Elossa.
Hän on tuon oven takana.
Elossa.
Hitto…
Mene nyt jo sisään. Olet pelkuri. Mene nyt sisään helvetti sentään

"Hatake-sama?"

Kakashi käänsi päänsä hänen nimensä kutsuneet ANBU:n suuntaan.
"Onko kaikki hyvin?" nainen kysyi huolestuneena. Ei ollut joka päiväistä, että legendaarinen kopioninja Hatake Kakashi saapui Konohan selliin ja jäi seisomaan yhden sellin oven eteen ajatuksiinsa vaipuneena. Nuori naisanbu huomasi miettivänsä, että tuotako rankka ninja elämä joskus aiheuttaisi? Hajamielisyyttä ja jähmettymistä.

"Kaikki hyvin. Minä koputan, kun haluan ulos", Kakashi huokaisi. Hänen olisi ryhdistäydyttävä.
"Hyvä on", ANBU nyökkäsi ja kääntyi lähteäkseen vartiopaikalleen. Kakashi katsoi sellin ovea vielä kerran ennenkuin työnsi jo avatun oven auki.

**

"Kakashi! Olet tullut takaisin!"

Kakashi nappasi syliinsä juoksevan naisen kiinni. Hän hengitti tämän tuoksua sisäänsä. Nainen irrottautui Kakashista ja hymyili hänelle hellästi.

"Menikö tehtävä hyvin?"
"Meni."
"Minä tein juuri ruokaa. Tule syömään."
Kakashi kumartui ja kuiskasi naisen korvaan:
"Haluan syödä sinut."

"Sinusta on tullut mauton", nainen kihersi, kun Kakashi nappasi hänet syliinsä ja kantoi hänet makuuhuoneeseen. Huoneessa hän laski naisen varovasti sängylle ja kävi makaamaan hänen viereensä. Hän silitti naisen hiuksia ja suuteli naista hellästi huulille. Nainen laski kätensä Kakashin poskelle ja katseli häntä tiiviisti silmiin.

"Enää muutama viikko", nainen kuiskasi.
"Sen jälkeen nimesi on Hatake", Kakashi mutisi ja suuteli naisen kämmentä ja sen jälkeen rannetta. Nainen puraisi alahuultaan ja sulki silmänsä, kun Kakashi suuteli hänen käsivarttaan pidemmälle.

"Meillä on yksi tehtävä sitä ennen", nainen henkäisi, kun Kakashi oli saavuttanut huulillaan hänen herkän kohtansa niskan takana.

"Varmaan vaativa", mies mutisi näykkiessään hellästi naisen ihoa.
"S-luokan tehtävä meille kahdelle."
"Mmm… se tietää kiihkeää seksiä metsässä."
"Olet mahdoton."

"Siksi sinä rakastakin minua, Rin."

**

Kakashi katsoi eteensä. Rin istui hänen edessään. Hän oli sitonut hiuksensa kiinni niskaan. Kakashi saattoi nähdä hennon vaalean arven, joka kulki Rinin korvan takaa takaniskan kautta paidan alle. Hän ei muistanut nähneensä Rinillä muista arpea. Toisaalta. Hän oli ollut poissa viisitoista vuotta.

"Minä en ole petturi", Rin sanoi hiljaisuuteen.
"Mitä tekemistä sinulla on Uchica Sasuken kanssa?"
"Ei mitään."
"En usko sinua."
"Koska sinusta tuli noin tunteeton?"
"Tunsitko sinä minua lainkaan?"

Rin virnisti Kakashin sanoille.
"Tarkoitin, tunteeton minua kohtaan?"

Kakashi huokaisi. Hän käveli Rinin luo ja istui tämän viereen.
"Vankina, niinkö?"
"Niin. Avuton ja kykenemätön pakenemaan."
"Vaikea kuvitella."
"Miten niin?"

"Sinä pakenit aina minulta," Kakashi sanoi ja hymähti vanhalle muistolle. Rin naurahti.
"Se johtui siitä, että et ollut koskaan tosissasi."
"Minä olin tosissani sinun suhteesi."

Rin huokaisi.
"Tiedän. Luuletko sinä, että vankina olo viisitoista vuotta olisi kuulunut minun suunnitelmiini."
"Ei, mutta miten siihen liittyi Uchica Sasuke?"

"Hän ei kuulu suunnitelmiini millään tapaa. En ole edes tavannut häntä koskaan."
"Hän kertoi minulle, että te tunnette toisenne. Olet kuulemma jonkin organisaation johdossa. Sinua kutsutaan nimellä Parantaja", Kakashi sanoi tiukasti Riniin katsoen.
Rin sulki silmänsä ja hengitti syvään.

"Miksi sinä et usko minua? Sinä et edes anna minulle tilaisuutta puolustaa itseäni."
"Koska sinun katseesi on muuttunut."
Rin avasi silmänsä ja kääntyi järkyttyneen katseensa Kakashiin.
"Mitä tarkoitat?"

"Sinä et katso maailmaa enää samalla tavalla kuin ennen. Ennen silmistäsi loisti positiivinen ajattelu, lempeys, varmuus siitä että kukaan ei enää kuolisi sinun läheisyydessäsi. Nyt sinun silmäsi ovat katkerat, vihaiset ja janoavat kostoa. Sinä olet aina ollut huono valehtelija Rin."
Rin avasi suunsa ja sulki sen jälleen. Hän räpäytti silmiään hämmentyneenä. Mitä hän voisi vastata tuohon? Muuta kuin-

"Olet väärässä."
"Edelleen?"
"Minä todistan sen sinulle."
"Miten?"

Rin kääntyi Kakashi kohti ja laski miehen naamion alas kasvoilta. Kakashi ei kyennyt estelemään ennen kuin Rin jo suuteli häntä. Kakashin silmät levisivät hämmentyneenä, mutta tajuamattaan hän vastasi suudelmaan samalla kiihkolla kuin millä Rin suuteli häntä. Hetkeksi pari irtaantui toisistaan. He katselivat toisiaan hengittäen nopeammin.
"Rin", Kakashi mutisi.

Rin laski sormen Kakashin huulille kieltäen miestä puhumasta. Nainen vei kätensä miehen poskelle. Kakashi sulki silmänsä ja tarttui käteen. Hitaasti hän suuteli kämmentä. Sen jälkeen hän suuteli Rinin käsivartta edeten yhä ylemmäs kunnes tavoitti naisen niskan ja siellä olevan herkän kohdan.

Kakashi suuteli kohtaa ja näykkäsi ihoa. Rin kosketti toisella kädellä miehen poskea ja pakotti häntä nostamaan päänsä, jotta voisi suudella Kakashia jälleen.

"Rin."
"Niin?"
"Mitä sinä haluat?"
"Sinut."

Enempää Kakashi ei tarvinnut. Hän nosti Rinin ylös ja kantoi hänet sellissä olevalle kovalle sängylle. Hän riisui hitaasti naisen ja sen jälkeen itsensä. Rin ei voinut olla huokaisematta syvään tyytyväisyydestä tuntiessaan miehen tutun painon yllään.

Myöhemmin kaiken ollessa ohi Kakashi seisoi keskellä selliä ja katseli sängyllä makaavaa naista.

"Muuttaako tämä mitään?" Rin kysyi.
Kakashi pudisteli päätänsä.
"Minä en ole sinun tuomarisi."

Rin nousi istumaan sängyn reunalle ja kallisti päätänsä mietteliäänä.
"Sinä ja Sakura. Hän tuntuu olevan rakastunut sinuun", Rin sanoi hitaasti. Kakashi käänsi katseensa sellin pieneen ikkunaan.

"Hän muutti pois."
"Miksi?"
"Loukkasin häntä tarkoittamattani."
"Sinun pitää pyytää anteeksi."
Kakashi hymähti.
"Jos se vain olisi niin yksinkertaista."
"Joskus se vain on."

"Ei Sakuran kohdalla", Kakashi vastasi ja veti liivinsä vetoketjun kiinni.
"Minä menen nyt", hän totesi astuen ovelle ja koputtaen sitä.
"Näemmekö me vielä?" Rin kysyi vuoteelta.

"En tiedä", Kakashi vastasi ja astui ovesta ulos.

**

Sakura seisoi Inon oven edessä. Hän oli juuri soittanut ovikelloa. Jostain asunnon kätköistä kuului kova kolaus, kiroilua ja lopulta askeleet, jotka lähenivät ovea. Ino riuhtaisi oven auki. Hän räpytti silmiään kohdistaessaan katsetta oven suussa seisovaan hahmoon.

"Sakura. Mitä ihmettä? Onko jotain sattunut?"

Sakura puri huultaan, jotta ei olisi purskahtanut itkuun.

"On."
"Tule sisälle sitten."

Ino avasi oven kunnolla ja astui syrjään, jotta Sakura voisi astua sisälle. Naruto käveli makuuhuoneesta ja veti paitaa päällensä. Hänen haukotuksensa jäi kesken, kun hän huomasi, kuka ovesta astui.

"Sakura. Mit-?"
"Kakashi. Hän… Hän ei välitä minusta", Sakura parkaisi ja tiputta kantamansa laukun maahan.
Ino kirosi hiljaa ja painui keittiöön keittämään kahvia ja kaatamaan heille kunnon sakeryypyt. Hänellä oli tunne, että tästä tulisi pitkä päivä, joten kunnon aamuryyppy ei tappaisi ketään. Naruto huokaisi syvään. Hän oli pelännyt tätä.

"Annahan tulla", Naruto sanoi ja veti itkevän naisen syliinsä. Ino tuli keittiöstä kantaen sakepulloa ja kolmea pientä lasia. Hän kaatoi yhden lasin täyteen ja kaksi muuta puolilleen. Täysillään olevan lasin hän ojensi Sakuralle.

"Anna mennä. Sen jälkeen kerro kaikki, jotta voin rökittää sen paskiaisen", Ino sanoi tyynenrauhallisesti ja virnisti.

**

KAKSI VIIKKOA MYÖHEMMIN

Naruto loi itseään tyynyllä päähän. Toistamiseen. Hän kääntyi mahalleen sängyllä ja kirosi tyynyyn. Ino istui jalat ristissä hänen vieressään ja harjasi rauhallisena hiuksiaan.
"Kerro nyt vielä kerran, miksi he eivät voi sopia?"

"Koska he ovat itsekkäitä ihmisiä, jotka eivät anna olla minun rauhassa", Naruto mutisi tyynyyn. Ino näpäytti harjansa lappeella Narutoa päähän.

"Vastaa kysymykseeni äläkä sääli hyvin epänarutomaiseen tapaan itseäsi", Ino totesi ja jatkoi hiuksiensa harjaamista.

"Koska Sakura on itsepäinen eikä hyväksy Kakashin selitystä. Ja koska Kakashi on hyvin itsepäinen ja itseensäpäin kääntynyt eikä suostu pyytämään toista kertaa anteeksi ja hän suree Rin-sania", Naruto totesi ja kääntyi selälleen. Hän puristi silmänsä kiinni ja hieroi sormillaan kasvojaan. Tämä tilanne aiheutti hänelle päänsärkyä. Hänellä oli liikaa ajateltavaa toisten tunteissa.

"Ja miksi se vaikuttaa noin pahasti sinuun?"

Naruto huokaisi. Niin paljon kuin hän Inon seurasta välittikin, oli naisen alituinen kyseleminen rasittavaa. Ino oli juuri palannut tehtävältään ja halusi välttämättä päästä ajantasalle tapahtumista. Naruton tuli jo hetkeksi ikävä Hinatan hiljaisuutta ja pyyteetöntä hellimistä. Harmi, että Hinata oli tehtävällä tällä hetkellä.

"Koska he valittavat minulle kumpikin. Jatkuvasti", mies vastasi.

Ino jäi tutkimaan hiustenlatvojaan kaksihaaraisten varalta.
"Niin?"
"No niin niin!" Naruto huudahti ja nousi istumaan sängyllä.

"Ensin Kakashi kysyy minulta olenko kuullut Sakurasta mitään, ja miten hän voi ja liikkuuko hän kenenkään kanssa. Sen jälkeen Sakura kysyy minulta samat kysymykset ja on selvästi tyytyväinen kuullessaan kuinka kurjana sensei on. Naiset, minä en ymmärrä niitä!" Naruto puhahti. Hän tunsi taas harjan lappeen iskun pääkallossaan.

"Älä yleistä. Sakura on aina ollut toivoton romantikko. Jos hänen tunteitaan kerran loukataan, hän ei anna hevillä periksi. Ja Kakashi. No… Hän on Kakashi", Ino totesi ja nousi sängystä ylös.
"Hei, mihin sinä nyt menet?" Naruto kysyi ja hieroi kipeää takaraivoaan, jonne Inon tarkka harja oli osunut.

"Puhumaan Sakuralle järkeä."

"Odota!" Naruto älähti ja pinkaisi blondin naisen perään. Tähän oli saatava jokin tolkku tai hän saisi heittää hyvästit mielenterveydelleen.

**

"Oliko sinulla jotain asiaa?"

"Sakura. Kauanko sinä jaksat?"

"En tiedä. Minähän olen vain pelkkä pano", Sakura totesi ja tutki intensiivisesti torimyyjän hedelmätarjontaa. Kakashi huokaisi hänen vieressään ja ja vilkaisi ylös.

Kauanko nainen voi olla vihainen yhdestä harkitsemattomasta lauseesta? Kauan ilmeisesti. Kakashin tuli ikävä niitä aikoja, jolloin kaikki oli ollut harmoonista ja yhtä onnea ja upeaa seksiä. Kakashin katse osui Hokagevuoren alla olevaan rakennukseen.

Rin. Oliko se meillä koskaan tälläistä?

Rin istui edelleen Konohan tutkintosellissä. Häntä vastaan ei ollut muutakuin Kakashin sana, mutta se sana oli painava. Siksi Rin yhä oleili sellissä, vaikka vangit yleensä vapaudettiin jos vahvoja todisteita heitä vastaan ei ollut. Mutta Tsunade oli lähettänyt ANBU:ja hakemaan Uchica Sasuken kuulusteltavaksi.

Onko se totta vai toivonko vain? Että et valehtelisi? Että et ole petturi? Miksi minä uskon Sasukea? Hän voi olla petturi siinä missä Rinkin. Ja onkin. Mitä jos olet viaton? Silloin olet takaisin ilman taakkoja. Vapaa olemaan kanssani…

"--siirryttekö te muualle?"

Kakashi räpäytti silmiään ja kääntyi äänen suuntaan. Hän oli uppoutunut ajatuksiinsa pahemmin kuin oli luullut.

"Anteeksi?" hän kysyi ja katseli äkäistä myyjää, joka mulkoili häntä.
"Kysyin, että ostatteko te jotain vai siirryttekö te muualle? Tuo seuralaisenne jatkoi matkaa ja te tukitte tietä maksavilta asiakkailta."

Kakashi käänsi katseensa myyjän osoittamaan suuntaan. Totta. Sakura loittoni hyvää vauhtia hänestä.

"Anteeksi", Kakashi mutisi ja lähti Sakuran perään. Sakura kääntyi kulman ympäri.

Kakashi kiristi vauhtiaan ja juoksi kulman taakse. Hän meinasi törmätä pysähtyneeseen Sakuraan, joka oli jäänyt tuijottamaan häntä kohti kulkevaa saattuetta.

Kakashi käänsi katseensa Sakurasta hänen tuijottamaansa kohteeseen. Kakashi puri leukapielensä tiukasti yhteen. Nyt se alkaa…

Hän käänsi katseensa Sakuraan, joka vain katseli hiljaisena häntä kohti kulkevaa miestä. Naisen silmät olivat täynnä tunteita, joiden perään Kakashi saattoi vain arvailla. Lopulta Sakura avasi suunsa ja kuiskasi käheästi:

"Sasuke. Sasuke on tullut takaisin."