Ja kaikkihan ovat varmasti kaipailleet kahvilan tapahtumia? Päästetään teidät tuskistanne, ja haetaan haulikko. Eikun siis, eihän minun tuota pitänyt vielä sanoa. Sen piti olla salaisuus... Mutta siis, mennäänpä katsomaan kahvilaa.

Kahvilan sisällä Hidan mökötti varsin hyvästä syystä Sasorille. Sasori oli mennyt juttelemaan keittiöön Tobin kanssa, ja muut istuivat penkeillä.

Pain oli vienyt Konanin muualle parantelemaan mielenterveyttään seuraavaa koetusta varten. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin Konan joutuu seuraavaan koetukseensa. Ja olisihan kahvilan selvästi
selväjärkisimmän ihmisen menetys kova muutenkin jo sekopäiselle kahvilalle.

Hidan mökötti selkä keittiön oveen päin. Muut tuijottivat keittiön ovea, joka aukesi hiljaa. Kukaan ei sanonut mitään, kun Tobi kurkisti oven raosta. Kukaan ei edelleenkään sanonut mitään, ja Hidan ei huomannut mitään mököttäessään. Tobi astui askeleen sivummalle kädet selän takana. Hän hiippaili kädet silti selän takana möksöttävän Hidanin taakse. Sitten hän kiskaisi jotain selkänsä takaa, ja paukautti sen Hidanin päähän.

-Mitä vittua!? Hidan nousi pystyyn kaataen penkin ja yritti kiskoa kattilaa päästään irti. Tobi nauroi psykonauruaan ja yritti saada huitovasta Hidanista kiinni.
-Tobi, mitä oikein teet? Kisame kysyi Tobilta, joka jahtasi nyt kattila päässä juoksevaa Hidania. Tobi pysähtyi ja naurahti:
-Tobi tekee hikkaraa!
-Mitä se on? Deidara kysyi Tobilta, joka vastasi heti:
-Hidan-makkaraa! Hidan hätkähti ja perääntyi hitaasti pois nauravasta Tobista.
-Tobi... Tobi hätkähti Deidaran pelottavaa ilmettä. Ottaen huomioon, että hänellä on kissapuku, se on loistava suoritus.
-Miksi käytät noin surkeaa asetta? Tobi nauroi taas psykopaattisen kuuloisena, ja käveli hitaasti keittiöön. Muut tuijottivat, ja Hidan rojahti lattialle. Hän kiskoi kaikella voimallaan kattilaa, muttei saanut sitä irti.
-Voi perkele! Hidan kirosi, ja Kakuzu huokaisi. Hän otti kattilasta kiinni ja kiskaisi lujasti. Hidan lensi nuri, mutta kattila jäi Kakuzun käsiin. Hidan huokaisi helpotuksesta, mutta sitten keittiön ovi aukesi taas.
Tobilla oli tällä kertaa kädessään jotain hirveää, jotain, mitä ette osaa kuvitellakkaan...

Lusikka!

...

Miten niin ei ollenkaan pelottavaa!? Kyllä minä teille vielä taivaan merkit näytän lusikalla!

...

No nyt paloi käämit! Katso nyt sitten! Tuolla on Otava!

Pauk!

Eh... Sehän meni nopeasti ohi... Haluatte varmaankin tietää, mitä tapahtui? Sanotaan vaikka, että Hidan ei todellakaan odottanut sen tulevan niin lujaa.

Tobi oli paukauttanut Hidanilta tajut pellolle lusikalla. Muut tuijottivat Tobia, joka nauroi iloisesti.
-Tobi! Ajattele mitä teet! Nyt joudumme piilottamaan murh- eikun siis... Murhan jäljet! Deidara huusi Tobille, joka raahasi jo Hidania jalasta keittiön suuntaan.
-Danna, nyt tänne! Tarvitsen selväjärkistä apua! Deidara huusi keittiöön kiskoen samalla Hidanin irti Tobin otteesta. Muut istuivat vieläkin paikallaan.
-Ja mekö emme ole selväjärkisiä...? Muut ajattelivat mielessään samalla kun Sasori tuli keittiöstä tuijottamaan Hidania.
-Mitä tälle tehdään? Deidara kysyi Sasorilta, joka tuijotti vieläkin Hidaniin. Myös Tobi tuijoitti maassa makaavaa Hidania.

-Kannattaa tehdä se pian, Pain tulee varmaan kohta. Itachi naurahti nojaten käteensä. Häntä nauratti koko välikohtaus. Tobi livahti takaisin keittiöön, ja hermostutti Deidaran. Deidara-parka arveli saavansa syyt niskoilleen.

Sasori katsoi ympärilleen, ja pysäytti katseensa kaappiin. Sasori otti Hidanin jaloista kiinni ja sanoi Deidaralle:
-Auta vähän, että saadaan hänet kaappiin. Deidara sujautti kätensä Hidanin kainaloiden alta, ja auttoi Sasoria ujuttumaan Hidanin jotenkuten pystyyn kaapin sivua vasten. Deidara paukautti sen oven kiinni, ja huokaisi helpotuksesta.

-Vastuu laistettu! Deidara löi kätensä ilmaan ja huusi innoissaan.
-Eikä ollenkaan ajoissa. Pain tulee. Itachi huomautti kurkaten ikkunasta. Deidaran silmiin osui juuri silloin Hidanin viikate, joka lojui maassa. Deidara syöksyi sen kimppuun, ja työnsi sen huolimattomasti kaappiin. Sitten hän paukautti sen kiinni ja katsoi ovelle. Joku paukautti siihen, vaikka se oli auki. Kisame huokaisi ja meni aukaisemaan oven.

Silloin ovi lensi auki, osuen suoraan Kisamen nenään. Pain astui sisään, ja katsoi kahvilan väkeä kylmän rauhallisesti. Muut tuijottivat takaisin hämmentyneenä.
-Varoisit sen helkkarin oven kanssa! Tuo on jo kolmas kerta, kun se tulee naamalleni! Kisame raivosi Painille, joka vastasi heti:
-Noinko sitä puhutaan pomolle!? Ime parsaa, kalannaama! Kahvila hiljeni mystisesti.

Sitten kuului hiljainen paukahdus ja kohta Tobi kurkisti taas keittiön ovesta. Sitten hän käveli Kisamen luo, ja ojensi tälle parsaa.
-Tobi toi Kisamelle parsan. Tobi sanoi, ja Kisame otti parsan. Sitten hän työnsi sen Tobin silmänreikään vähän liian lujasti.

-Tobin silmä! Siellä on parsaa! Tobi huitoi kiljuen kurkku suorana ja alkoi juosta ympyrää. Hän törmäsi pöytään, jossa suurin osa muusta kahvilan väestä istui, ja kaatoi sen kumoon. Myös Itachi ja Kakuzu kaatuivat pöydän mukana, ja kukaan muukaan ei näyttänyt iloiselta.
-Tobi, nyt lopetat tuon riehumisen, tai sinustakin tulee kalannaama. Pain osoitti Kisamea, joka näytti pikkuisen rauhoittuneen.
-Tobi on jo kalannaama. Tietäähän sen jo siitä, että se pitää tuota naamaria koko ajan! Deidara lohkaisi nojaten kaapin oveen, välittämättä siitä, mahtaisiko Hidan haluta ulos. Tosin eihän Hidan voinut edes tukehtua, joten kuka välittää? Ei ainakaan Deidara tai kukaan muukaan.

Pain katsoi ympärilleen ja alkoi laskea sormillaan ääneen:
-Tammi, helmi, maalis, huhti, touko, kesä, elo, syys, loka, marras, joulu... Yksi puuttuu! Pain huudahti lopulta sormi pystyssä. Muut katsoivat häntä naama sinisinä, ja Tobin naamarikin sinisti.
-Miksi laskit kuukausia...? Itachi kysyi, ja nousi viimein lattialta nostaen samalla tuolinsa ylös.
-Kuukausia? Todellako? Laskin kyllä teidät. Kuka puuttuu? Pain sanoi perusnaamalla, silmät tosin isompina kuin yleensä. Sitten hän katsoi taas ympärilleen, osoittaen jokaista monta kertaa hokien hiljaa kuukausia. Joista puuttui heinä... Minulle kyllä käy usein samalla tavalla...

-Hidan! Hidan puuttuu! Missä hän on? Pain huudahti viimein, saaden jo omiin puuhiinsa uponneet kahvilan sekopäät hätkähtämään.
-Hidan... Öööh... Meni... Deidara sönkötti, yrittäen saada aikaan järkevältä kuulostavan valeen.
-Kaappiin. Itachi lopetti Deidaran valeen virnistellen ilkeästi. Deidara mulkaisi Itachia, mutta Pain ei välittänyt mitään.
-Toivottavasti hän tulee pian takaisin. Pain mutisi, ja meni pöytään istumaan.

Kaikki istuivat hiljaa, ja kaapista kuului pieni kumahdus. Deidara löi kaapin oveen, mutta kukaan ei sanonut mitään. Tobi meni takaisin keittiöön, juteltuaan ensin Sasorin kanssa. Minua alkaa oikeasti epäillyttää tämä homma.

-Deidara-sempai! Tule katsomaan! Se ELÄÄ! Tobi huusi, ja Deidara tuli keittiöön. Muut eivät välittäneet Tobin sekoilusta mitään.

Deidara astui keittiöön vain nähdäkseen Tobin lähes tanssimassa lautasella nököttävän erittäin myrkyllisen näköisen lihakasan edessä.
-Tobi, pihvit tai mikä lie hirvitys tuo luulee olevansa, eivät elä. Deidara huokaisi, ja Tobi huusi melkein päälle:
-Kyllä elää! Näytä sille, pihviseni! LIIKU! Silloin pihvi lähti matelemaan pois lautaselta kuin mato. Deidara kiljui kuin pikkutyttö, ja Tobi nauroi.

Samalla Tobin nauruun sekoittui toista naurua-jonkun, jonka Deidara tunsi liiankin hyvin...
-Danna! Tuo oli ilkeää! Deidara kääntyi ja puisteli nyrkkiään vihaisena oven välistä pilkistävälle Sasorin varsin vahingoniloiselle naamalle. Sasori naureskeli ja liikutteli chakrallaan pihviä.
-Tiedätkö mitä? Sasori kysyi Deidaralta. Deidara puisteli päätään, ja tunsi melkein heti jonkin lösähtävän päähänsä ilkeällä lätsähdyksellä. Ja mikäs se olikaan? Ei tarvita kovinkaan suuria järjenlahjoja huomatakseen, että se oli pihvi, jonka Sasori oli hyppäyttänyt Deidaran päähän.

Deidara irvisti, ja otti pihvin puristukseensa. Sitten hän
paukutti sitä pöytään.
Pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, pauk, töms, töms, töms...

He-hetkinen! Mistä se töms tuli!?

-Ei, pihviseni! Et voi kuolla! Tobi kiljui, ja yritti saada pihvin Deidaran kädestä. Deidara sen sijaan lätki lötkistynyttä, raakaa pihviä Tobin päähän. Sasori naureskeli, ja muutkin olivat tulleet katsomaan, mitä tapahtui. Pain kurkisti luukusta, ja sanoi:
-Lopettakaa riehuminen, lapset. Ottakaa tikkari ja olkaa hiljaa. Pain ojensi tikkareita Tobille ja Deidaralle, jotka ottivat ne vastaan. Deidara tuijotti punaista tikkariaan kiinteästi, kun taas Tobi yritti tökkiä vihreää tikkariaan naamaristaan läpi.

-Tämä tikkari on aivan Danna, un! Deidara kiljaisi äkkiä, ja työnsi tikkarin Sasorin hiusten lähelle.
-Katsokaa nyt! Aivan Danna! Sasori tuijotti tikkaria, ja nippasi sen lopulta pois.
-Entä Tobin tikkari? Tobi kysyi Deidaralta, joka mietti vähän aikaa. Sitten hän sanoi:
-Kakuzu. Se on ihan Kakuzu.
-Mutta Sempai, Kakuzu ei ole vihreä. Tobi sanoi, ja Deidara sanoi sormi pystyssä:
-Mutta molemmat näyttävät yhtä mädiltä. Katso vaikka itse. Deidara sieppasi samalla Tobin tikkarin, ja vei sen Kakuzun naaman viereen.
-Katso nyt, aivan yhtä mädän näköisiä. Kakuzu huitaisi tikkarin pois lattialle, ja sai sen rikki.

-Eiiii! Tobin tikkari! Tobi syöksyi lattialle, ja itki tikkarin perään. Tobin silmänreiästä pursusi keskitetty vesisuihku, joka kasteli tikkarin jämät.

Muut perääntyivät, mutta Deidara otti tikkarinsa ja työnsi sen Tobin silmänreikään. Tobin silmä kärsii kovia tänään...

-Tobin silmä! Tobin huitoi menemään ympäriinsä, ajaen loput kahvilan jäsenet muualle.

Keittiön ulkopuolella muut huokaisivat helpotuksesta. Sitten tapahtui taas jotain hirveää:
Kello kilahti. Ja keitäs sieltä tällä kertaa tuli? Konohamaru ja kaverit!
Joiden nimet olivat...
Olivat...
Eh? En minä muista! Naruto.fin wikiin, mars!

...

Udon... Ja Moegi...?
On siinä lapsiparoilla nimet...

Kuitenkin, sisään astelivat varsin hirveät nimet saaneet ei-enää-niin-nuoret Konohamaru, Udon ja Moegi. Kahvilan väki tuli pois keittiöstä, ja Tobikin kurkisti jälleen oven raosta.

-Tämä ei ole ollenkaan pelottava paikka. Konohamaru sanoi itsevarmalla äänellä ovelta kahvilan väelle. Udon ja Moegi nyökkäilivät taustalla. Deidara tökkäisi Sasoria takaraivoon, ja Sasori tiuskaisi:
-Mitä? Deidara osoitti pikkuisen kaappia, ja Sasori ymmärsy yskän. Hän liikutti pikkuisen sormiaan, ja kaapin ovenkahva alkoi liikkua. Moegi, Udon ja Konohamaru tuijottivat kahvaa, ja kohta ovi lensi auki. Hidan lensi mahalleen lattialle, ja jotain vieri kassan luo. Mikäs muutakaan kuin Hidanin pää.

Deidara oli työntänyt huolimattomalla tavalla kaappiin, ja samalla vahingossa leikannut sillä Hidanin pään pois. Hidan-parka, ensin paukaistaan kattila päähän, sitten paukautetaan lusikalla, sitten työnnetään kaappiin ja lopulta leikataan pää irti. Ei käy sääliksi.

Konohamaru alkoi kiljua kuin pikkulapsi nähdessään päättömän ruumiin, ja Moegi ja Udonkin alkoivat kirkua. Sasori katsoi tarpeekseen pelleillä vähän, ja alkoi liikuttaa Hidanin ruumista chakrallaan.

Lapsi-parat alkoivat kiljua enemmän, kun päätön ruumis suorastaan hyppäsi pystyyn ja lähes juoksi kädet ojossa lapsia päin. Lapset juoksivat kirkuen ulos, ja Deidara aukaisi oven huutaen perään:
-Hei, se halusi vain halin! Sitten Deidara paukautti oven kiinni räkättäen ja kääntyi katsomaan kahvilaa. Itachi, Pain ja Tobi taputtivat käsiään, kun Sasori laittoi Hidanin edelleen päättömän ruumiin tanssimaan pöydällä. Muut hymyilivät tai nauroivat, paitsi
Hidanin pää kassan luona oli edelleen tajuttomana.

Sitten Hidanin ruumis hyppäsi pois pöydältä, otti päänsä käteensä ja alkoi näytellä. Se heilutti toista kättään, melkein kuin puhuen.
-Ollakko päätön vai eikö olla, se taitaa haluta sanoa. Sasori sanoi, ja aiheutti vielä isompaa naurua. Deidara hakkasi lattiaa mahallaan, ja Pain piteli mahaansa kahdella kädellä nauraessaan hulluna.

Kohta Hidanin pää oli taas kiinni ruumiissa, ja muut hymyilivät vieläkin.
-Kun Hidan tuli kaapista ulos, arvaa mikä oli lopputulos: Asiakkaat pelästyivät niin, että lähtivät lipettiin! Tobi laulaa rallatti pyörien ympyrää, ja Deidara yhtyi kuoroon. Kohta myös Itachi ja Pain liittyivät mukaan, ja kaikki neljä kiersivät ympyrää kahvilassa muiden hymyillessä. Sasorikin tuli lopulta perään, ja kohta laulu kaikui ympäri kahvilaa.

Hidan-parka ei ollenkaan kuullut rallatusta, mutta verilöylyhän siitä olisi tullut, jos olisi kuullut. Niinpä voimme iloisina siitä että Hidan on tajuttomana jatkaa rallatusta.

Ja nyt taidamme jättää kahvilan väen rauhassa rallattamaan tätä varsin tarttuvaa laulua Hidanista, joka tuli kaapista ulos.


A.N Jälleen kerran kiusaan teitä tällä :D Mutta! Vitseistä, ne! Sasoridannahan auttoi taas (tällä kertaa tietämättään suurimman osan >D) Nimittäin: Hikkaran kekseimme. kun olin Dannasella yötä >D (oli muuten oikein hauskaa >D ) Tai oikeastaan kekseimme Shikkaraa. Shikamaru-makkaraa. Ette halua tietää >D Samoten tuo laulu- ja tanssikohtaus: Nimittäin synttäreilläni tapahtui niin, että Danna, minä ja eräs kaverimme kävelimme ympyrää laulaen ja taputtaen kun muut (ne vähän terveemmät) katsoivat sohvalta vierestä xD Ja Danna-tikkarin keksein, kun menin Dannasen kanssa Ouluun, kun söin sellaistya isoa, punaista tikkaria xD *ajattelee: tää tikkari on ihan Danna, tää tikkari on ihan Danna, tää tikkari on ihan Danna...* ja niin. Sitten... Kuukausista. Lasken aina noin >___< Siis, ensin minun piti laskea päivät torstaihin, ja aloin laskea sormillani: Tammi, helmi, maalis... Ja kaverini sanoi: Se on kyllä ihan täsä kuussa... Ja tein sen monta kertaa samana päivänä D: En osaa laskea viikonpäiviä! Ja minulta aina puuttuu heinä, vaikka tiedän, missä välissä se on >__> Lisään sen aina jälkeenpäin... Mutta siis, vielä... Katsokaa tämä.
Ymmärrätte enemmän tuon pihvikohdan.
....
Katsoitteko? Hyvä. Siis katsoin tuota, kun olin istunut koneella monta tuntia, juonut 0.5 Dl lidllin colaa ja olin ihan sekaisin ja mietin, mitä Deitsu tekee pihville. Onnellista. Mutta taidan jättää teidät rauhaan, ja menen takaisin syömään vaahtokarkkeja. Vaikka minulle tuleekin ällö-makee olo...

E: Hei muuten! Sora ajatteli, että voisi ehkä tehdä jonkinlaisen tarinasta erillisen Shonen ai-extrajakson joskus :3 Olisikohan sille lukijoita, ne? (kyseessä olisi siis juonesta irrallinen tarina, jossa olisi luultavasti KakuHidaa, SasoDeita, KisaItaa, ehkä Zetsu x Tobia ja ehkäehkä Konan x Painiä.) Sora on suunnitellut jo sairaassa mielikuvituksessaan tälläistä, mutta olisi mukava tietää, kuinka moni sen lukisi (jotta Sora saa paljon kommentteja >D ) Mutta Sora häippäisee taas muualle, ja kuuntelee mitä mieltä lukijat ovat, ne~