-Miten niin Akatsukit ovat soluttautuneet Konohaan!? Mistä te sellaista olette saaneet päähänne!? Tsunade huusi Anbun johtajalle.
-Itse asiassa tämä... L tuli sanomaan siitä meille... Anbumies sanoi ja huitoili takanaan seisovaan mieheen päin.

Miehellä oli mustat, sekaiset hiukset, siniset farkut ja yksinkertainen valkoinen paita. Hänellä oli tummat varjot silmien alla ja kalpeat kasvot.
- Voitte kutsua minua Ryuzakiksi.
-Ja kuinkahan varma olet siitä asiasta?
-No L sitten.
-Tarkoitin kyllä sitä Akatsuki-juttua, Tsunade sanoi.
-Ah, sori. Asialla on 73.21 % varmuus, L sanoi ja väänteli varpaitaan. Tsunade huomioi nyt sukkien puutteen.
-Ja missä ne Akatsukit muka ovat? Tsunade mietti mikä idiootti mies oli.

                            ICHIRAKURAMENISSA!!

Hirveä määrä ninjoja piiritti ramenpuotia, jossa Akatsukit söivät kaikessa rauhassa ramenia. Myös L, Tsunade ja Anbumies tulivat paikalle.
-Mitäs sanoin. Saanko ne rahat, L sanoi ja ojensi kättään Tsunadea päin.
-Helvetti soikoon, hävisin taas! Tsunade murisi ja antoi L:lle 100000 ryouta.
Silloin Tobi käänsi päätään ja näki L:n.
-Tobi näkee L:n! Tobi näkee L:n!! Tobi kiljui ja huitoi käsillään hurjaa vauhtia. Kaikkien hämmästykseksi kaikki Akatsukit Zetsua myöten myöten pyöri L:n ympärillä ja pyysi nimmareita.
-Tobi haluaa nimmarin! Saahan Tobi? Saahan!? Tobi is a Good boy!

Lopulta kaikille Akatsukeille oli annettu nimmarit, jotkut ninjat saivat hämmästykseltään kunait viimein esiin.
-Stop, stop, me tultiin vaan hakeen nimmarit. Me häivytään nyt. Pain sanoi ja oli lähdössä, mutta...
-Mutta Leader-samaa, haluan vielä yhden myytäväksi! Kakuzu inisi.
-Minä söin omani... Saanko uuden? "En halua!" Haluan! "Et varmana!" Kyllä varmana! Zetsu raivosi itselleen.
-Typerä käsi, SYLKÄISE SE TAKAISIN!! Deidara karjui ja kuristi kättään, joka muuttui hyvää vauhtia siniseksi.
-Jashin tarvitsee oman helvetti soikoon, ja minun pitää uhrata se! Hidan murisi.
-Tobikin haluaa toisen! Tobi kiljui.
-Miksi muka? Pain mutisi.
-Nokun... *miettii hyvää tekosyytä... Kunnollista tekosyytä* No kun muutkin saa! tobi vinkaisi.

Lopulta kaikki Akatsukit poistuivat tyytyväisinä kylästä, jättäen jälkeensä iloisen kylän ja hämmästyneen L:n. Kotimatka Akatsukeilla ei sekään sujunut ongelmitta.
-Mitä tässä lukee, Kisame? Itachi kysyi vaativalla äänellä.
-Ita, puu...! Kisame ehti huutaa, ennenkuin... BANG! Liian myöhäistä.
-ITAAAA! Kisame huusi ja juoksi kaatuneen Itachin luo. Muut jatkoivat matkaa.
-Jos Jashin-sama saisi tietää, sitä vituttais ihan kympillä. Hidan mutisi.
-Ai mitä? Kakuzu kysyi.
-Nää on erinlaiset! Hidan valitti kuiskaten, jotta Jashin ei varmasti kuulisi.
-Huoh. Tule, mennään myymään tää. Kakuzu huokaisi ja repi Hidanin kaavusta takaperin mukaansa.
-Ei perkele mun kaapu, Kakuzu!
-Dannaaa... En voi hyvin... Deidara valitti ja näytti sinistä kättään, joka illisteli. Deidara näytti itsekkin melko siniseltä, kun hän kaatui maahan. Tobi ja Sasori jäivät tökkimään häntä kepillä, kun Pain, Konan ja Zetsu lähtivät omille teilleen.

                             Samaan aikaan Konohassa!                              

L oli saanut jaettua kaikille kysyjille paitsi Konohamarulle nimmarinsa.
-Mikä sun nimes on, setä? Konohamaru kysyi pidellen nimmarilappuaan.
-L tai Ryuzaki. L sanoi yksinkertaisesti.
-Mää oon Konohamaru! Konohamaru sanoi iloisesti. L tuijotti Konohamarua pelottavasti. Hän teki sormistaan pistoolin ja osoitti sillä Konohamarua, joka ihmetteli mitä tapahtuu. Sitten...
-BANG! L huusi ja Konohamaru lähti juoksemaan karkuun huutaen:
-Waaaah, setä ampuu!!!
-Jos olisin Kira, olisit kuollut jo! L huusi Konohamarun perään.

-Mitä tuo oli? L kääntyi ja näki Nejin, Tentenin ja Leen.
-Ai tuo? Ammun kaikkia, jotka sanovat minulle nimensä, jotta he osaavat varoa Kiraa, L selitti pikaisesti.
-Mikä Kira on? Lee kysyi silmät pyöreinä.
-Kira on hirveä massasarjamurhaaja, jonka nappasin. L selitti nopeasti taas.
-Vau! Guy-sensei ei ole koskaan napannut sellaista massa-juttua! Nyt mää kyllä alan Ällätä! Lee huusi silmät loistaen.
-Ällätä? L kysyi raapien päätään.
-Alan olla kuin sä! Lee huusi ja juoksi pois.
-Sinne se sitten meni... Mutta Ällääminen kuulostaa kyllä mukavalta... Määki alan Ällätä! Tenten päätti ja lähti pois.

*kiusaantunut hiljaisuus*

-Haittaako sinua, jos... Neji kysyi.
-Eipä kai... L mietti.
-ON KOHTALONI ÄLLÄTÄ!! Neji löi nyrkinsä ilmaan ja juoksi pois hämmästynen L:n luota.

-Ryuzaki-sama, limusiini on lähtövalmis. Watari sanoi ja kumarsi.
-Lähdetään. L sanoi ja astui kirkuvan pinkkiin limusiiniin.
-Et sitten yhtään parempaa väriä keksinyt, Watari... L mutisi.

Seuraavana päivänä Sasuke, Sakura ja Naruto tulivat takaisin tehtävästä. Kotimatkallaan he löysivät Nejin, Leen ja Tentenin istumassa puiston penkillä omituisessa asennossa ja omituisissa vaatteissa. Lisäksi Lee oli nyppinyt kulmakarvansa ja sekoittanut hiuksensa pystyyn geelillä. Myös Tenten oli laittanut hiuksensa kuin Lee, mutta hänellä oli tavallisten nutturoidensa tilalla pienet ponihännät. Neji oli puolestaan leikannut hiuksensa ja sekoittanut ne kuten muutkin.

-Mitä teille on tapahtunut? Sakura kysyi kolmikolta. Silloin kolmikko teki sormillaan L-kirjaimen ja huusivat kuorossa:
-Hei, me Ällätään!
-Err... Oookei... Sakura sanoi epävarmasti. Guy ilmestyi sillon heidän selkänsä taakse.
-Nuoret oppilaani! Hetkinen... Mitä te oikein teette!? hän huusi.
Kolmikko kääntyi hitaasti Guyhin päin, tekivät nopealla, samanaikaisella liikkeellä L:n ja huusivat:
-HEI, ME ÄLLÄTÄÄN!

A.N
Siis varmaan saitte selvää mitä Älläys on, vai mitä? Siis tehdään kaikki niinkuin L ja sitten on tuo tervehdys: Hei, me Ällätään! Ja vielä yksi juttu! En ole varma, nappaako L Kiran, mutta se on ficin juonen kannalta välttämätön juttu! Ja pyydän, kommentoikaa!