Kaikuja - ehtainuruto
(Listaa käyttäjän ficit)
Arvostelu
4
Katsottu 1196 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 949 sanaa, 5939 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2010-10-26 20:42:21
Elikkä, ensimmäinen fanficcini, jonka olen julkaisemassa. Tietenkään en omista tarinan hahmoja, olen hieman muokannut niitä omiin tarpeisiini. Kiitos, kunnia ja omistusoikeudet hahmoista kuuluvat tietenkin sarjan luojalle, Masashi Kishimotolle. Tarina nyt jää toistaiseksi kesken, vaikka olen suunnitellut lopun jo pääpiirteittän, eli pari kappaletta vielä luvassa. Kuitenkin ajattelin jo nyt julkaista osan tästä tuotoksesta teidän arvioitavaksenne, että kannattaako sitä loppuun julkaista... Minun on pitänyt jatkaa sitä jo joka päivä koko viime viikon ajan, mutta nyt se tuntuu vain lojuvan koneeni syövereissä, luultavasti yritän saada sen tämän viikon aikana loppuun saatettua.
Ikärajasta: En oikein osaa sanoa ikärajaa tälle, fanfic sisältää viittauksia aikuismaisempiin teemoihin ja saattaa sisältää vähän raaempia tapahtumia (ainakin parissa loppukappaleessa), joten valitsin tuon jyrkemmän ikärajasuosituksen.
Toivottavasti pidätte, joitakin kyllä varmasti saattaa ärsyttää tarinan sisältö :'D
Fanficin lisääminen on muuten tuskaa, jos kirjoittaa samalla tavalla kuin minä, voihan vadelma.
Ikärajasta: En oikein osaa sanoa ikärajaa tälle, fanfic sisältää viittauksia aikuismaisempiin teemoihin ja saattaa sisältää vähän raaempia tapahtumia (ainakin parissa loppukappaleessa), joten valitsin tuon jyrkemmän ikärajasuosituksen.
Toivottavasti pidätte, joitakin kyllä varmasti saattaa ärsyttää tarinan sisältö :'D
Fanficin lisääminen on muuten tuskaa, jos kirjoittaa samalla tavalla kuin minä, voihan vadelma.
Arvostelu
4
Katsottu 1196 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Kaikuja
Valkeaa. Kuin olisi katsellut lumenvalkoiseen tyhjyyteen, Naruto tunsi kehonsa ympärillä usvan painavan häntä. Usva vaati häntä muistamaan tapahtumat, joista oli kulunut aivan liian paljon aikaa. Vesi laineili tasaisesti renkaina hänen jalkojensa alla, kun vaaleatukkainen nuorukainen työnsi chakraa jalanpohjistaan ulos tasaiseen tahtiin. Naruto tunsi hengityksensä kiihtyvän, sillä usva söi kaiken tilan hänen keuhkoistaan. Usva alkoi kiertyä hänen kämmentensä ympärillä, kun Naruto alkoi muodostaa kauan sitten mestariltaan oppimaansa chakrakuulaa. Ilma alkoi selventyä rasenganin luoman tuulen myötä, kunnes hän näki sen.
”Pohjaanpalanut ramen soikoon!”
Vesi hänen jalkojensa alla oli pikimustaa, ja veden syvyyksistä nousi hitaasti pintaa kohti liikkumaton hahmo.
”Sasuke… Anna anteeksi minulle. Halusin vain sinun parastasi, en tarkoittanut-”
Hahmon piirteet piirtyivät nyt selvästi; kalmankalpeat kasvot ja punamustat silmät kuviolla, joka muistutti tuulimyllyä ja atomin rakennetta yhdistettynä. Naruto ei ehtinyt reagoimaan, kun vedestä syöksyi käsi, joka tarrasi hänen nilkastaan kiinni. Se veti hänet pinnan alle. Hän ei saanut henkeä.
**
”Rakas, näitkö sinä taas sen saman unen?”, kysyi silkkipyjamaan pukeutunut tummahiuksinen kaunotar. ”Minun olisi pitänyt silloin pystyä pelastamaan Sasuke, minun ei olisi pitänyt-”, Naruto kiihtyi, mutta neito keskeytti: ”Unohda jo se Sasuke, et olisi voinut tehdä mitään enempää, yritit parhaasi”. Naruton suu mutristui, ja hänen vaimonsa huomasi sen. ”Anteeksi rakas, mutta olemme käyneet tämän läpi jo niin monta kertaa, että minulla on jo hermot piukassa”. Naruton kasvojen ilme oli kivikova. Turhautuneen huokaisun päästettyään aatelinen neito päätti vielä yrittää: ”Hei, tule tänne peiton alle, käperrytään yhteen”, jolloin hänen vaimonsa valkoisiin silmiin tuli viettelevä sävy, ja hänen äänensä tihkui hunajaa. Nähtyään tuon katseen Naruto muisti, miksi oli rakastunut vaimoonsa ja unohti hetkeksi Sasuken, samalla kun kierähti Hinatan päälle suutelemaan tätä hellästi huulille.
**
Ulkona oli vielä parinkin tunnin jälkeen pimeää, mutta Naruto ei saanut unta. Hinata oli nukahtanut hänen kainaloonsa. Aikaisempi uni jahtasi hänen ajatuksiaan, se ei jättänyt häntä rauhaan. Hänen oli saatava pohtia rauhassa, mitä silloin oli tapahtunut. Naruto veti kätensä Hinatan niskan alta ninjamaisen sulavasti, jottei tämä olisi herännyt unestaan. Hinata näytti niin rauhalliselta, ja Naruto suuteli hellästi tämän otsaa. ”Viivyn vain hetken”, hän ajatteli. Hitaasti hän alkoi vaatettaa itseään, mutta tällä kertaa normaalin oranssimustan verryttelyasunsa sijaan hän laittoi päälleen isänsä käyttämän viitan, jonka alle tuli Might Guylta saama vihreä trikoo. Naruto hymähti. Eihän sitä tiedä, vaikka purkaisin paineita treenaamalla. Tämä Guyn antama asu hengittää erinomaisesti, ja Hinatan päällä se näyttää… Naruton ajatukset katkesivat tähän, kun huomasi vaimonsa liikahtavan sängyssä. Hän yritti nopeasti hiippailla ulos ovesta, mutta Hinata oli ehtinyt huomata hänen uloslähtönsä. ”Naruto, minne sinä olet menossa?”, Hinata kysyi kummissaan ja nousi istumaan. ”Ulos kokoamaan ajatuksia”, Naruto vastasi värittömästi. ”Rakas, siellä on pimeää. Ole varovainen.”, Hinata vastasi huolestuneesti. ”Ole huoleti, olenhan sentään hokage”, Naruto virnisti ja sulki oven perässään.
**
Hinata istui sängyssä. Hän piteli peittoa hennosti käsissään ja huokaisi syvään. Naruton virne oli saanut hänet taas muistamaan, miksi oli nainut lapsuudenihastuksensa. Naruton hymy oli vain niin hellä ja lämmin, eikä hän koskaan ollut antanut vastoinkäymisten lannistaa. Hänen periaatteensa olivat olleet ihailtavat, ja siksi Hinatakin oli ottanut ne omakseen. Rakas, minne olet mennyt kadottamaan itsesi. Viimeaikaiset unet olivat hieman koitelleet heidän liittoaan. Naruto, kyllä minä ymmärrän, että suret Sasukea, ja sitä, ettet pystynyt pelastamaan häntä, mutta eikö olisi jo aika päästää irti? Haluaisin jaksaa, mutta sama toistuu joka yö. Koita voittaa itsesi, toivon sitä meidän vuoksemme, mutta ennen kaikkea itsesi… Hinatan ajatukset ohjautuivat parin vuoden takaiseen tapahtumaan, josta tämä helvetti oli saanut alkunsa.
**
Sasuke... Sasuke... Jos vain olisin… Yö oli viileä. Naruto kirosi asuvalintaansa ja avioliiton tuomaa kyvyttömyyttä valikoida omat asunsa. Hinata oli valinnut hänelle vaatteet hääpäivästä eteenpäin. Aluksi se oli tuntunut hauskalta kuherruskuukauden leikiltä, mutta ensimmäisen yhdessä asutun viikon jälkeen se oli valjennut hänelle yhtä nopeasti kuin paistinpannulla olisi lyöty päähän: Hän oli Hinatan oma vaatenukke. Niin kuin Sasuke oli ollut Itachin oma langoista vedettävä nukke. Mutta… Itachihan rakasti Sasukea, oli ajattelevainen, toisin kuin minä… Naruto palasi todellisuuteen, ajatuksiinsa uppoutuneena hän oli kävellyt rannalle. Tämä oli Uchihan aluetta, itse asiassa… Tämä on sama paikka, jossa näin Sasuken ensimmäistä kertaa ensimmäisen koulupäivän jälkeen! Miten halusinkaan mennä juttelemaan hänelle. Naruto käveli laiturille, jossa Sasuke oli harjoitellut Uchiha -klaanin bravuuria; Jättitulipallotekniikkaa. Hän istahti laiturille ja katsoi veden pintaa. Oli tyyntä. Kunpa minäkin olisin. Ajatukset alkoivat harhailla, ne menivät siihen päivään heidän menneisyydestään.
**
To Be Continued. JATKUU...
Valkeaa. Kuin olisi katsellut lumenvalkoiseen tyhjyyteen, Naruto tunsi kehonsa ympärillä usvan painavan häntä. Usva vaati häntä muistamaan tapahtumat, joista oli kulunut aivan liian paljon aikaa. Vesi laineili tasaisesti renkaina hänen jalkojensa alla, kun vaaleatukkainen nuorukainen työnsi chakraa jalanpohjistaan ulos tasaiseen tahtiin. Naruto tunsi hengityksensä kiihtyvän, sillä usva söi kaiken tilan hänen keuhkoistaan. Usva alkoi kiertyä hänen kämmentensä ympärillä, kun Naruto alkoi muodostaa kauan sitten mestariltaan oppimaansa chakrakuulaa. Ilma alkoi selventyä rasenganin luoman tuulen myötä, kunnes hän näki sen.
”Pohjaanpalanut ramen soikoon!”
Vesi hänen jalkojensa alla oli pikimustaa, ja veden syvyyksistä nousi hitaasti pintaa kohti liikkumaton hahmo.
”Sasuke… Anna anteeksi minulle. Halusin vain sinun parastasi, en tarkoittanut-”
Hahmon piirteet piirtyivät nyt selvästi; kalmankalpeat kasvot ja punamustat silmät kuviolla, joka muistutti tuulimyllyä ja atomin rakennetta yhdistettynä. Naruto ei ehtinyt reagoimaan, kun vedestä syöksyi käsi, joka tarrasi hänen nilkastaan kiinni. Se veti hänet pinnan alle. Hän ei saanut henkeä.
**
”Rakas, näitkö sinä taas sen saman unen?”, kysyi silkkipyjamaan pukeutunut tummahiuksinen kaunotar. ”Minun olisi pitänyt silloin pystyä pelastamaan Sasuke, minun ei olisi pitänyt-”, Naruto kiihtyi, mutta neito keskeytti: ”Unohda jo se Sasuke, et olisi voinut tehdä mitään enempää, yritit parhaasi”. Naruton suu mutristui, ja hänen vaimonsa huomasi sen. ”Anteeksi rakas, mutta olemme käyneet tämän läpi jo niin monta kertaa, että minulla on jo hermot piukassa”. Naruton kasvojen ilme oli kivikova. Turhautuneen huokaisun päästettyään aatelinen neito päätti vielä yrittää: ”Hei, tule tänne peiton alle, käperrytään yhteen”, jolloin hänen vaimonsa valkoisiin silmiin tuli viettelevä sävy, ja hänen äänensä tihkui hunajaa. Nähtyään tuon katseen Naruto muisti, miksi oli rakastunut vaimoonsa ja unohti hetkeksi Sasuken, samalla kun kierähti Hinatan päälle suutelemaan tätä hellästi huulille.
**
Ulkona oli vielä parinkin tunnin jälkeen pimeää, mutta Naruto ei saanut unta. Hinata oli nukahtanut hänen kainaloonsa. Aikaisempi uni jahtasi hänen ajatuksiaan, se ei jättänyt häntä rauhaan. Hänen oli saatava pohtia rauhassa, mitä silloin oli tapahtunut. Naruto veti kätensä Hinatan niskan alta ninjamaisen sulavasti, jottei tämä olisi herännyt unestaan. Hinata näytti niin rauhalliselta, ja Naruto suuteli hellästi tämän otsaa. ”Viivyn vain hetken”, hän ajatteli. Hitaasti hän alkoi vaatettaa itseään, mutta tällä kertaa normaalin oranssimustan verryttelyasunsa sijaan hän laittoi päälleen isänsä käyttämän viitan, jonka alle tuli Might Guylta saama vihreä trikoo. Naruto hymähti. Eihän sitä tiedä, vaikka purkaisin paineita treenaamalla. Tämä Guyn antama asu hengittää erinomaisesti, ja Hinatan päällä se näyttää… Naruton ajatukset katkesivat tähän, kun huomasi vaimonsa liikahtavan sängyssä. Hän yritti nopeasti hiippailla ulos ovesta, mutta Hinata oli ehtinyt huomata hänen uloslähtönsä. ”Naruto, minne sinä olet menossa?”, Hinata kysyi kummissaan ja nousi istumaan. ”Ulos kokoamaan ajatuksia”, Naruto vastasi värittömästi. ”Rakas, siellä on pimeää. Ole varovainen.”, Hinata vastasi huolestuneesti. ”Ole huoleti, olenhan sentään hokage”, Naruto virnisti ja sulki oven perässään.
**
Hinata istui sängyssä. Hän piteli peittoa hennosti käsissään ja huokaisi syvään. Naruton virne oli saanut hänet taas muistamaan, miksi oli nainut lapsuudenihastuksensa. Naruton hymy oli vain niin hellä ja lämmin, eikä hän koskaan ollut antanut vastoinkäymisten lannistaa. Hänen periaatteensa olivat olleet ihailtavat, ja siksi Hinatakin oli ottanut ne omakseen. Rakas, minne olet mennyt kadottamaan itsesi. Viimeaikaiset unet olivat hieman koitelleet heidän liittoaan. Naruto, kyllä minä ymmärrän, että suret Sasukea, ja sitä, ettet pystynyt pelastamaan häntä, mutta eikö olisi jo aika päästää irti? Haluaisin jaksaa, mutta sama toistuu joka yö. Koita voittaa itsesi, toivon sitä meidän vuoksemme, mutta ennen kaikkea itsesi… Hinatan ajatukset ohjautuivat parin vuoden takaiseen tapahtumaan, josta tämä helvetti oli saanut alkunsa.
**
Sasuke... Sasuke... Jos vain olisin… Yö oli viileä. Naruto kirosi asuvalintaansa ja avioliiton tuomaa kyvyttömyyttä valikoida omat asunsa. Hinata oli valinnut hänelle vaatteet hääpäivästä eteenpäin. Aluksi se oli tuntunut hauskalta kuherruskuukauden leikiltä, mutta ensimmäisen yhdessä asutun viikon jälkeen se oli valjennut hänelle yhtä nopeasti kuin paistinpannulla olisi lyöty päähän: Hän oli Hinatan oma vaatenukke. Niin kuin Sasuke oli ollut Itachin oma langoista vedettävä nukke. Mutta… Itachihan rakasti Sasukea, oli ajattelevainen, toisin kuin minä… Naruto palasi todellisuuteen, ajatuksiinsa uppoutuneena hän oli kävellyt rannalle. Tämä oli Uchihan aluetta, itse asiassa… Tämä on sama paikka, jossa näin Sasuken ensimmäistä kertaa ensimmäisen koulupäivän jälkeen! Miten halusinkaan mennä juttelemaan hänelle. Naruto käveli laiturille, jossa Sasuke oli harjoitellut Uchiha -klaanin bravuuria; Jättitulipallotekniikkaa. Hän istahti laiturille ja katsoi veden pintaa. Oli tyyntä. Kunpa minäkin olisin. Ajatukset alkoivat harhailla, ne menivät siihen päivään heidän menneisyydestään.
**
To Be Continued. JATKUU...
Kommentit (Lataa vanhempia)
horaaneko
- 2010-10-27 13:10:15
Eka ficci? :3 Erittäin hyvää tekstiä ekaksi! =D Sulla on ihana tapa kirjoittaa. Jaarittelet (hyvässä mielessä) ja kuvailet, siitä Horaaneko tykkää erittäin paljon! :D
Ainoa asi, mikä kannattaa muuttaa, on noiden repliikkien asettelu tarinaan. Lukiessasi toisia tarinoita saatat huomata, että repliikit on sijoitettu näin:
"Minne menet?" Hinata ihmetteli.
"Ulos vain", Naruto vastasi.
Kun ne laittaa näin, tekstiä on paljon selkeämpi lukea. =3
Ja kirjoita ihmeessä jatkoa! ^^ Lahjakas kun selvästi olet. :D
4p.
Ainoa asi, mikä kannattaa muuttaa, on noiden repliikkien asettelu tarinaan. Lukiessasi toisia tarinoita saatat huomata, että repliikit on sijoitettu näin:
"Minne menet?" Hinata ihmetteli.
"Ulos vain", Naruto vastasi.
Kun ne laittaa näin, tekstiä on paljon selkeämpi lukea. =3
Ja kirjoita ihmeessä jatkoa! ^^ Lahjakas kun selvästi olet. :D
4p.
Nuti
- 2010-11-15 18:00:30
Okei, nyt ficcilukutaipaleeni ehätti tänne asti! Nyt olen vähän listatuulella, joten listailua:
+ Oikein muikiaa tarinaa
+ Tässä on ideana muutakin kuin "nyyh nyyh Sakke meni nyyh nyyh", Hinatan tuntemuksien sotkeminen on hjuva.
- Vähän kesken tuntui napsahtavan vaikka jatkoturina onkin. Jatkotarinassakin yhden osan on hyvä olla suhteellisen itsenäinen kokonaisuus.
- Itsekin kyllä hippusin marisisin tuosta repliikkien sijoittelusta: dialogia on paljon helpompi lukea, jos eri henkilöiden repliikit ovat eri kappaleissa.
-/+ Tuo kursivointi repliikeissä... noh, ei se huono ole, mutta vähän epätavallinen piirre, itse käyttäisin sitä enemmän flashbackeissä. Ei siitä haittaa ole, mutta ei sitä varsinaisesti tarvitsekaan. Tosin nyt kun kaikki replat on tungettu samaan kappaleeseen, se auttaa repliikkien erottumista leipätekstistä.
Kolme ja puoli pistettä olisi nyt tämän arvion mukaan, pyöristyköön neljään :)
+ Oikein muikiaa tarinaa
+ Tässä on ideana muutakin kuin "nyyh nyyh Sakke meni nyyh nyyh", Hinatan tuntemuksien sotkeminen on hjuva.
- Vähän kesken tuntui napsahtavan vaikka jatkoturina onkin. Jatkotarinassakin yhden osan on hyvä olla suhteellisen itsenäinen kokonaisuus.
- Itsekin kyllä hippusin marisisin tuosta repliikkien sijoittelusta: dialogia on paljon helpompi lukea, jos eri henkilöiden repliikit ovat eri kappaleissa.
-/+ Tuo kursivointi repliikeissä... noh, ei se huono ole, mutta vähän epätavallinen piirre, itse käyttäisin sitä enemmän flashbackeissä. Ei siitä haittaa ole, mutta ei sitä varsinaisesti tarvitsekaan. Tosin nyt kun kaikki replat on tungettu samaan kappaleeseen, se auttaa repliikkien erottumista leipätekstistä.
Kolme ja puoli pistettä olisi nyt tämän arvion mukaan, pyöristyköön neljään :)
Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste