Joulu tuntui lähestyvän sinä vuonna jälleen pikavauhtia. Konohassa kaikki valmistautuivat juhlaa varten. Ino oli saanut Tsunadelta vapautuksen tehtävistä, joka oli johtanut siihen tilanteeseen, että joku muu kunoichi korvasi Inon tehtävissä.

Oli kahdeksan päivää jouluun, kun Sakura joutui lähtemään joukkue kymmenen mukaan. Tämä teki Narutosta ja Sasukesta työttömiä. Eipä silti, kaksikolla oli jo tällaisen päivän varalle suunnitelma valmiina.

He lähtivät etsimään Kakashia. Ensin he kävivät taistelussa kuolleiden muistokivellä. Kaksikko katsoi, kuinka Kakashi oli laskenut kauniin havuseppeleen kivelle. Nauhat kertoivat seppeleen olevan kunnianosoitus Rinille, Minatolle ja Obitolle. Sasuke katsoi viileässä tuulessa heiluvia nauhoja ja vihelsi:

”Melkoinen kunnianosoitus, kun joukossa on yksi Uchihakin.”

”Mitä te pojat täällä teette? Tämä ei ole tyypillisimpiä käyntipaikkojanne”, tuumi Kakashi kaksikon takaa.

”Me etsimme juuri sinua, sillä tänään on tehtävä ’Sakuran lahja’ edessä”, kertoi Naruto.

”No, miten me menettelemme tässä tehtävässä?” Kysyi Sasuke ja katsoi samalla taivaalta tippuvia lumihiutaleita.

Ensimmäistä kertaa Kakashilla ei ollut patenttivastausta, vaan hän oli hiljaa. Sasuke keksi, että heidän tulisi kysyä muilta kunoicheilta, mistä Sakura pitää. Naruto oli ensin vastaan, sillä hän oli kuunnellut Inoa viime jouluna ja saanut korvatillikan Sakuralta palkkioksi ostamastaan lahjasta. Sasuke muisti tapauksen ja naurahti:

”No, enkös minä ehdottanut, että sinä vaihdat kanssani lahjapakettien kortteja, usuratonkachi.”

Naruto katsahti vihaisesti siniseen talvitakkiin pukeutunutta ninjaa ja mutisi:

”Kerjäätkö turpiisi idiootti.”

”No no pojat, me olemme yhteisellä asialla, joten tappeleminen ei edistä sitä. Hyväksyn ehdotuksesi Sasuke, mutta nyt jätämme Inon väliin. Hän on kyllä Sakuran ystävä, mutta pahin kilpailija myös. Minusta Sasuken kannattaa puhuttaa Hinataa ja Naruto saa jutella Tentenin kanssa.”, selitti Kakashi päässään syntyneen suunnitelman.

Sasuke ja Naruto katsoivat Kakashia, sitten he kysyivät:

”No entäs Jouninit?”

Kakashi meni sanattomaksi. Hän punastui kasvoiltaan ja katseli ylöspäin, aivan kuin hän olisi odottanut hiutaleiden leijailun muuttuvan lumimyrskyksi. Lopuksi hän karautti kurkkuaan ja sanoi:

”Tuota, jos minä kyselen Kurenailta, Shizunelta sekä itse Hokagelta.”

”Hyvä on”, mutisivat molemmat geninit.

Kolmikko lähti etsimään puhuteltavia. Kakashi suunnisti jouninien asunnoille, jossa hän törmäsi ensimmäiseksi Kurenaihin. Törmäys oli kirjaimellisesti lähellä, sillä Kakashi pysähtyi viime hetkessä, kiitos sharinganin, ja pyörähti ympäri 360 astetta. Kurenai katseli hoippuvaa Kakashia ja tokaisi:

”Onpa sinulla kiire tänään.”

”Niin oikeastaan etsinkin sinua”, selitti Kakashi saatuaan tasapainon kohdalleen.

”Minua? Hämmästeli Kurenai. Miksi?”

”Mietin että voisit antaa minulle vinkin, Sakuran lahjaa varten”, tuumi Kakashi ja katseli käytävän kattoa.

”Heh, sensei joka ei tunne oppilastaan”, virnuili Kurenai.

Kakashi tunsi punan nousevan poskilleen. Hän ei ollut ollut näin nolossa tilanteessa koskaan. Kurenai pelasti tilanteen ja ehdottii:

”Sakura pitää musiikista. Miksi et osta hänelle levyä lahjaksi?”

”Kiitos Kurenai laitan tämän mieleen.” Huikkasi Kakashi ja jatkoi matkaansa.

Sasuke oli yhyttänyt Hinatan kadulta läheltä ostoskatua. He molemmat katselivat toisistaan poispäin ja yrittivät keksiä miten aloittaa keskustelu. Tilanne oli huvittavan näköinen, sillä Hinata katsoi ylös taivaalle, josta lumihiutaleet hiljakseen tippuivat. Sasuke taas piti käsiä talvitakin taskussa ja hänen päänsä oli kääntynyt erästä näyteikkunaa kohti, lisäksi hän ei osannut oikein avata keskustelua. Nejin kanssa tämä sujuisi paremmin, mietti Sasuke. Lopulta Sasuke rohkaisi mielensä ja kysyi Hinatalta, tietäisikö tämä mistä Sakura sattuisi pitämään.

”Sakurako? Niin no, hän pitää makeisista tai niin ainakin luulisin”, mietti Hinata ja pyöritteli sormiaan.

”Ääh, minä vihaan niitä. Eikö tosiaan olisi mitään muuta”, tuskaili Sasuke.

”No, kyllä hän pitää musiikista”, muisti Hinata.

”Hei minäpä ostan hänelle levyn lahjaksi! Kiitos Hinata!” Huudahti Sasuke ja syöksähti matkaan.

”Ole…hyvä…vain…”, Hinata mutisi Sasuken perään.

Naruto törmäsi Tenteniin puistossa, jossa lumen peittämät kirsikkapuut näyttivät aivan kuin ne olisivat puhjenneet uudelleen kukkaan. Naruto töksäytti tavalliseen tapaansa oman asiansa ulos suustaan:

”Hei Tenten, mistä Sakura pitää?”

Tenten hämmästyi kysymystä ja heitti kehiin patenttivastauksen:

”Eikös tuo Sasukesta pidä.”

Naruto meni aluksi hämilleen, mutta tajusi hetken päästä asettaneensa kysymyksen väärin:

”Tuota, en minä sellaista pitämistä tarkoittanut”, naurahti Naruto ja jatkoi, ”Enemmänkin mitä hän haluaisi joululahjaksi.”

Nyt Tenten pääsi juonenpäästä kiinni. Hän kohotti ensin katseensa ylös ja laski sen sitten Narutoon.

”No, hän vaikuttaa hieman väkivaltaiselta sinua kohtaan, jos ostaisit hänelle jotain, mihin hän voisi purkaa omia aggressioitaan”, ehdotti Tenten.

”Tein sen kaksi vuotta sitten ja Sakura purki aggressionsa minuun”, mutisi Naruto.

”No, miksi et sitten osta hänelle levyä?” Heitti Tenten uuden ehdotuksensa ilmaan.

Naruto pohti hetken aikaa ehdotusta, sitten hän virnisti Tentenille ja kiitti tätä ehdotuksesta.

”Ole hyvä vaa…n”, tuumi Tenten ja katsoi juoksevan Naruton perään.

Kahta tuntia myöhemmin kolmikko kokoontui kaatuneitten muistomerkillä. Ilma ei suosinut heitä sillä tuuli oli voimistunut ja pyry oli muuttumassa tuiskuksi. Sasukella ja Narutolla oli talvitakkien huput päänsuojana, kun taas Kakashi oli laittanut korvalaput päähän. Kaikki kirosivat ilmaa ja kohtaamispaikkaa mielessään, mutta asialle ei voinut mitään, joten tähän oli tyytyminen. Sasuke rykäisi ja aloitti:

”Sain selville, että Sakura…”

”…pitää musiikista”, tuumivat Naruto ja Kakashi, Sasuken puheen päälle.

”Täh? Mistä te sen tiedätte?” Ihmetteli Sasuke.

”Tenten sanoi niin minulle”, huokasi Naruto.

”Kurenai taas ehdotti samaa minulle ja Shizune sekä Tsunade komppasivat myöhemmin”, tuumi Kakashi ja mietti samalla otsa rypyssä, kuinka yllättävän yksimielisiä kunoichit olivat Sakuran mieltymyksistä.

”Onkohan tässä jokin salaliitto kyseessä”, puki Naruto Kakashin ajatukset sanoiksi.

”Jotain outoa tässä on”, murahti Sasuke.

Lumituisku tuntui lisäävän voimaansa ja shinobi kolmikkomme päätti ostaa levyn yhteisenä lahjana Sakuralle. He saapuivat Konohan ostoskadulle hetkeä myöhemmin ja astelivat ’Konohan levyyn’ ostamaan Sakuralle joululahjaa. Kolmikko etsi omilta hyllyiltä ja hetkeä myöhemmin he kaikki vertasivat löytämiään levyjä. Naruto kehui:

”Katsokaa Junko Takeuchin uusin.”

”Pölvästi, luuletko että Sakura jaksaa kuunnella sinulle kuulostavaa laulajaa”, ärähti Sasuke. ”Mutta minäpä löysin todella veikeän levyn”, virnisti Sasuke ja näytti levyään.

”Mitä sinä oikein ajattelet?” Ärjyvät Naruto ja Kakashi kuorossa. ”Jos sinä ojennat Sakuralle lahjan, jossa lukee ’Violent femmes’, niin jopa sinä saat takuulla selkääsi”, kaksikko läksytti Sasukea.

”No hyvä on valopäät, mitä teillä on tarjota?” Kysyi murjottava Sasuke.

”Tämä”, hymähti Kakashi ja näytti levyään.

”Noriaki Sugiyama ’the best of’”, lukivat Sasuke ja Naruto.

”Ei tuota”, vastusti Sasuke.

”No minä kannatan ainakin”, sanoi Kakashi ja katsoi keltatukkaa. ”Entä Naruto?”

Naruto tasapainoili kahden välillä, mutta lopulta päätti kannattavansa kyseistä levyä joululahjaksi. Niinpä he veivät kaksi muuta levyä takaisin hyllyihin ja astelivat kassalle, jossa maksoivat levyn kolmeen pekkaan.

Heidän päästyä ulos kaupasta Kakashi huokasi, sillä vaikein lahja oli hankittu. Sasuke oli kuin myrskyn merkki. Ei Narutokaan tyytyväinen ollut, mutta hänen ei tarvinnut sentään odottaa joulua pelossa.

Kolmikko huomasi päivän harmauden alkaneen muuttua iltapäivän hämärään. Katuvalot olivat jo syttyneet. Lumituisku oli vaihtunut kevyeksi lumisateeksi. Kolmikko suuntasi ramenille, mutta heiltä jäi huomaamatta harmaaseen anorakkiin pukeutunut hahmo. Hinata kääntyi toiseen suuntaan ja suuntasi Yamanakan kukkakauppaan.

Kukkakaupassa olivat sillä hetkellä joulutähtiä ’katselemassa’ Kurenai, Shizune, Tsunade ja Tenten. Ino nojaili tiskiin. Tunnelma sähköistyi, kun Hinata asteli kauppaan ja puisteli liiat lumet yltään. Kurenai katsoi oppilastaan ja kysyi:

”No onnistuiko suunnitelma?”

”Täydellisesti”, huokasi Hinata.

-Loppu-