"Sasuke...ei...SÄ ET VOI OLLA HOMO!" Sakura kirkui.
"Anteeks, Sakura, mut kyllä mä voin." sanoin huokaisten samalla.

Sakura meni shokkiin ja pyörtyi uudelleen, mikä on tyypillistä tuollaisen kauhean järkytyksen jälkeen. Naruto olisi varmasti mennyt jo pienemmästäkin. No, enhän minä sille mitään voi jos olen oikeasti rakastunut toiseen poikaan! Sitten, vaikeudet vasta alkoivatkin kun Ino pomppasi paikalle...

"Hehee, kyllähän minä sen tiesin että Sasuke-kun olisi täällä!" Ino huusi pikkulapsen äänellä.

Kaikki olivat hetken hiljaa ja pelkäsivät pahinta, eli sitä, mitä Ino seuraavaksi sanoisi. Sakura makasi vieläkin kuin puolikuolleena maassa.

"Hei Sakura, mitä ihmettä täällä on oikein tapahtunut kun te kaikki vaikutatte niin järkyttyneiltä?" Ino kysyi.
"S-Sä et halua tietää..." Sakura vastasi shokissa kaikesta tapahtuneesta.
"Musta tuntuu että meitä ei tarvita täällä enää, vai mitä?" kuiskasin Narutolle.
"Eipä kai." Naruto virnisti.

Sitten me kaksi vaihdoimme paikkaa ja jätimme shokissa olevan Sakuran ja yllättyneen Inon selvittelemään, mitä oikeastaan oli tapahtunut. Sakuran mielenterveyden kannalta olisi ehkä ollut parempi jättää jotkin asiat sanomatta mutta mikäs minä olen välittämään Sakuran mielenterveydestä? Hullukaan ei siitä välittäisi. No, kuitenkin. Kun olimme matkalla pois, kuulin vielä mitä paikalla jo valmiiksi ollut Sai puhui Inon ja Sakuran kanssa. Ja minä kun luulin että kun saavuimme, paikalla ei olisi ollut muita...No kuitenkin, takaisin siihen mitä kuulin Inon, Sakuran ja Sain keskustelevan.

"Hei! Minne Naruto ja Sasuke hävisivät?" Sai kysyi viattomana.
"Hei hetkinen! Oletko sä ollut täällä koko ajan?" Ino kysyi.
"Olin täällä jo puoli tuntia ennen piirtelemässä ennen kuin Naruto ja Sasuke hyppäsivät paikalle. No, moikka sitten!" tämä outo mustahiuksinen Sai-poika huudahti lähtiessään.

Sen enempää en sitten kuullutkaan. En kyllä tiedä, olisinko halunnutkaan. Selvää oli, että Sai lähti seuraamaan minua ja Narutoa.
Miksi, oi, miksi, juuri sen mustahiuksisen, oudosti pukeutuvan ja umpipervon tyypin piti seurata juuri meitä? Se Sai saisi kyllä painua takaisin sinne, mistä ikinä on sitten tullutkin! Jos Sai vaan yrittää tunkea mun ja Naruton väliin, hakkaan sen, silppuan sen palasiksi ja lopuksi, keitän sen padassa ja syön! Siinä olisi kostoa siitä että tunkee toisen jumalan, eli siis minun, ja rakkaan Narutoni väliin! Tiedän, olen välillä todella ylimielinen, mutta tuo "toinen jumala"-juttu vain kuulostaa hyvältä. No, enpä saanut pitää kauan hauskaa rakkaan Narutoni kanssa kun Sai tuli ja pomppasi paikalle juuri kun minä ja Naruto olimme päässeet tarpeeksi kauas hänestä. Paikalta jossa olimme kuului erittäin voimakkaita huokauksia ja läähätystä...

"Mmh...Sa..su..ke..." Naruto voivotteli blondit hiukset silmillään.
"Naruto, pliis, toi saa mut voimaan pahoin.." sanoin väsyneenä.
"No moi! Mä tulin teidän kaa pitää hauskaa!" Sai huusi suu tekohymyssä.
"Eiiii!!! Mä en halua liiskaantua!!" Naruto huusi hysteerisesti.

Miten olisin voinut Saita estääkään, kun olin liimautuneena Narutoon?
Tiesin koko ajan että Naruto ei tulisi tätä pitämään mutta en voinut auttaa häntä. Sai ei onneksi koskenut Narutoon, mutta jouduin hänen ukekseen, mikä ei ole kovin mukava asia. Lopulta Sai sai minusta ja Narutosta tarpeekseen ja tajusi häipyä. Naruto katsoi minua hetken vihaisesti mutta pian tajusi, että minähän tässä eniten olin kärsinyt. Hän suuteli minua otsalle ja sitten päätimme häipyä metsästä ja mennä kotiin. Vielä viikon jälkeenkin, Naruto valitti että joka paikkaa särkee. Oli kuitenkin kulunut jo viikko ja kumpikaan meistä ei ole ollut treeneissä, joten voi olla parempi, että menemme ennen kuin se hopeanharmaahiuksinen sensei alkaa valittaa tai heittää minut ja Naruton ulos koko ryhmästä.

"Naruto! Mihin hemmettiin sinä, Sai ja Sasuke katositte viikko sitten. Yritimme etsiä teitä Inon kanssa iltaan asti, mutta teistä ei näkynyt jälkeäkään!" Sakura saarnasi.
"Pyydän, älä muistuta, etenkään Saista, siitä mustahiuksisesta idiootista..SIITÄ ON KULUNUT JO VIIKKO JA MÄ EN VOI VIELÄKÄÄN ISTUA!" Naruto hermostui.
"Ai jaa, no, miksi näin?" Sakura yllättyi.
"Minä ja Sai pidettiin vähän hauskaa Naruton keholla. Olihan se ihan kivaa, siihen asti kunnes se Sai saapui paikalle." sanoin rauhallisesti.
"Mitä halvattua?" Sakura huusi.

Tottahan se oli. Vähän rauhoituttuaan Sakura pyysi Narutoa ramenille. Kun Sakura kysyi, mitä Naruto aikoisi tehdä illalla, Naruto vastasi siihen näin:

"Ajattelin mennä kotiin kärsimään."

Mietein vähän aikaa, miksiköhän Naruto suostui lähtemään sen pinkkipäisen pikku lutkan kanssa ramenille. Hetken asiaa mietittyäni tajusin, että kun on kyse Narutosta ja ramenista, hän tekee mitä vain saadakseen ramenia ilmaiseksi. Päätin kuitenkin varmuuden vuoksi vakoilla, mitä Ichirakussa tapahtuu, koska koko juttu haiskahtaa ja pahasti. Seurasin illan tapahtumia puun takaa ja päätin tehdä heti jotain jos Sakura sanoo jotain epäilyttävää. Kaikki kuulemani tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.

"Naruto? Mitä siellä, missä ikinä sä olitkaan, tapahtui?" Sakura kysyi uteliaana.
"Sä kuulit jo kaiken olennaisen." Naruto vastasi samalla hotkien rameniaan, jonka Sakura oli juuri maksanut.
"Mä pyysin sut tänne koska, mä tajusin rakastavani sua." Sakura sanoi ja yritti nyt suudella Narutoa.

Nyt tuli kiire! Naruto jäätyi järkytyksestä paikalleen ja nyt oli minun aikani toimia. Juoksin paikalle ja sanoin Sakuralle että muistin minulla ja Narutolla olevan todella tärkeää tekemistä tänään. Naruto oli heti mukana ja nyökkäsi. Sitten kun olimme tarpeeksi kaukana Ichiraku Ramenista ja Sakurasta, Naruto kysyi minulta:

"Onko täällä kylmä vai luulenko mä vaan?"
"Onhan täällä hieman viileätä..." vastasin.
"Sasuke, tuu lähemmäs..." Naruto sanoi.

Kävelin hänen luokseen ja halasin Narutoa. Päätimme mennä kotiin, vaikka meillä ei ollut sillä hetkellä aavistustakaan, missä olimme. Seuraavana päivänä pinkkipäinen Sakura tuli kyselemään, oliko hän aivan hirveä edellisenä iltana.

"No mitäs kuule luulet? Kyllä sun nyt olisi pitänyt nähdä kuinka shokissa Naruto oli! Mä en kyllä anna sun enää mennä lähellekään Narutoa!" raivosin Sakuralle mustat hiukseni siinä samassa liehuen.
"Anteeksi, Naruto..." Sakura sanoi.
"Hyvä! Osaat sentään pyytää anteeks!" huusin.
"Sa..Sasuke?...Yäääääh!!!" Naruto purskahti itkuun.

Otin hänet siitä sitten syleilyyni. Sakura katsoi minua ja Narutoa sen näköisenä, että ei voinut vieläkään uskoa meidän kummankaan olevan homoja. Sitten Naruto sanoi haluavansa kysyä jotain.

"Vihaatko sä Sakuraa myös, Sasuke-chan?" Naruto kysyi.
"Vihaan. Nyt ja aina, ikuisesti." vastasin.

Nämä sanat, jos jotkin saivat Sakuran shokkiin, varsinkin kun hän vieläpä sattui kuulemaan, mistä oikein oli kyse. Pian, Sakura makasikin jo puolikuolleena maassa. No, hyvä niin. Nyt mielessäni on vain yksi asia, kierros Naruton kanssa keskellä pensasta kiven sisällä! Kun olimme jo hetken ehtineet nauttia toistemme eroottisesta seurasta, niin tottakai jokin kiven ulkopuolinen asia sai meidänkin tunnelman järkkymään.

"Moi Sakura-chan!" Lee huusi iloisena.
"Ai. Moi Lee." Sakura sanoi ja suuteli Leetä.
"Mikäs sulle nyt tuli?" Lee sanoi hämmästyneenä.
"Rakastan sua. Haluaisitko sä olla mun poikaystävä?" Sakura kysyi selvästi järkyttyneellä äänellä.
"Tottakai!" Lee huusi niin kovaa, että kuka vaan kilometrin säteellä kuuli.

Korviani kihelmöi hetken, koska Lee huusi niin kovaa. Minä ja Naruto keskityimme taas hetken toisiimme, kun mieleni valtasi halu tappaa Lee ja Sakura. En tiedä, miksi halusin tappaa polkkatukan, mutta sen pinkkipään halusin tappaa, koska oli erehtynyt yrittää saada Narutoa luotani pois. Sakura kyllä ansaitsi kuolla, mutta siitä polkkatukkaisesta, puskakulmakarvasta en oikein enää tiedä. Joka tapauksessa, ulkopuolelta kuului pian Inon ääni.

"Sa-Sa-Sa-Sa-Sakura!! Mitä ihmettä sun ja Leen kanssa on oikein tapahtunut?" Ino järkyttyi.
"Älähän nyt, Ino-san. Sakura-chan vaan alkoi seurustelemaan mun kaa!" Lee sanoi.
"Sakura ei kyllä näytä olevansa mielenterveydellisesti kunnossa. Mut hei. Onko tuolla pensaan keskellä kivi?" Ino kysyi.
"Joo, kyllä siellä kivi näyttäisi olevan." Lee sanoi.
"Haske..ha..Nahyto..oh..hualla...hiven..hihähhä..." Sakura yritti sanoa jotain järkevää.
"Sakura, oletko sä ihan varmasti okei kun sun puheista ei saa mitään tolkkua." Ino sanoi.
"Mitä yrität sanoa rakas?" Lee kysyi ja ravisti Sakuran hereille.
"Sasuke ja Naruto on tuolla kiven sisällä..." Sakura sai vaivoin kerrottua.

Kun Sakura oli saanut tuon lauseen loppuun, pelästyin. Ensimmäiseksi Ino kysyi, ettei kai Sai ollut paikalla ja Lee totesi, ettei häntä ole näkyillyt. Kunnes sitten kuulin valitettavan tutun äänen.

"Täällä taidetaan pitää hauskaa ilman mua!" Sai sanoi protestoivalla äänellä.

Seurasi pieni hiljaisuus ennen kuin Sai rikkoi kivemme. Sain taas olla sen ärsyttävän pervon ukena. Kun Sai oli jo sulkemassa kiveä, Gaara ilmestyi sanoen:"Älkää unohtako mua!" .

---jatkuu---