Iruka huokaisi. Tunnin alkuun oli enää 5 minuuttia aikaa, ja Iruka tiesi vallan hyvin mitä tuleman piti. Heti kun oppilaat astuisivat sisään, alkaisi loputon valitus esseestä. Ehkä, jos Iruka olisi huolimaton, pari kiroustakin saattaisi osua häneen. Brunetti muisti vieläkin ensimmäisen päivänsä silloisen luokka 1A:n opettajana. Hän oli erehtynyt kättelemään ja jopa katsomaan silmiin jokaista oppilaistaan, muistamatta että kirouksia voitiin langettaa vain koskemalla tai katsekontaktilla. Tuntia ei ollut ehtinyt kulua 2 minuttiakaan, kun savuava ja violetti Iruka jouduttiin raahaamaan taikaterveydenhuoltajalle.

Irukaa puistatti kun hän muisti naivituensa. Mutta sen jälkeen hän oli aina ollut varuillaan. Hän ei katsonut ketään silmiin ja varoi koskemasta kehenkään. Hän ei antanut valppautensa lopahtaa hetkeksikään. Se kulutti voimia, mutta oli pakollista. Silti silloin tällöin häneen osui pari kirousta. Varsinkin Deidara ja Lee tykkäsivät pelleillä Irukan kustannuksella. Muuten 2A oli melko rauhallinen luokka.

1 minuutti tunnin alkuun. Brunetti kiristi poninhäntäänsä, ja suoristi opettajien otsasuojusta. Metalli välkähti luokan suurista ikkunoista tulevassa valossa. Iruka vilkaisi ikkunasta näkyvää sisäpihaa. Se oli täynnä oppilaita, muttei kauaa. Irukan yhteen puristetut kädet alkoivat hiota, mutta eivät pelosta, vaan innostuksesta. Pian pääsisi purkamaan paineita..

Ensimmäisen tunnin, joka oli aina luokanvalvojan tunti, alkamisesta kertova gongi soi täsmälleen oikealla sekunnilla. Ensimmäiset oppilaat, jotka olivat olleet oven takan odottamassa, aukaisivat luokan oven, ja astuivat sisään. Iruka nyökkäsi heille tervehdyksen, kun he kävelivät paripulpettejaan kohti. Parissa minuutissa suurin osa oppilaista oli paikallaan. Vain Lee, Ino ja Kakuzu puuttuivat. Iruka rykäisi, ja meluisa luokka hiljeni.

"Voimme aloittaa ilman puuttuvia. Ellei joku tiedä, missä he ovat?" Iruka kysyi. Hän hymyili, kun Sakura nosti kätensä, olivathan hän ja Ino kämppäkavereita.
"Ino on Kakashi-sensein luona. Hänen pitäisi tulla pian", Sakura sanoi.
Iruka hätkähti hieman kuullessaan opettaja kollegansa nimen. Mutta hän nyökkäsi Sakuralle.

"Ilmeisesti Lee ja Kakuzu ovat päättäneet lintsata", Iruka sanoi, ja piirsi rastit poikien nimien viereen edessään olevaan nimilistaan. Iruka huokaisi. Oli oikeastaan hyvä ettei Kakuzu ollut paikalla, poika kun suuttui hyvin vähästä. Jos Iruka muisti oikein, Kakuzu oli joutunut käymään taikaopintoihin perehdyttävän 0-luokan 2 kertaa.
Leestä brunetti sen sijaan oli hyvinkin huolissaan. Lee oli nykyään monesti myöhässä, tai kokonaan poissa tunneilta. Guyn kenttätaitotunneilla Lee kuulemma oli koko ajan paikalla. Se ei ollut ihme, Irukasta Lee ja Guy olivat aina vaikuttaneet melko.. tai no aika paljon samanhenkisiltä. Mutta pelkkä hyvä arvosana kenttätaidontunneilta ei riittänyt.

Iruka veti syvään henkeä ja sanoi virallisella äänellä:
"Kuten muistatte, annoin eilen viimeisellä tunnilla läksyksi tehdä essee aiheesta "Konohan, Hiekan ja Sateen taikakoulut". No, kuinka moni on tehnyt sen? Rehellisesti."

4 kättä nousi 12 oppilaan joukosta. Suunnilleen saman verran kuin Iruka oli odottanut. Kuten hän oli odottanut, Hinata, Shikamaru ja Sakura viittasivat, mutta järkytyksen brunetille soi Deidara. Deidara ilmeisesti huomasi sen, ja virnisti omahyväisesti. Iruka ravisti päätään, ja sysäsi epäuskon mielestään.

"Hyvä. Tehneet antavat esseen minulle arvioitavaksi. Muut tekevät esseen huomiseksi. Voitte aloittaa nyt, ja jatkaa viimeisellä tunnilla", Iruka sanoi. Valitusten ja vastalauseiden kuoro melkein kuuroutti Irukan, mutta tämä vain hymyili. Hän otti vastaan Sakuran, Hinatan, Deidaran ja Shikamarun esseet. Kun oppilaat kääntyivät mennäkseen omille paikoilleen takaisin, Iruka näki nopeasti kuinka Deidara ja Sakura hymyilivät tosilleen. "Vai että sillä tavalla..." Iruka ajatteli.

Samassa luokan ikkunaton ovi pamahti auki. Luokka hiljeni ja kaikki katsoivat ovelle. Oviaukossa seisoi ärsyyntyneen näköinen Kakuzu. Iruka nousi seisomaan pöytänsä takana yhtä ärsyyntyneen näköisenä.
"Missäs sitä ollaan oltu?" brunetti kysyi Kakuzulta.
"Tein esseetä iltamyöhään, ja nukuin sen takia pommiin ja kun juoksin tänne, Asuma-sensei näki minut ja antoi tunnin jälki-istuntoa käytävillä juoksusta. Että kiitos vaan, ope", Kakuzu ärisi ja tyrkkäsi esseen Irukan käteen. Sen jälkeen hän meni omalle paikalleen luokan perälle.

Irukalta kesti jonkin aikaa päästä hämmennyksestä yli. Kun hän lopulta onnistui siinä, hän kääntyi takaisin oppilaisiinsa päin. Juuri kun hän oli aloittamassa ohjeistuksen, auki jääneeseen oveen koputettiin.
Iruka veti syvään henkeä ja laski mielessään kymmeneen, ettei räjähtäisi, ja käänsi päänsä jälleen ovelle - ja näki juuri sen henkilön, jota ei missään, missään nimessä halunnut nähdä. Hatake Kakashi seisoi tylsistyneenä luokan ulkopuolella Ino vieressään.

"Yhm.. N-näenkin että toit Inon", Iruka takelteli, mielessään sanat, jotka Kakashi oli sanonut hänelle viime iltana.
Kakashi nyökkäsi. "Kyllä. Mutta se ei ole ainoa asiani. Voimmeko puhua hetken luokan ulkopuolella?"
Iruka nyökkäsi. hän käveli ovelle. "Eli he jotka eivät ole tehneet esseetä, alkavat kirjoittaa sitä heti. Ja esseen jo tehneet... no, lukekaa vaikka kirjaa." Iruka sulki oven takanaan, ja kääntyi toisen miehen puoleen. Kakashi avasi suunsa sanoakseen asiansa, mutta Iruka keskeytti hänet.

"Ennen kuin kerrot asiasi.. Miksi sanoit sen?!"
"Tarkoitatko sitä, kun sanoin että varastan sinut Sachilta?" Kakashi kysyi huolettomasti.
"Juuri sitä!!" Iruka karjahti, ja oli jatkamassa huutamista kun Kakashi painoi kätensä tämän suulle.
"Hiljempaa. Vaikka luokan ovi on suojattu taialla, se ei eristä ääntä", Kakashi sanoi. Iruka yritti riuhtoa hänen kättään irti onnistumatta. Kakashi tunsi kuinka Iruka irvisti kätensä alla.

"En välitä vaikka kuulisivat! En anna Sachia sinulle!!" Iruka sanoi.
"...." Kakashin suu loksahti auki ja hän tuijotti Irukaa hölmistyneenä. Iruka vastasi Kakashin tuijotukseen vihaisesti.
"E-et tainnut oikein tajuta mitä ajoin takaa.." Kakashi lopulta sanoi.
"Tajusin vallan hyvin! Olet rakastunut Sachiin!" Iruka huusi Kakashin kämmeneen.

"Oletkin paljon viattomampi kuin luulin", Kakashi naurahti hiljaa, ja irrotti kätensä brunetin suulta. Iruka katsoi Kakashia kummastuneena. Hopea hiuksinen mies nauroi hänen ilmeelleen ja kuljetti sormuksia täynnä olevaa kättään arvella, joka kulki Irukan kasvoilla. Sormukset olivat kunniamerkkejä koulun hyväksi tehdystä työstä. 5 opetusvuoden aikana Kakashille oli ehtinyt kerääntyä 17 sormusta.
Iruka punastui hieman toisen miehen kosketuksesta. Kakashi hymyili - tai niin Iruka ainakin oletti - maskinsa alla ja sanoi hiljaa:
"Varo ettei viattomuutesi aiheuta enempää arpia.."
Sen sanottuaan hän lähti kävelemään pois päin pitkää, aamuauringon valaisemaa käytävää pitkin.

"O-odota!" Iruka huudahti. Kakashi kääntyi. "Entä asiasi?"
Kakashi mietti hetken.
"Unohdin jo."