujalkaa omaan huoneeseensa. Pein katsoi vähän aikaa miehen menoa ja kääntyi sitten zetsun puoleen.  "Nyt on sinun vuorosi." Pein sanoi ja odotti miehen sanovan jotain. Kaikki odottivat zetsun näyttävän jotain kannibaalimaista. Zetsu alkoi hymyillä. "Tässä." Zetsun valkoinen puoli sanoi ja laittoi keskelle rinkiä oman tavaransa. "KUKKA?" Kaikki huusivat yhteen ääneen nähdessään Zetsun pikku esineen. "Ei mikä tahansa kukka... Zetsun musta puoli sanoi"...Vaan eräs harvinainen lajike." Zetsun valkoinen puoli jatkoi. "okei, selvä, nyt konan." Pein sanoi ja huomasi Konanin työntäneen jonkun kuvan hänen naamaansa. "Siinä olemme me viime lomamatkallamme." Konan sanoi ja hymyili. 'en olekkaan huomannut miten hyvät hänellä on' Pein ajatteli ja katsoi kuvassa Konania ryhtyen hymyilemän. "Entä sinä johtaja..." joku sanoi ringissä. Pein kääntyi katsomaan ja huomasi tobin puhuneen. "Entä sinun tärkein tavarasi." Tobi kysyi ja hymyili. Pein tajusi että oli unohtanut itse ottaa mitään mukaansa. "Odottakaa hetki." Tämä sanoi ja lähti juoksemaan huoneeseensa. Muut katsoivat hänen peräänsä ja vähän ajan päästä kuului kiroilua ja tavaroiden kolinaa. Sitten kuului pieni *puff*
ääni. Savusta alkoi tulla joukko peinin muita ruumiita. "Tässähän ne on." Pein sanoi ja osoitti muita kroppiaan. Sitten hän palautti ne sinne mistä oli poiminutkin heidät ja sanoi muille. "Noniin tämä on päättynyt, voitte mennä nukkumaan." Pein tokaisi ja kääntyi kävelemään omaa huonettaan päin. Omassa huoneessaan Pein meni sänkyynsä ja ryhtyi nukkumaan. Hän kuuli vähän aika muiden hiljaisia askelia mutta hiljaisuuden rikkoi pieni kolahdus ja lukematon kiroilutulva. Sen jälkeen ei ollutkaan enää hiljaista vaan klaanilaiset alkoivat taas riidellä jostakin tyhjänpäiväisestä. Pein oli taas vihainen ja koetti silti ryhtyä nukkumaan. Parin minuutin päästä hänen pinnansa pimahti ja hän marssi tappelu paikalle huutaen: "Nyt hiljaa tai tunnette kivun luissanne!!" Uhkaus taisi mennä perille ja kaikki juoksivat huoneisiinsa. Pein sai vihdoin rauhaa ja painui pehkuihin. "Vihdoinkin." Pein sanoi itsekseen ja nukahti äkkiä.