Tilanne Hokagen huoneessa muistutti hyvin paljon sukuvihaa. Harunot ja Yamanakat kyräilivät toisiaan. Tähän sangen räjähdysherkkään ilmapiiriin saapui Tsunaden hälyttämä shinobiryhmä. Narutolla oli jo matkalla ollut paha aavistus, ettei kyseessä ollut mikään pikkujuttu. Sasuke olikin arvannut millainen vastaanotto oli edessä. Kaikki päättivät uhmata sääntöjä ja astuivat koputtamatta Hokagen toimistoon.

Rouvat kävivät kiivasta väittelyä keskenään. Inoichi ja herra Haruno kyräilivät toisiaan vaimojensa selkien takaa. Tsunade oli riitelevien naisten välissä ja yritti hillitä heitä parhaansa mukaan. Kukaan ei huomannut huoneeseen astunutta viisikkoa, ennen kuin Sasuke totesi ivallisesti:

”Vanha Uchihojen sanonta taitaa pitää paikkansa. ’Laita Yamanaka ja Haruno yhteen, niin saat itsellesi räjähdelapun.’”

Riitely katkesi kuin veitsellä leikaten ja molemmat rouvat katsoivat äänen suuntaan, jopa Hokage näytti hölmistyneeltä. Kaikki huoneessa olevat huomasivat katsovansa ilkeästi virnistävää viisikkoa. Sasuke hymähti:

”Kutsuitte meidät, joten mistä on kysymys?”

”Aivan”, sanoi Tsunade, ”Teillä on vuorokausi aikaa ottaa kiinni Ino ja Sakura, muuten etsintäkuulutan heidät.”

”Eikö tuo ole sinulta hieman rajua”, totesi Naruto.

”Minulla ei ole muuta mahdollisuutta”, selitti Tsunade ja kohautti harteitaan.

Naruto näki hokagen ilmeestä, ettei tämäkään pitänyt omasta käskystään. Tsunade pyysi muita paitsi viisikkoa poistumaan. Kaikki muut poistuivat painostavan hiljaisuuden vallitessa. Viimeisenkin ulkopuolisen lähdettyä ja suljettua oven, hokage huokasi ja sanoi:

”En pidä tästä tilanteesta alkuunkaan. Aivan kuin nuo kaksi klaania, eivät olisi kärhämöineet tarpeeksi. Te olette tässä tilanteessa luotettavimmat henkilöt hoitamaan tätä tapausta. Syy miksi pyydän Temarin Chojin tilalle on se, että Choji on hoitamassa tehtävää Konohan ulkopuolella. Naruto ja Sasuke tuntevat tarpeeksi hyvin Sakuran ja sinä Shikamaru olet tehnyt pitkään yhteistyötä Inon kanssa. Tässä ohjeet. Teillä on aikaa huomiseen kello yhteentoista illalla.”

Viisikko nousi ylös saatuaan tiedonannon ja lähti pois Tsunaden luota. Tsunade jäi yksin huoneeseen ja huokasi masentuneena:

”Toivottavasti he onnistuvat.”

Viisikko tiesi että aikaa oli niukalti. Tehtävä oli epämiellyttävä ja lisäksi heidän kaksi ystävää oli joutunut vanhojen sukukaunojen uhreiksi. He laskeutuivat hokagen toimistosta ulos ja kävelivät ison puun luo, jota ympäröivälle penkille Shikamaru istui. Hän katsoi hetken taivaalla loistavaa täysikuuta ja teki sormistaan neliönmuotoisen kuvion, sitten hän alkoi miettiä taktiikkaa. Yli kahdensadan pisteen älykkyysosamäärän omaavat aivot kävivät ylikierroksilla, mutta yhtään sopivaa taktiikkaa ei tullut hänen eteensä. Shikamaru avasi silmänsä ja sanoi:

”En keksinyt mitään, entä sinä Sasuke?”

Sasuke pyöritti päätään. Hänkään ei ollut keksinyt mitään. Myös muut miettivät asiaa, mutta hekin päätyivät umpikujaan. Tuntui kuin Sakura ja Ino olivat eläneet omaa varjoelämää kaikkien keskuudessa. Shikamaru huokasi:

”Jonnekin he ovat menneet, mutta me emme ole huomanneet minne.”

Äkkiä Sasuke napsutti sormiaan ja huudahti:

”Niinpä tietysti! Meidän on aloitettava etsintä paikasta, jossa he kävivät usein yhdessä.”

”Ei ole kuin yksi paikka, jossa heidät näki yhdessä ja se on salainen poukama joenrannalla”, totesi Hinata.

”Ei kai…”, ähkäisi Naruto.

”Kyllä Kunoichipoukama on ainoa paikka”, tuumi Hinata.

Naruto tunsi olonsa tukalaksi. Shikamarua ahdisti ajatus mahdollisesta oiroke no jutsusta. Sasuken silmiin oli syttynyt jonkinlainen palo. Kyseessä saattoi olla mielikuvitus, mutta aivan kuin hän jo hekumoisi ajatuksella Narutosta jutsussaan. Temari ja Hinatakaan eivät oikein välittäneet Naruton Jutsusta. Viisikko päätti kuitenkin tarkastaa rannan ja suuntasi sinne.

Rannalla oleva kaksikko makasi viltillä raukeina. Molemmat katsoivat taivasta, kuuta ja tähtiä. Ino kääntyi ja painoi päänsä vasten Sakuran povea. Hän sanoi:

”Mitä tämän jälkeen tapahtuu?”

”Itse asiassa en tiedä”, huokasi Sakura ja silitti blondin hiuksia, ”Minä rakastan sinua tapahtui mitä hyvänsä.”

”Alkaako tämä täältä ja loppuuko se nyt tänne, jos todellisuudesta puhutaan”, kysyi Ino lähes itkuisella äänellä.

Sakurallakin oli pala kurkussa, mutta hän nieli sen ja sanoi värisevällä äänellä:

”Minä en aio antaa periksi muiden mielipiteille. Tapahtui mitä tahansa.”

Kuin yhtenäisen sopimuksen merkiksi he suutelivat vielä kerran. Tämän jälkeen molemmat nousivat ja pukeutuivat. He olivat juuri käymässä nukkumaan, kun metsässä rasahti. Molemmat säpsähtivät ja piiloutuivat kiven taakse. Rasahduksen jälkeen molemmat kuulivat huhuilevan pöllön. Kumpikin ajatteli sen olevan pöllö, mutta pian Sakura koki oman uransa kaameimman näyn. Rannalle oli ilmestynyt hahmo ja Sakurasta hahmo näytti aivan kuin peiliin olisi katsonut. Tosin tällä Sakuralla tuntui olevan Sasuken ääni:

”Ei täällä ole ketään.”

”Tuon kiven takana”, kuului aivan selvästi Hinatan ääni.

Sillä hetkellä Sakura kirosi byakuganin syvimpään helvettiin. Ino kysyi:

”Mitä tehdään?”

Sakura ei ehtinyt vastata, kun tunsi kylmän metallin kutittavan lapaluiden väliään. Sasuke myhäili:

”Löysinpäs, tuletteko mukaani kiltisti vai…”

Sasuken lause jäi kesken, kun kuului poksahdus ja hänen edessään oli kaksi pölkkyä. Kawarimi no jutsu, Sasuke kirosi mielessään aloittelijamaisuuttaan. Hän sähähti mikrofooniin:

”Karkasivat minulta.”

Metsä rapisi ja räsähteili, kun kaksikkomme pakeni takaa-ajajiaan. He pääsivät aukiolle, jossa pystyivät vetämään henkeä ja laatimaan puolustussuunnitelman. He päättivät hajaantua ja lyödä vastustajan yksi kerrallaan. Ino huokasi:

”Ketä meillä on oikein vastassa?”

”Sasuke ja Hinata ainakin. Nähtävästi Naruto myös. Laske siitä vastusta.”

Niinpä Ino mietti keitä heillä oikein oli vastassa. Lahjakas Uchiha, jonka etu oli Sharingan. Byakuganilla varustettu Hyuuga, joka nähtävästi oli sensori. Sekä numero yksi yllätys ninja. Todennäköisyys voittoon oli pieni, mutta mahdollinen.

Inon ajatukset katkaisi kuun valo. Aukiohan oli ollut sysipimeä ja nyt kuun valo suorastaan iskeytyi sinne. Blondi katsahti ylöspäin ja huomasi puiden menettäneen lehtensä. Eräällä oksalla seisoi kaksi hahmoa. Toisella oli viuhka kädessään ja toisen kädet näyttivät olevan yhdessä. Ino parahti:

”Äkkiä liikkeelle Sakura tai jäämme paikoillemme!”

Molemmat Kunoichit singahtivat kahteen eri suuntaan. Shikamaru päätti iskeä varjollaan Inoon ja lähti venyttämään varjoaan kohti Inoa. Ino nauroi mielessään ja huusi Sakuralle:

”Teen kohta jutsuni huolehdi ruumistani!”

Sakura nyökkäsi ja Ino teki in merkit ja iski shintensin no jutsulla. Temari huomasi Shikamarun kääntyvän häntä kohti. Samalla hän myös huomasi, että varjo alkoi pidetä häntä kohden. Temari joutui karkumatkalle, joka olisi taatusti jatkunut pitkään ellei Sasuke olisi osunut paikalle ja lyönyt Shikamarua päähän. Shikamarun ja Inon päässä alkoi humista. Ino purki jutsunsa ja palasi omaan ruumiiseensa, huomaten että oli Sakuran reppuselässä.

”No kuinka meni?”, kysyi Sakura.

”Huonosti, Sasuke pilasi kaiken”, mutisi Ino pidellen päätään.

Kaksikon vaikeudet olivat vasta alkamassa. Naruto oli tupsahtanut heidän eteen. Sakura pysähtyi ja kysyi:

”Mitä aiot tehdä Naruto? Ainakaan rasenganilla et saa meitä pysähtymään.”

Naruto kohotti kaksi sormeaan ja sanoi:

”Aika tulla luokseni Sakura-chan.”, lopuksi Naruto heilautti hieman sormenpäitään.

Inon hämmästykseksi Sakura jähmettyi paikoilleen. Ino oli juuri päässyt pois Sakuran selästä. Hän huomasi Sakuran lasittuneen katseen. Genjutsu, välähti Inolla. Mistä lähtien Naruto oli genjutsua oppinut käyttämään, blondi mietti. Hän oli lähdössä vapauttamaan Sakuraa genjutsusta, mutta Ino huomasi ettei voinut liikkua ollenkaan. Shikamaru huokasi hänen takanaan:

”Kagemane no jutsu, valmis.”

Takaa-ajajien muut jäsenet saapuivat paikalle hetkeä myöhemmin. Shikamaru asetti kätensä selän taakse ja jutsussa oleva Ino teki myös niin. Sasuke sitoi Inon kädet ja jalat. Shikamaru vapautti jutsunsa. Sasuke sitoi genjutsussa olevan Sakuran ja vapautti tämän genjutsusta. Sakuran huulilta pääsi ensimmäiseksi:

”Korppeja, mistä sinä olet tuon tekniikan oppinut?”

”Salaisuus”, virnuili Naruto.

Sasuke katsoi hämmästyneenä Narutoa. Keneltä hän oli oppinut Uchihoiden genjutsun? Ei kai Itachilta sentään, ajatteli Sasuke. Hän huokasi ja viittasi sidottuihin kunoicheihin:

”Mitä me heille teemme?”

”Rasittavaa, meillä on uusi ongelma”, valitti Shikamaru.

”Te tietysti luovutatte meidät Hokagelle”, puuttui Sakura keskusteluun ja puhkesi itkuun.

Naruto kyyristyi ja katsoi molempia karkulaisia, jotka olivat kuin maansa myyneitä. Hän kysyi:

”Onko tämä vakavaa?”

Naruton takana oleva nelikko kauhistui ja oli avaamassa suutaan protestiin. Tosin Sakura ehti vastaaman Naruton kysymykseen:

”On se, minulla ja Inolla on tunteita toisiamme kohtaan. Ei kai sitä voi salata.”

Ino oli hämmästynyt oman ystävänsä kiertelemättömyydestä. Shikamaru ei tiennyt miten päin hän olisi. Sasuken kasvot ilmaisivat hänelle outoa hämmästystä. Hinata ja Temari olivat punaisia kasvoiltaan. Naruto huokasi:

”Vai niin, onpa soppa.” Hän kääntyi muita kohti ja sanoi: ”Mitä me teemme? En haluaisi ruveta tuhoamaan siteitä ja rikkomaan sydämiä.”

”Minulla olisi suunnitelma, jos vain muut hyväksyvät”, totesi Shikamaru.

”Annahan kuulua”, kehotti Sasuke.

”Suunnitelmani on eräänlainen harhautus, eli me piilotamme Sakuran ja Inon kylään. Tämän jälkeen menemme kylään ja kerromme Hokagelle, että onnistuimme tehtävässä, mutta jos hän haluaa nähdä tytöt on hänen suostuttava tiettyihin ehtoihin. Mikäli Hokage suostuu ehtoihin ja sama tietysti koskee Yamanakoja sekä Harunoita, hän näkee teidät hyvinkin pian Konohassa.”, selitti Shikamaru.

”Entä jos hän ei suostu ehtoihin?”, kysyi Ino.

”Teidän kahden eteen tulen tekemään kaikkeni ja olen varma, että ikäluokkamme osallistuu tähän suunnitelmaan mielellään. On aika näpäyttää Konohan valtaapitäviä vanhuksia ja heidän määritelmiään siitä mitä saa tehdä ja mitä ei.”, virnisti Shikamaru.

”No minne meidät sitten piilotetaan?”, uteli Sakura.

Tuli hiljaista. Tähän ei ollut Shikamaru varautunut. Hän mietti ja katsoi Sasukea. Sasuke huokasi:

”Arvasinhan. No minulla on kyllä paikka mielessä. Se olisi Modoroki temppeli.”

”Hyvä, se on lähellä. Emme törmää kehenkään matkalla sinne.”

Tyttöjen luvattua olla käyttämättä voimakeinoja. Sasuke vapautti Inon ja Sakuran siteistä ja lähti viemään heitä kohti temppeliä. Naruto ja muut suuntasivat keskustaa kohden. Tehtävä Inon ja Sakuran suhteen pelastamiseksi alkoi.

-Jatkuu-