Konohan pankin lähellä oli puistikko. Puiston kastanjapuiden keskellä, eräällä penkillä istui kaksi mustaan pukuun pukeutunutta miestä. Heidän välissään oli ruskea paperikassi, jossa olivat molempien eväät tai ainakin se mitä niistä oli jäljellä. Itachi söi hampurilaistaan kumarassa kyynärpäät reisiin nojaten, näin hän ei ainakaan sotkisi housuja. Kisame taas oli ottanut rennon asennon ja nojasi penkin selkänojaa vasten. Samalla syödessään hän katseli taivasta ja pilviä.

”Taitaa olla ukkonen tulossa”, tuumi Kisame ja osoitti hampurilaisellaan taivaalta nouseviin mustiin pilviin.

Itachi nosti katseensa maasta ja vilkaisi taivaalle. Kisame oli oikeassa nousevat pilvet ja tyyni mutta tukahduttava ilma enteilivät ukkosta. Itachi söi hampurilaisensa loppuun ja rutisti käärepaperin mytyksi. Hän heitti paperimytyn kuin koripallon suoraan paperikassiin, tämän jälkeen Itachi nappasi kulauksen limonadipullosta. Itachin periaate oli aina ollut ettei hän tee keikkoja humalassa. Katsoessaan taivasta arpinaama mutisi:

”No se tästä enää puuttuisikin.”

Kisame nousi ylös ja pyyhki housunsa sämpylänmuruista. Hän venytteli ja kysyi Itachilta:

”Menemmekö baarinelikon luo?”

Itachi nousi hiljaisena ja nappasi paperikassin mukaansa. Hän vei roskat roskakoriin ja kääntyi Kisameen päin. Hän avasi suunsa sanoakseen jotain, kun huomasi pankin edustalle tulleet kolme autoa. Itachi sulki ensin suunsa, sitten hän loi Kisameen määrätietoisen katseen ja sanoi:

”Paras lähteä heti. Vaikeudet alkavat saapua.”

Kisame hämmästyi Itachin sanoja ja katseli ympärilleen, sitten hän huomasi kolme mustaa autoa. Jopa Kisame tiesi Konohan erikoisjoukot maineeltaan. Hän käänsi katseensa Itachiin ja virnisti:

”Erikoisjoukkoja siis, kävi juuri niin kuin pelkäsit.”

”Mistähän tuo Danzo oikein on päähänpistonsa saanut?”, mietti Itachi.

Kaksikko katosi puistosta, tietämättä että heitä seurattiin kiikaritähtäimen läpi.

---

Kahta tuntia aiemmin, oli Konohan poliisin erikoisyksikön johtaja Danzo pitänyt palaveria kahdentoista uskollisimman apurin kanssa. Hän jakoi joukot ensin pareiksi ja osoitti näille omat paikkansa. Lopuksi hän osoitti kahta eturivissä istuvaa miestä ja sanoi:

”Fu ja Torune tulevat kanssani keskusaukion vesitornille.”

Kaksikko nyökkäsi vakavana. Yhdelle järjestely ei tuntunut sopivan, sillä ivallinen ääni katkaisi nyökyttelyn:

”Kas, pomon lellikit pääsevät taas parhaille paikoille.”, ääni kuului Saille.

”Sai! Sinäkö päätät tästä operaatiosta!”, raivosi Danzo. ”Etkö sinä idiootti tajua, että tämä on tilaisuuteni päästä poliisipäälliköksi ja valtaan.”

”Kyllä minä sen tajuan”, sanoi Sai ja otti taas teennäisen hymyn.

Fu nosti kätensä kysymykseen ja kysyi Danzolta:

”Entä Uchiha Itachi? Hän on meikäläisiä.”

”Tapetaan muiden mukana. Hänestä on tullut turvallisuusriski omille tavoitteilleni. Konohan idiootti jepareille sopiikin, kun Itachi löytyy kuolleena. Tapaus Uchihalle voidaan laittaa piste.”

”Selvä”, totesivat kaikki yhteen ääneen.

”Kokous päättyy tähän. Kahden tunnin kuluttua aloitamme operaatio ’Konohan puhdistuksen’.”, sanoi Danzo.

Kaikki lähtivät valmistautumaan. Tosin Sai suuntasi askeleensa kohti komisario Hataken huonetta. Oli kolme ja puoli tuntia aikaa iskuun.

---

Naruto säntäsi ruokailemasta laboratorioon ja etsi käsiinsä Hyuuga Hinatan. Ylikonstaapeli Hyuuga meni, Naruton ensitapaamisesta pitkästä aikaa, niin sekaisin että oli pyörtyä. Naruto joutui puoliksi raahaamaan salaisen ihailijansa mikroskoopin luo, jolla vertailtiin hylsyjä ja niiden jälkiä. Hinatan toivuttua ensijärkytyksestä, hän kysyi keltapäältä:

”No mitä minun pitää tehdä?”

Naruto oli vielä niin jännittynyt Itachin tapaamisesta, että antoi suoraan pienestä nahkaisesta pussista hylsyn Hinatalle käteen. Hinata katsoi ensin hylsyä ja sitten Narutoa. Hän katsoi Narutoa pitkään, joka hymyili omaa hymyään ja toisti kysymyksen. Keltatukka havahtui omasta unimaailmastaan ja tuumi:

”Jos vain voit verrata niitä tähän avoimeen tapaukseen.”

Naruto antoi Hinatalle toisen pussin. Hinata katsoi pussia ja hänen silmänsä laajenivat, kun hän luki tapauksen numeroa. Hinata haukkoi henkeä ja sanoi:

”Tämähän on Uchihatownin joukkomurha. Keneltä sinä olet saanut tämän hylsyn?”

”Älä siitä välitä, vaan katso mitä ballistiikka sanoo.”

Hinata asetti hylsyt vierekkäin ja katsoi mikroskooppiin. Hän tarkensi mikroskooppia ja nosti hetken päästä katseensa, sitten hän pudisti päätään.

”Valitettavasti tämä on väärä hylsy Naruto-kun.”

Hinata ihmetteli, kun Naruto päästi pitkän helpottavalta kuulostavan huokauksen. Naruto halasi Hinataa ja sanoi:

”Kiitos, tämä tieto oli tärkeä, sillä sain tämän hylsyn Uchiha Itachin nahkaisesta muistikirjasta.”

”Itachi on siis lavastettu rikolliseksi”, tuumi Hinata

”Jep, mutta tarvitsen elävän Itachin ja paljon lisää todisteita. Voidakseni pelastaa hänet.”, kertoi Naruto.

Kiitoksena hyvästä uutisesta Naruto suuteli Hinataa poskelle. Punasteleva Hinata katseli, kuinka hänen ihastuksensa keräsi tavarat ja lähti kertomaan uutisia Kakashille.

---

Kakashi katseli kirjansa takaa Saita ja hämmensi kahvikupillistaan. Uutiset jotka hän oli saanut Sailta olivat hyvin huolestuttavia. Myös nurkassa istuva Jiraya ei pitänyt kuulemastaan. Hän tuhahteli itsekseen Sain selostuksen aikana. Kakashi laski kirjan pöydälle ja otti hörpyn kahvia. Vahvaa ja kitkerää, hän tuumi kahvistaan. Sitten hän pyörähti tuolissaan ja katseli ulos ikkunasta.

”Vai aikoo Danzo asettua seuraavissa päällikönvaaleissa ehdolle”, huokasi Kakashi.

”Ei hyvä tosiaankaan”, jatkoi Jiraya ajatusta.

”Täytyy hänellä jokin heikko kohta olla”, sanoi Sai.

Samassa Naruto syöksähti sisälle Kakashin huoneeseen. Hän pysähtyi hetkeksi ottamaan happea. Sai kääntyi ja sanoi:

”Kas munaton mies.”

Naruto ei voinut sietää Saita. Hän laittoi käden nyrkkiin ja sanoi:

”Mitä sinä homo oikein täällä teet?”

”No no pojat, älkäähän riidelkö”, sovitteli Kakashi. ”Voisit koputtaa Naruto ja Sai sinä voisit olla hieman mukavampi Narutolle”, läksytti Kakashi molempia.

Naruto avasi suunsa sanoakseen jotain, kun Kakashin huoneeseen syöksyi pinkkipäinen hahmo. Hän kaatoi Naruton lähestulkoon nurin ja huomatessaan Sain nyrpisti nenäänsä tälle. Sai mietti miten Sasuke ottaisi tämän vastaan. Sakura hihkaisi tasapainoaan tavoittelevalle Narutolle:

”Onko se totta mitä Hinata juuri kertoi minulle, että Itachi ei tehnyt sitä?”

”On se”, sanoi Naruto.

”Hyvä nythän sinä ja Sasuke voitte lopettaa Itachin etsimisen.”, hihkui Sakura.

”Väärin arvattu. Nyt se etsintä alkaakin ja minun on saatava Itachin kiinni ensin, sitten vasta Sasuke.”, selitti Naruto.

Sakura ja Sai hämmentyivät Naruton sanoista. He katsoivat, kuinka tämä nuori liittovaltion etsivä otti ison puoliautomaattikiväärin ja heitti sen olalleen. Naruto hymyili nelikolle omaa aurinkoista hymyään ja sanoi:

”Älkää huoliko olenhan kokenut metsästäjä, vaikka Sasuke karkasi, niin tätä tilaisuutta en mokaa.”

Tämän sanottuaan Naruto asteli huoneesta ulos ja sulki oven. Nelikko saattoi kuulla etääntyvät askeleet. Naruto oli aloittanut metsästyksen.

---

Konohalaisessa baarissa oli savuinen tunnelma. Joka puolella oli ihmisiä, jotka olivat humalassa tai humaltumassa. Vain yhdessä pöydässä istui nelikko, joka joi kahviaan hiljaisuuden vallitessa. Nelikko koostui Painista, Konanista, Hidanista ja Kakuzusta.

Pain johti joukkoja. Hän oli entinen poliisi, joka oli menettänyt uskonsa oikeuteen, kun korruptoitunut kollega oli ampunut häntä. Konan myös oli menettänyt uskonsa oikeuteen, kun hänet tuomittiin itsepuolustuksesta vankeuteen. Hidan oli huijarisaarnaaja, joka jujutti herkkäuskoisia ja sai heiltä yleensä mukavasti rahaa. Kakuzu oli palkkionmetsästäjä, joka mieluummin otti palkkion kuolleena kuin elävänä.

Synkkään nelikkoon liittyi ensin kaksikko, joka oli ollut asemalla eli Tobi ja Zetsu. Pankissa vieraillut kaksikko Deidara ja Sasori saapui seuraavaksi. Tässä vaiheessa nelikosta kahdeksaan henkeen kasvanut joukko päätti lähteä ulos. Kahdeksikko käveli ulos ja autoilleen. Oli alkanut tuulla. Seitsemän mustaan pukuun pukeutunutta miestä sekä mustaan leninkiin pukeutunut nainen. Konanin leninkiin väriä toivat punaiset pilvenmuotoiset kuviot. Miehillä sama kuvio toistui kravateissa.

Pain jauhoi purukumia hermostuneena ja naputti oikeaa jalkaansa maahan. Itachi ja Kisame saapuivat autojen luo, jonne Deidara oli heidät viittilöinyt. Kaksikon tullessa autojen luo, aloitti Pain normaalin saarnansa. Itachin julma mulkaisu katkaisi pomon nalkutuksen. Itachi sanoi kylmästi Konanille:

”Ota kartta esille!”

Konan hätkähti Itachin sanoja, mutta otti kartan esille. Itachi alkoi heiluttaa tahtipuikkoa ja kertoi ohjeet:

”Erikoisjoukot ovat jo paikalla. He aikovat ottaa tästä sulan hattuun. Siksi menettelemme seuraavalla tapaa. Kakuzu, Hidan, Kisame ja minä hoidamme erikoisjoukot. Ensin luomme harhautuksen. Onko sinulla Deidara valokranaatteja ja savupommeja.”

Deidara nyökkäsi.

”Hyvä savuverhon suojassa sinä, Sasori, Konan ja Pain iskette pankkiin. Tobi ja Zetsu odotatte näillä kujilla autoissa. Siinäpä ohjeet onko kysyttävää?”

Hiljaisuus laskeutui, kaikki olivat ymmärtäneet Itachin sanat.

Kymmenen minuuttia myöhemmin olivat Tobi ja Zetsu parkkeeranneet autonsa Konohan sivukujille. Toisella kujalla Deidara ja Sasori odottivat merkkiä, kun taas toisella kujalla Pain ja Konan odottivat koska rahalasti saapuisi. Oli enää tunti kaappaukseen.

-Jatkuu-