Ja niin The Akatsuki Cafén ensimmäiset minuutit alkoivat. Deidara tökki lattialla makaavaa Tobia, joka viimein suostui nousemaan ja lähti
keittiöön. Hidan levitteli mekkonsa helmaa tutkien. Itachi valitti Kisamelle siitä, että hänen pitäisi vahtia jotain kakaroita. Kakuzu laski vaihtorahoja. Zetsun suunnalta kuului vieläkin hiljaista tuhinaa. Sasori laittoi chakrallaan lusikat tappelemaan haarukoita vastaan.

Kohta Tobi juoksi Deidaran luo essu päällään.
-Deidara-sempai, katso mitä Tobi löysi! Tobi huusi ja kiinnitti samalla kaikkien huomion itseensä. Kaikkien naamalla oli jonkinlainen "mikä hitto tuo on"-ilme.
-Tobi... MIKÄ tuo on? Deidara perääntyi Tobista hiljaalleen. Tobilla oli päällään pinkki essu, jossa oli punaisia sydämiä.
-Tobi löysi sen! Saako Tobi pitää sen!? Tobin poskessa oli taas punainen pallo, kun hän lähestyi Deidaraa. Deidara puolestaan juoksi Sasorin taakse kuin Tobilla olisi jokin tarttuva tauti.
-Pidä se, mutta kunhan pysyt kaukana minusta! Deidara kiljui Sasorin selän takaa.
-Jeee! Tobi huusi ja juoksi takaisin keittiöön.

Kesti vähän aikaa, ennen kuin Deidara lähti Sasorin selän takaa. Tai oikeastaan se tapahtui vasta sitten, kun Sasori oli vähällä puhkaista haarukalla Deidaran silmän. Muut tuijottivat keittiön suuntaan, josta kuului omituisia ääniä. Ilmeisesti Tobi kokeili laitteita, koska aina välillä Tobi kiljui ja kerran huusi:
-Vau, se pyörii! Pyöri-apua! Se lentää!! Kuitenkaan kukaan ei mennyt apuun. Kaikki pelkäsivät mitä Tobi oli saanut aikaiseksi. Lopulta Tobi aukaisi luukun, ojensi kuppia ja sanoi:
-Tobi teki kahvia! Kuitenkaan kukaan ei tajunnut, miksi Tobin naamarissa oli jotain pinkkiä kermavaahdon näköistä juttua tai miksi kupissa oli jotain vihreää.

Kukaan ei onneksi joutunut juomaan kahvia, sillä luukku tippui yllättäen alas suoraan Tobin päähän. Kahvi tippui maahan, ja Tobi huitoi, koska ei päässyt irti. Lopulta Kakuzu nosti luukun ja päästi Tobin luukun taakse.

Silloin kahvilan oveen kiinnitetty kello soi.
-Ensimmäiset asiakkaat! Kaikkien ajatukset tulivat varmasti samaan aikaan. Ja sieltä tulivat Kotetsu ja Izumo. He menivät nurkkapäytään juttelemaan jotain hiljaa.

Sasori katsoi pikkuisen avuttoman näköisenä muita ja lähti sitten kävelemään pöytää päin.
-Haluaisitteko tilata jotain?Molemmat katsoivat Sasoria ja sanoivat kahvia. Sasori kirjoitti jotain ylös ja tuli takaisin.
-Anna tuo Tobille. Ja sano, että sinne ei tarvita sitä vihreää juttua. Hän ojensi lapun Kakuzulle, joka koputti luukkuun. Tobi aukaisi luukun ja otti paperin.
-Vau, saako Tobi keittää kahvia!? Hän huusi jälleen kerran punainen pallo poskessaan.
-Ei sitä vihreää juttua, onko selvä? Kakuzu odotti, kunnes Tobi nyökkäsi pikkuisen. Sitten hän työnsi Tobin takaisin ja paukautti luukun kiinni.

Kun hän kääntyi takaisin, hän huomasi, että Kotetsu ja Izumo tuijottivat sinne päin. Nähdessään Kakuzun tuijottavan takaisin, he kääntyivät nopeasti takaisin. Kohta Tobi aukaisi luukun ja antoi tarjottimen, jolla oli kaksi kahvikuppia. Kakuzu ojensi tarjottimen Hidanille.
-Mitä minä tällä teen? Hidan tuijotti kädessään olevaa tarjotinta silmät pyöreinä.
-Viet sen noille. Kakuzu sanoi ja työnsi Hidania pöytää päin. Hidan vilkaisi taaksepäin vihaisen näköisenä mutta käveli silti pöydän luo.

-Tuossa. Hidan sanoi ja oli kääntymässä takaisin, mutta...
-Kuule tyttö. Kotetsu sanoi. Kuullessaan tämän Hidan kääntyi takaisin heihin päin tappoilme naamallaan.
-Minä... EN... ole... TYTTÖ!!! Hän huusi ja olisi luultavasti tappanut tämän, ellei Kakuzu olisi nostanut häntä vyötäröltä ilmaan.
-Olen pahoillani, hän on vähän seonnut. Hän sanoi ja painoi kätensä Hidanin suulle. Hidan potki ja huitoi Kakuzun otteessa. Kakuzu lähti kävelemään kassaa kohti.

Hän laski Hidanin maahan.
-Älä suutu asiakkaiden lähellä. Emme halua menettää asiakkaita. Kakuzu sanoi kädet ristissä.
-Jos tämä jatkuu, tulen töihin ilman paitaa... Hidan
mutisi.
-Kuule, en usko että huoraaminen auttaa. Deidara nojasi tiskiin.
-Niin, pidä paita päällä, huora. Sasori tuli tiskille ja ojensi rahaa Kakuzulle.
-Mitä!? Hidan huusi Sasorille punastuen. Kotetsu ja Izumo tuijottivat kassalle.
-Aivan, olen samaa mieltä. Tai sitten voit olla alasti. Voit itse päättää. Kakuzu sanoi laskiessaan rahoja. Hidan punastui kahta kovemmin ja Deidara virnisti.

Välikohtaus loppui, kun kello kilahti uudestaan. Tällä kertaa tulijat olivat hiekan sisarukset. Temari istahti ikkunan vieressä olevaan pöytään. Kankuro istui Temaria vastapäätä, ja Gaara lysähti Kankuron viereen.
-Niin miksikäs me nyt olemmekaan täällä? Kankuro kysyi.
-Meillä on lomaa ja haluan nähdä muutaman tyypin. Temari sanoi tuijottaessaan Gaaraa, joka tökki Zetsua hiekalla.
-Siis sen Shi...Shika... Kankuro todella yritti.
-Shikamarun. Temari punastui pikkuisen. Silloin Gaaralta pääsi pikkuinen kiljahdus. Ruukkukasvi liikkui.
-Kuka helvetti herätti minut!!? Musta Zetsu karjui eikä valkoinen puolikaan ollut iloinen. Zetsu hyppäsi ylös kukkaruukusta ja katsoi
ympärilleen.

En tiedä, miten Zetsu tiesi Gaaran olevan syyllinen. Ehkä se johtui siitä, että Gaara piiloutui pöydän alle piiloon. Zetsu lähti pöytää kohti pelästyttäen Gaaran vielä pahemmin. Sillon Tobi juoksi keittiöstä Zetsun eteen.
-Zetsu-sama! Rauhoitu! Tobi on hyvä poika! Tobi huusi ja huitoi käsillään hurjana.
-Niin, Tobi on hyvä poika... Valkoinen Zetsu tokaisi ja musta jatkoi:
-Mutta tuo ei! Tobi otti Zetsun hiasta kiinni ja sanoi:
-Mitä jos Zetsu-sama menisi takaisin nukkumaan?

Ja niin Tobi sai Zetsun nukkumaan. Kuitenkaan välikohtaus ei ollut ohi. Tobi meni takaisin keittiöön tekemään uusien asiakkaiden, joidenkin Akatemian oppilaiden, tilaamia pirtelöitä. Pain tuli sovittelemaan tilannetta ravintolasta, jossa oli ollut Konanin kanssa.
-Mitä jos Gaara jäisi tänne töihin? Hän voisi korvata vahingon sillä. Temari ehdotti.
-Eieieieiei... Gaara ajatteli pöydän alta.
-Sovittu. Pain sanoi ja kiskoi Gaaran mukaansa.
-Ei hätää Gaara, hyvin se menee! Temari huusi Gaaran perään.

Kohta Gaara juoksi takaisin Temarin luo itkien.
-Apuaaa! Ei kyllä ihme että hän itki, hänellä oli myös mekko. Se oli melkein samanlainen kuin muillakin, mutta se oli oranssi. Siinä oli pullottavat hiat ja ruudullinen essu. Hänellä oli päässään kaksi oranssia rusettia.
-Oi kun olet suloinen! Temari sanoi ja venytti Gaaran molempia poskia. Kankuro tuijotti Gaaraa naama sinisenä.
Pain joutui kiskomaan Gaaran ulos Itachin luo, jossa hän alottaisi pakkotyönsä.

AN.
Siis, heh. Tuli taas nopeasti seuraava osa ^___^ Sasoridanna auttoi pikkuisen ideoinnissa -^___^- Toivon että pidätte!
E: Muoksin pikkuisen puhekieltä pois luettuani sen uudelleen >__>` Alkoi rasittaa muuten kirjakielellä kirjoitetussa ficissä...