Vittu. Rehtorin paska oli menny käskee mut viemää sille kusipäälle läksyt ku se makas vaa sairaana sängys. Ei sitte vaikka jotain muuta voinu käskee. No eihä se nyt mulle paljoo vaivaa tuottanu ku oltii naapureit mutta en mä sen mikää kaverikaa ollu. Kaverit oli vaa nauranu ku kerroin niille mitä joutusin tekee. Nyt jouin kävelee kotiin ku en mä jaksanu porukan ivaamista kuunnella. Sillasia paskiaisia neki. Tungin käteni taskuihini ja jatkoin kävelyä kauheessa pakkasessa.

- Flashback -
"Naruto, sinähän voisit ystävällisesti viedä Sasukelle läksyt, kun asutte melkein naapurissa. Mitä nyt katoin teidän tiedoista niin asutte samassa talossa", nainen sanoi virnistäen.
"Miks mä!? Laita vaikka Sakura tai Ino, mulla on muuta menoo", vaaleahiuksinen poika tiuskaisi.
"Sakuralla on tänään soittotunti, jonka jälkeen hän olisi tuskin jaksanut viedä ja Ino on myös sairas, joten jäit vain sinä", Tsunade sanoi tyynesti.
"No mä vien sitte... Oliks muuta asiaa?"
"Selitä matikan asia, jos Sasuke ei tiedä", nainen sanoi ojentaen läksylapun.
"Mjoo, moikka", poika sanoi ja lähti toimistosta.

Saavutin puolentunnin päästä kerrostalon ja menin rappuun, josta pääsisin kotiini. Askelsin portaat ylimpään kerrokseen ja avasin kotioven. Astuin sisään melko niukasti sisustettuun eteiseen. Potkasin lenkkarit jaloistani ja repun heitin nurkkaan. Seuraavaks riisuin takkini ja laitoin sen naulakkoon. Löntystin keittiöön ja avasin jääkaapin paskan. Sieltä otin mikropitsan, se riittäis välipalaks. Myöhemmi saattas syyä jotai muutaki. Tungin pienehkön pitsan mikroon ja pistin minuutiksi lämpiämään. Reilun minuutin päästä laite piippasi ja otin sitten ruokani sieltä. Söin pitsan pöydän ääressä käsin, ei jaksanu kasvattaa tiskikasaa. Pesin käteni ilman saippuaa ja kuivasin ne sitte keittiön pyyhkeeseen. Parempi ois mennä mahollisimman aikasin Sasuken luo et en vaa herättäis sitä vahingos. Nappasin reppuni ja kotiavaimen. Aukaisin sitten oven pujahtaen käytävään. Suljin oven perässäni ja juoksin sukkasillani toiseen kerrokseen.

Menin erään oven taakse, jonka postiluukus luki 'Uchiha'. Soitin ovikelloo ja jonkun ajan päästä joku tuli avaamaan. Se ei ainakaan ollu Sasuke.
"Öö. Onks Sasuke kotona?" sanoin tuolle.
"Eikö vanhemmat ole opettaneet, että tervehditään ennen kuin sanotaan mitä asiaa on", mies sanoi.
"No eipä oo vanhempia. Terve ja onko se Sasuke kotona?"
"Onhan tuo. Käy peremmälle", mies sanoi tehden tietä ovella.
Astelin sisään ja astuin täysin erinäköiseen eteiseen. Se oli kauniisti sisustettu, seinällä oli pari taulua ja tapetit olivat lämpimän värisiä. Sasuke asteli huoneestaan ja katsoi minua hämmästyneenä.
"Naruto... mitä sinä täällä teet?" tuo sanoi punastuen.
"Tsunade käski tuua sulle läksyt", sanoin turhautuneesti.
"Okei. No tule tänne, minulla on kirjat täällä", tuo sanoi sitten ja käveli takaisin huoneeseensa.
Seurasin tuota sinne ja istuin tuon viereen pöydän ääreen. Sasuke otti muutaman kirjan esille ja otin ne samat.
"Voisimmeko tehdä läksyt yhdessä?" korppihiuksinen poika kysyi.
"No ihan sama, musta ei oo mitää neuvojaa", tiuskaisin.
"Ei se mitään. Kysy apua minulta, jos tarvitset", poika sanoi hymähtäen.
Otin kynän ja aloitin tekemällä biologian läksyjä. Niissä en tarviis apua, koska ne oli aika helppoi. Sasuke oli jo tekemässä äikän läksyjä ku mä vasta siirryin matikkaan. Että se oli nopee tekemää. Katsoin laskuja hetken mutta en todellakaa älynny niistä mitään. Huokaisin turhautuneesti ja vilkaisin taas Sasukea. Tuo laittoi äikän kirjanki pois ja siirtyi ruotsiin.
"Hei Sasuke, voisiks auttaa matikas", sanoin tuolle.
Tuo nyökkäsi ja neuvoi laskut melkeinpä paremmin kuin opettaja. Mitenköhä se oppi kaikkee noin nopeesti. Varmaan tosi hyvä muisti.

Sain tehtyä matikan ja siirryin ite äikkään. Senkin sain tehtyä Sasuken opastuksella ja lopuksi teimme ruotsin yhessä. Sasuke olikin ihan mukava, vaikka melko erilainen kuin mä. Puheskelimme koulusta, urheilusta, tytöistä ja lopuksi vielä lapsuudestamme. Naureskelimme yhessä melko pitkään.
"Sasuke ja Naruto, tulkaa syömään!" Sasuken veli huusi.
"Joo, hetki", Sasuke vastasi.
Nousimme tuoleiltamme ja askelsimme keittiöön. Istuin Sasuken viereen ja katsoin lautasella olevaa ruokaa. Lasagnea ja se näytti tosi herkulliselta. Sasuken veli varmasti kokkasi hyvin. Aloitimme syömisen puheskellen Sasukenkin veljen kanssa. Tuokin oli ihan mukava ja hän tosiaan oli hyvä kokki. Lasagne maistui taivaalliselta, parhaalta mitä koskaan olin maistanu.

Syötyämme menimme Sasuken huoneeseen takaisin ja puhuimme taas jostain. Mulle tuli kuitenkin outo tunne kesken kaiken. Ihan niinku oisin unohtanu jotai. Kaivelin taskujani ja en vain löytänyt. Mihin helvettiin se ois voinu mennä.
"Hitto... mä taisin unohtaa kotiavaimen kotiin", tuhahdin.
Sasuke alkoi nauramaan niin, että meinasi tippua tuolilta. Katsoin tuota hämmentyneenä. Kuinka joku voi nauraa tollaselle tilanteelle.
"Siis oikeesti, mä en löyä sitä", sanoin.
"Ja talonmies tulee vasta huomenna lomalta", Sasuke sanoi jo rauhoittuen naurukohtauksestaan.
"Pitiki sattua näi... viel keskel viikkoo"
"Voit jäädä meille yöksi, talonmies tulee varmaan huomenna aikaisin kolaamaan lumet", Sasuke sanoi.
"Oikeesti, voinks mä jäädä?"
"Joo, ei se Itachia haittaa. Haetaan varastosta sinulle patja", Sasuke sanoi suunnaten jo kohti ovea.
Seurasin tuota ja menimmekin kohti kellarikerrosta.

Olimme hakeneet mulle patjan ja tehneet kaikkee hauskaa. Nyt piti kuitenki mennä nukkuu. Itachi käski. Sasuke oli kertonu et Itachia kannattais totella sillä se on kuulemma äkäinen, jos ei tottele. Sasuke kävi pesemässä hampaasa ja tuli nyt huoneeseen. Tuo oli lainannu mulle yöpukuu. Se oli hieman iso sillä Sasuke oli mua pitempi. Sammutimme valon mutta ei kuitenkaa ruvettu nukkuu. Me puhuttii kuiskimalla, kunnes Itachi oli häipyny nukkuu.
"Naruto... seurusteletko sinä?" Sasuke kysy yllättäen.
"En, mutta on mulla ollu suhde. Se ei vaa toiminu. Sä?" vastasin tuolle.
"En, enkä ole ennemmin seurustellut", tuo sanoi.
"Miten niin", sanoin sitten.
Sasuke ei vastannut vaan ryömi sängystä eteeni. Istuimme siinä vastakkain ja katsoimme toisiamme silmiin. Mun sydän hakkas helvetin nopeeseen tahtiin. Tunsin vähän ajan päästä Sasuken lämpimän käden poskellani ja sen jälkeen tuon pehmeät huulet huulillani. Tuo kaatoi minut patjalle selälteen ja jatkoi suudelmaa. Kehoni pakotti minua vastaamaan siihen. Liikutin tietämättäni käteni tuo selälle ja toisen tuon hiuksiin. Irrottauduimme ottamaan happea ja ihmettelin hetken tapahtunutta. Sasuke meni takaisin omaan sänkyynsä ja sanoi sitten:
"Hyvää yötä"
En saanut vastausta irti itestäni vaa kosketin sormillani huuliani, joita Sasuken huulet olivat vähän aikaa sitte hyväilly. Mitä tämä tarkotti? Miks mä en vastustellu? En kai ollu kusessa tuohon..? Vaivuin syvään uneen kuitenkin jonkun ajan päästä.

----
Tällänen lyhyehkö ficinpoikanen tästä tuli. :) Kommenttia kiitos. Arvostan sitä enemmän kuin pisteitä. Ja suklaakin tervetullutta ;3