Valikko
Kategoriat
Impro
    -Impro 1
    -Impro 2
Crossover
    -Crossover
Paritus (S-K13)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Paritus (K13-K15)
    -hetero
    -poikarakkaus
    -tyttörakkaus
    -muu
Muu
    -Kilpailu
    -S-K13
    -K13-K15
    -muu
Surprise - Daligar
(Listaa käyttäjän ficit)
Ikäraja: -K3- - Kieli: Suomi - Osia: 1 - Pituus: 5021 sanaa, 31929 merkkiä - Kommentteja: - Julkaistu: 2010-10-31 23:58:31
Kansio: Paritus (K13-K15) - poikarakkaus

Author:  Daligar

Pairing: ItaNaru & KakuHidan

Summary: Itachi ajautuu kaupungilla Hidanin ja Kakuzun seuraan ja kokeekin albiinon takia jotain, minkä olisi mieluummin jättänyt ainiaaksi väliin. Itachilla on Narutolle seuraavana päivänä varattuna melkoinen yllätys...

Warnings: Yaoi ja Hidanin ruma kielenkäyttö

Omistettu: kagome-chan

Arvostelu
12
Katsottu 1498 kertaa, Ladattu 0 kertaa.
Laajenna teksti
Tämä on haasteficci, jonka kagome-chan minulle antoi lähes vuosi sitten. Siitä syystä tämä siis on hänelle omistettu :D
Lopusta löydätte kaikki pakolliset asiat, joita ficissä oli pakko käyttää.
Ja kagome-chan... pahoittelen että tässä kesti x)

Tuosta yaoista... lupasin itselleni kauan sitten, etten enää ikinä sitä kirjoita, mutta haasteen vuoksi sitten raapustin sitä. En kuvaillut kaikkea niin perusteellisesti ja loppusessiot jäi vähän niin ja näin, en kertakaikkiaan kyenny kirjottamaan sitä enempää, nytkin teki jo niin pirun tiukkaa sen kanssa. Suurin syy siihen, miksi tämän valmistumisessa kesti... Toivon mukaan kuitenki kykenette nauttimaan siitä mitä aikaseksi sain :P

-----------------

“Sinä lupasit viedä minut ostoksille ja toit minut tähän läävään!”

“Tämä ei ole läävä, vaan erittäin edullinen paikka ostoksien tekemiseen.”

“Kuka muka haluaa ostaa homeisia, rikkinäisiä ja käytettyjä tavaroita? En ainakaan minä! Vie minut heti paikalla oikeaan kauppaan!”

“En. Muissa paikoissa on liian kallista.”

“VOI JUMALAUTA! Sinulla on rahaa enemmän kuin monilla muilla etkä edes käytä sitä! Sen sijaan raahaat minut kirpputorille ostamaan huonekaluja!”

“Rauhoitu Hidan. Nämä ovat melko hyväkuntoisia ja edullisia, joten voimme käyttää niitä”, vanhempi mies jatkoi yrittäen pitää malttinsa räjähdysalttiin jashinistilahkoon kuuluvan miehen kanssa.

“Saatanan tollo! Karvaperse! Minä haluan kotiimme jotain uutta. Pitääkö tavata se, vai meneekö jakeluun?!” Violettisilmäinen mies huusi edessään seisovalle päätä pidemmälle miehelle.

“Minulle et puhu tuohon sävyyn”, Kakuzu varoitti uhkaavammalla äänensävyllä.

“Ihanko totta? Puhun omalle miehelleni kuten haluan!”

“Voisitko pitää pienempää ääntä? Meitä tuijotetaan….”

“En ennen kuin viet minut pois tästä läävästä! En suostu ostamaan täältä mitään, en edes raahaamaan pölypalleroita kengänpohjissani ulos täältä.”

Tummaihoinen mies pudisti päätään epätoivoisena. Miksi hitossa he olivat päätyneet yhteen? Jumalalla, jos sellaista edes oli, oli erittäin sairas käsitys hauskuudesta. Hidan oli enemmän ärsyttävä kuin ihana poikaystävä, aina valittamassa. Kyllähän hänellä rahaa oli, mutta miksei sitä voisi säästää pahan päivän varalle? Ja hänhän oli jo ostanut uuden, hienon omakotitalon heille. Pitikö sisustuksenkin muka olla jotain huippumuotia?

“Kuzu, lähdetään.”

“Et käytä tuota nimitystä kun ollaan julkisella paikalla”, Kakuzu sihisi hampaidensa välistä mulkaisten pahasti jashinistia.

“Oo, enkö? Ku-zuuu”, Hidan jatkoi ärsyttääkseen toista entistä enemmän.

“Nyt se pää kiinni, jos haluat pysyä yhtenä kappaleena”, Kakuzu murahti menettäen hermonsa ja napaten nuoremman kauluksesta tiukasti kiinni.

“No jo on aikoihin eletty! Te kaksi ette sitten ikinä opi käytöstapoja”, pehmeä ääni huomautti saaden kaksikon kääntämään katseensa tulijan puoleen.

“Ai, sinä”, he molemmat lausuivat yhteen ääneen.

Mustahiuksinen mies katseli tummilla silmillään riitelevää kaksikkoa. Silmistä paistoi hienovaraisesti peitelty uteliaisuus. Vaalea käsi nousi kohti miehen kasvoja pyyhkäisemään hiussuortuvan korvan taakse.

“Mistä te jälleen riitelette? Olette ainakin onnistuneet keräämään melkoisen yleisön.  Kakuzu, ole järkevä, ja päästä irti Hidanista.”

“Hyvähän se sinun on noin sanoa, Uchiha. Sinun ei tarvitse kuunnella päivästä toiseen tuon säälittävän ipanan ruikutusta”, Kakuzu murahti päästäen kuitenkin irti.

“En minä säälittävä voi olla, kun kerta sänkyysi kelpaan. Enkä minä ruikuta, minä valitan! Ja ihan aiheesta!” Hidan huomautti melkein asialliseen sävyyn.

“Ja aihe oli mikä?” Itachi kysyi pieni hymynpoikanen huulillaan.

“Tuo elefantti ei vie minua oikeaan kauppaan ostoksille, jukolauta! Tahdon asuntoomme modernit kalusteet.”

“Huoh… on teillä riidanaiheet. Anna Kakuzu periksi niin päästään tästäkin ongelmasta. Tulkaa minulle seuraksi, yritän etsiä sopivaa lahjaa Narutolle”, Uchiha ehdotti ystävilleen.

“Älä edes avaa suurta suutasi vastaväitteisiin, me menemme! Olisi epäkohteliasta olla vastaamatta kutsuun”, Hidan ilmoitti napakkaan sävyyn lähtien raahaamaan suurta körilästään ulos haisevasta hökkelistä.

Kakuzu seurasi nujerrettuna, mutta pahantuulisena kaksikkoa.

------------

“Viimeinkin täällä!” Hidan huudahti ilahtuneena.

Kolmikko asteli kirpeästä pakkasilmasta sisään suureen ostoskeskukseen. Katto ja liukuportaiden kaiteet, sekä eri liikkeiden ikkunat oli koristeltu kauniisti mitä monipuolisimmin joulukoristein. Hidan meni edeltä melkein innosta pomppien ja osoitellen vilkkaasti kaikkiin ilmansuuntiin, joihin tahtoi mennä. Kakuzun pahaksi epäonneksi jokaisessa suunnassa vaani mitä kalleimpia liikkeiden näyteikkunoita.

“Myönnä pois, Hidan on aika suloinen kun sille päälle sattuu”, Itachi maanitteli tummaihoista ystäväänsä tökkien tätä kyynärpäällään härnäävästi kylkeen.

“Pyh. Säälittävä kakara. Hän ei osaa muuta kuin olla hemmetin hyvä uke, siinä kaikki.”

Itachi ei enää jatkanut asiasta keskustelua. Vaikka Kakuzu kielsikin ponnekkaasti, ettei pitänyt Hidanista, hän tiesi, että totuus oli aivan muuta.

“Kakuzu! Mennään tuonne!”

Murahtaen Kakuzu tömisteli seuralaisensa perään. Itachi tiesi, että hyvin pian syttyisi tuhoisa sotatila. Ja toden totta, vain kymmenen minuuttia ehti kulua ja sota oli jo alkamassa.

“Ostetaan tämä!”

“Ei taatusti.”

“Miksi ei?” Hidan valitti mulkoillen miesystäväänsä pahantahtoisesti.

“Se on liian kallis ja ihan turhanpäiväinen”, Kakuzu totesi vilkuillen uloskäynnin suuntaan toiveikkaana.

“Minä haluan tämän!”

“EI.”

“Entä tämä sitten?” Hidan kysyi toiveikkaana tarttuen seuraavaan tuotteeseen.

“Kynttilänjalka? Hidan hei, mihin aivosi jäivät? Ettet sattumoisin olisi uhrannut niitä aamulla Jashinille?” Kakuzu piikitteli äreänä.

“Tämä ei ole mikään tavallinen kyntiläjalka! Se on kauniin hopeinen, taidokkaasti veistetty…”

“Ja et osaa edes lausua sitä saatana! EI ja ei! Minä en osta sitä!”

“Helvetin kitupiikki! Tahdon nätisti koristetun talon ja…”

“Saan sinusta päänsärkyä, sulje suusi!” Kakuzu ärähti.

“Kuulehan sinä…”

“Jospa menisimme sinne huonekaluliikkeeseen ja jättäisimme nämä pikkuesineet rauhaan? Voisit Hidan pyytää tupaantuliaisiin sitten muita ostamaan kaikkea kivaa”, Uchiha ehdotti vikkelästi aistiessaan myrskynsilmän lähestyvän.

Hidan vaikeni hetkeksi ja jäi seisomaan kädet puuskassa mietteliäs ilme kasvoillaan. Lopulta hänen kasvoilleen puhkesi innostunut hymy ja mies tarttui innokkaana Kakuzun käteen lähtien raahaamaan tätä ulos liikkeestä.

“Mennään jo!” Violettisilmäinen mies huudahti riemuissaan raahaten Kakuzun koko kaupungin kattavimpaan huonekalumyymälään.

Itachi jäi sivummalle katselemaan, kuinka huonekalumyyjä riensi hymyssä suin ottamaan vastaan kaksi uutta asiakastaan. Varsin pian Uchiha huomasi kuitenkin naismyyjän ilmeestä tämän toivovan, etteivät miehet koskaan olisi eksyneet kyseiseen liikkeeseen. Myyjä näytti hikoavan kahden riitelevän miehen keskellä. Kaikkein pahin koettelemus näytti kuitenkin olevan Kakuzun tinkimisen sietäminen. Kuten arvata saattaa, Kakuzu sai tahtonsa läpi. Hidanin ja Kakuzun viimein hyvän tovin kuluttua allekirjoitettua sopimuspaperit kuljetuksista sun muusta, he suuntasivat Itachin luokse.

“Olet niin taitava! Sait tingittyä niin monesta kalliista tuotteesta halvan hinnan! Tosin, ei hinnalla niin väliä, kunhan saamme ne tuotteet. Olet ihana!” Hidan riemuitsi hypäten halaamaan poikaystäväänsä.

“Äh, käpälät irti”, Kakuzu mutisi selvästi imarreltuna.

Itachi oli sataprosenttisen varma, että Kakuzu oli käyttänyt mitä pahimpia uhkailukeinoja suostuttelu- ja tinkimistaitojensa lisäksi saadakseen sopivan hinnan koko heidän talonsa kalustuksen hinnaksi. Kakuzun taidoille ei voinut muuta kuin nostaa hattua.

“Nyt on meidän vuoromme auttaa sinua”, Hidan totesi vilkaisten Itachia miettiväisenä.

“Ei teidän ole pakko…”

“Minä haluan. Ja tiedän juuri sopivan paikan. Löydät sieltä taatusti sopivan lahjan pikku enkelillesi”, Hidan sanoi virnistellen ja iskien viekkaasti silmää Uchihalle.

Heidän lähestyessään kauppaa Hidan vaati Itachia sulkemaan silmänsä. Vastentahtoisesti mustahiuksinen mies totteli ja antoi Hidanin johdattaa itseään. Muutaman minuutin kävelymatkan jälkeen Hidan lopulta antoi miehelle luvan avata silmänsä.

Varuillaan Itachi raotti silmiään nähdäkseen ympärilleen. Ja saman tien hän toivoi, että ei olisi koskaan avannut niitä. Hidan oli vienyt heidät kaiken kattavaan seksikauppaan.

“Täältä löydät varmasti jotain jännää piristämään iltaanne!” Hidan ilmoitti nauraen makeasti sanojensa päätteeksi.

“Voi luoja! Ei tule kuuloonkaan! Enhän minä voi Narutolle ostaa täältä mitään. Oletko ihan sekaisin?!” Itachi parahti kauhuissaan.

“Miksi et? Mistäs sitä tietää, vaikka sellainen pieni söpöläinen tykkäisi kaikenlaisista hilavitkuttimista?” Hidan naurahti vilkuillen kaupan tarjontaa. “Katso, tuohan olisi loistava!”

Itachi vaistomaisesti vilkaisi samaan suuntaan ja katui sitä heti. Häpeän puna kasvoillaan hän yritti karata ulos liikkeestä.

“Odota nyt vähän!” Hidan määräsi tarttuen kaksin käsin Itachin mustaan kangastakkiin pitäen miehen aloillaan.

“Tahdon pois täältä, päästä irti! Kakuzu auta! Ja ettehän te käytä tuollaisia?” Itachi vielä kysyi toiveikkaana.

“Emme”, Kakuzu vastasi yksinkertaisesti.

“Joten Hidan, miksi minun pitäisi ostaa tuollaisia?” Itachi kysyi jokseenkin helpottuneena Kakuzun vastauksesta.

“Haluaisin kuulla joltakulta luotettavalta henkilöltä henkilökohtaisia kokemuksia…”

“Siinä tapauksessa osta itse tuollainen ja kokeile! Äläkä odota minun tekevän niin!”

“Tarvitsevatko herrat apua?” Paikalle tullut myyjä kysyi kohteliaasti.

“En taatusti!” Itachi parahti nykäisten itsensä irti Hidanin otteesta ja kadoten salamana ulos liikkeestä.

“Katso nyt mitä teit, säikytit hänet pois!” Hidan marisi suu mutrulla.

“Pahoitteluni herra.”

---------------

“Itachi, minne sinä oikein viet minua? Kerro jo!” Intoa pursuava ja pirteä ääni tiedusteli.

“Eihän se olisi yllätys, jos kertoisin”, Itachi vastasi hymynkare huulillaan.

“Mutta en malta odottaa!” Vaaleahiuksinen nuorukainen valitti.

“Enää muutama kilometri”, Uchiha sanoi keskittyen jälleen ajamaan autoa.

Huokaisten Naruto antoi katseensa lipua ikkunan takana viliseviin lumisiin maisemiin. Rakennuksia toisensa perään vilahteli ohitse, muun muassa hänen vanhempiensa Minato ja Kushina Uzumakin perustama muotitalo. He olivat hyvin kiireisiä luodessaan toinen toistaan kauniimpia luomuksia mallien ja muiden kuuluisuuksien päälle laitettavaksi. Naruto vietti vanhempiensa kanssa melko vähän yhteistä aikaa, mutta se ei vaivannut häntä, sillä hän vietti paljon aikaa poikaystävänsä ja ystäviensä kanssa. Kyllä hän näki vanhempiansa joka päivä, mutta yleensä he eivät ehtineet paljon kotona olla. Ja tietenkin hänen tilinsä pullotti kiitettävästi, kiitos Minaton ja Kushinan.

“Mitä mietit?” Itachi kysäisi vilkuiltuaan jo hetken ajan Naruton mietteliäitä kasvoja.

“Sinua”, kuului yksinkertainen vastaus sinisten silmien kääntyessä vanhempaan mieheen.

“Vai niin”, Itachi hymähti.

Vajaan puolen tunnin kuluttua he olivat saapuneet yhteen kaupungin kalleimmista ja laadukkaimmista hotelleista. Itachi kirjasi heidät sisään ja pian he jo loikoilivat loisteliaan huoneensa parisängyssä.

“Joko sinä nyt kerrot minulle, mitä ihmettä me täällä oikein teemme”, Naruto uteli vieressään makaavalta mieheltä.

“Raaskisikohan tuota…”

“Älä viitsi… jos muu ei auta, niin minun täytyy pakottaa sinut puhumaan”, Naruto uhkasi virnuillen kääntäessään päätään sivulle nähdäkseen Itachin.

“Sen kun näkisi”, Itachi hymähti kääntäen myös päätään nähdäkseen blondin.

“Älä heittäydy ylimieliseksi.”

“En minä ole ylimielinen, minä vain tiedän olevani täydellinen”, Itachi vastasi kasvoillaan ilkikurinen hymynpoikanen.

“Uchihoiden vaatimattomuutta… Sasuke on selvästi perinyt pahat tapansa sinulta.”

“Minullako muka pahoja tapoja?”

“On sinulla, olet vain sen verran kiero, ettet näytä niitä aina yhtä suoraan kuin veljesi”, sinisilmäinen naurahti antaen katseensa viivähtää kahdella vastakkaisella seinällä roikkuvissa maalauksissa.

Toiseen maalaukseen oli hyvin elävästi kuvattu musta varis ja toiseen taas kaunis pauhuava vesiputous jossain keskellä sademetsää. Naruto ei voinut olla kuvittelematta, kuinka ihanaa olisi viettää aikaa yhdessä Itachin kanssa niin kauniissa paikassa. Hänen mietteensä kuitenkin katkesivat ovelta kuuluvaan koputukseen.

“Hetikö meitä häiritään?” Naruto marisi laahustaessaan ovelle Itachin kehotuksesta.

“Niin?”

“Oletteko Uzumaki Naruto?”

“Ööh, juu.”

“Teille on paketti”, hymyilevä nuori nainen ilmoitti ojentaessaan paketin miehelle. “Tarvitsetteko mitään juotavaa tai syötävää, herra?”

“Ei kiit-”

“Itse asiassa tarvitsemme”, ovelle ilmaantunut Itachi ilmoitti. “Mene sinä vain avaamaan pakettisi”, mustahiuksinen huomautti Narutolle jääden itse tekemään tilausta.

Naruto teki niin kuin käskettiin mukisematta, vaikka ymmällään hän kyllä oli. Mitä ihmettä Itachi oikein puuhasi? Tämä oli sangen salamyhkäinen tänään. Miksei Itachi ollut kysynyt häneltä, mitä hän haluaisi tilata? Yleensä he tekivät moiset asiat yhdessä. Entäs sitten tämä paketti? Kuka muka lähettäisi hänelle paketin hotelliin? Kenenkään ei pitäisi tietää hänen tulleen tänne, eihän hän edes itse ollut tiennyt sitä!

Naruto hätkähti. Pahvilaatikosta oli juuri kuulunut raapivaa ääntä. Varuillaan Naruto irrotti punaisen nauhan paketin ympäriltä ja avasi läpät. Laatikosta syöksyi pieni oranssi karvapallero hänen syliinsä äänekkäästi maukuen. Haltioissaan ja edelleen häkeltyneenä Naruto kohotti kissanpennun yläpuolelleen tutkiskellakseen sitä.

“No, mitäs pidät lahjastasi?”

Naruto käänsi katseensa viereensä istahtaneeseen Itachiin ja pikkuhiljaa ymmärrys levisi häneen.

“Se on aivan ihana! Olen jo jonkin aikaa halunnut kissan. Sinä siis ostit sen?”

“Niin. En meinannut millään keksiä sinulle joululahjaa, joten päädyin sitten tuohon pikkukaveriin.”

“Kiitos”, Naruto sanoi ihastuksissaan ja suuteli Itachia pikaisesti kiitokseksi.

He olivat juuri aikeissa syventää suudelmaansa, kun ovelle koputettiin jälleen. Tällä kertaa sisäänpyrkijä avasi oven itse työntäen edellään huoneeseen ruokakärryjä. Valkoisissa kärryissä lepäsi hopeinen tarjotin päällään saman sävyinen kupu peittäen sen, mitä tarjottimella mahtoikaan olla.

“Kiitoksia, me jatkamme itse tästä eteenpäin”, Itachi totesi ystävällisesti nuorelle naiselle tehden samalla selväksi, että he hoitaisivat tarjoilun ihan itse.

“Olkaa hyvä. Toivottavasti nautitte illastanne”, nainen kehotti poistuen hento puna poskillaan.

“Tuo tyttö tosiaan taitaa tykätä sinusta, Itachi”, Naruto kommentoi samalla vilkuillen uteliaasti kärryjä.

“Aistinko ilmassa mustasukkaisuutta?”

“Ja pyh.”

“Älä huoli, en minä ketään muuta kelpuuttaisi, todistan sen sinulle”, Itachi suorastaan kehräsi sanojensa päätteeksi.

Naruto ei ehtinyt sanoa, ettei tämän mitään todistella tarvitsisi Itachin jo nostaessa kupua tarjottimen yltä. Pian hän jo kärräsikin koko kärryn aivan sängyn viereen.

“Mansikoita, kermavaahtoa, suklaakastiketta… mitä ihmettä sinun päässäsi oikein liikkuu?” Naruto kivahti ärtyneenä. Häntä ärsytti olla se osapuoli, joka ei tiennyt missä mentiin.

“Nyt siirtykäämme itse tämän illan pääohjelman pariin”, Itachi totesi leppoisasti.

Vaikka miehen ääni oli leppoisen kuuloinen, Naruto oli silti erottavinaan siinä hippusen kiihkeä sävyä. Itachin seisoessa aivan hänen edessään huulet miltei kiinni hänen omissaan, Naruton aivot löivät entistä vaisummin.

“Häh?”

“Sinun syömiseesi.”

Siniset silmät rävähtivät ammolleen, mutta Naruto ei ehtinyt tehdä muuta elettä Itachin jo tuupattua hänet selälleen valtavalle parisängylle ja miehen kivutessa kontilleen hänen päälleen.

“Itachi! Mitä sinä oikein ai-”

“Tänään ruokalistalla on tarjolla herkullista Narutoa erinäisin lisukkein”, Itachi selosti kuin mikäkin tarjoilija.

Naruto ei vieläkään oikein voinut uskoa silmiään. Siis oliko koko tämän retken tarkoitus yhden lahjan antaminen ja… seksi? Ja Naruto tiesi, ettei illasta olisi tulossa helppo, mikäli hän ei pysäyttäisi Itachia pian. Itachi tunnettiin rauhallisena, maltillisena ja kohteliaana miehenä ja ennen kaikkea miehenä, joka ei näyttänyt tunteitaan ja mietteitään juuri kenellekään eikä todellakaan ollut leikkisä. Juuri viimeisin vaihtoehto oli uhkaavasti käymässä toteen. Itachi harvoin heittäytyi leikkisäksi, mutta silloin mies oli hänen mielestään vaarallisimmillaan, hän ei koskaan tiennyt mitä mies oikein mahtaisi keksiä aikansa kuluksi. Ja hän kun oli yksi harvoista ihmisistä, joka jollain tapaa osasi arvioida Itachin mielenliikkeitä.

“Itachi, mitä sinun päässäsi oikein liikkuu? Jos halusit seksiä, niin miksi pirussa meidän piti raahata perseemme hotelliin asti?” Naruto tenttasi nykien paitaansa takaisin alas samaan aikaan kun Itachi yritti liu’uttaa sen hänen päänsä ylitse.

Itachi katseli hetken ymmällään allaan makaavaa vaaleahiuksista miestä, ennen kuin vastasi.

“Minä luulin aikeideni käyneen varsin selkeäksi jo”, mies vastasi harmistuneena.

“Siinä tapauksessa erehdyit.”

“En minä sinua tänne raahannut nimenomaan seksin vuoksi, vaikka se olennaisesti liittyy asiaan… haluan sinun nauttivan kaikin mahdollisin keinoin joululahjoistasi ja tämä on osa minun toista lahjaani”, Itachi selitti henkäisten nuorempansa korvaan.

Lämmin henkäys sai Naruton puolustuksen laskemaan sen verran, että hän unohti vartioida paitaansa. Itachi käytti häikäilemättömästi hyväkseen nuoremman heikkoa hetkeä ja nopealla liikkeellä ujutti paidan Naruton pään yli nakaten sen lojumaan sängyn reunalle.

Narutoa harmitti hiukan häviö, mutta enemmän hän kuitenkin oli utelias tietämään, mikä olisi Itachin seuraava siirto. Näemmä hänen oli ihan turha estää Itachin tekemisiä, jos mies kerta oli päättänyt jotain tehdä. Ehkäpä hän voisi nauttia lahjastaan, mikä se sitten kokonaisuudessaan olisikaan…

Itachi tutkiskeli hymynkare huulillaan allaan makaavaa saalistaan. Kuten hän oli arvellutkin, Naruto ei kauan voinut vastustaa hänen aikeitaan ja tämä odottikin jo kiltisti hänen seuraavaa siirtoaan. Itachilla vain oli vaikeuksia päättää, miten edetä. Pohdittuaan asiaa hetken, Itachi tarttui nuoremman vyöhön ja näppärästi aukaisi sen. Vyö lensi komeassa kaaressa lattialle kilahduksen saattelemana.

“Hei!”

Itachi ei jäänyt kuuntelemaan vastaväitteitä vaan nousi sen verran uhrinsa päältä, jotta sai avattua vetoketjun ja kiskaistua housut sekä shortsit kertaheitolla Naruton yltä. Tyytyväisenä itseensä Itachi istahti takaisin paikalleen. Itachi oli aikeissa virnistää Narutolle, mutta tunsikin yllättäen ikävän läimäytyksen poskessaan. Silmät ymmyrkäisinä hän tuijotti leimuaviin silmiin alapuolellaan.

“Mitä hemmettiä sinä luulet tekeväsi?”

Naruto oli käärmeissään. Itachi eteni aivan liian nopeasti. Missä oli kaikki hempeily ja kiusoittelu? Itachin olisi kuulunut tehdä hänen olonsa niin sietämättömäksi, että hän joutuisi anelemaan Itachia riisumaan häneltä vaatteet. Mutta ei, Itachi oli röyhkeyden huipentuma tänään. Tuolla tavalla vain kiskoi vaatteet ja oli menemässä itse asiaan.

“Minkälaiseksi ihmiseksi sinä minua oikein luulet? Kyllähän sinä tiedät, että minä en aikonut panna sinua oikopäätä. Eikä sitä itse asiassa edes voi kutsua panemiseksi, se on ehdottomasti rakastelua”, Itachi totesi harmistuneena suunnitelmansa saadessa viivytyksiä.

“Siltä tuo sinun touhusi kyllä vaikuttaa! Tuolla tavalla ryntäät eteenpäin…”, Naruto vastasi äänen hiipuessa loppua kohden.

“Tänään aion tehdä asiat hivenen eri tavalla kuin ennen, mutta älä huoli, minä piinaan sinua kyllä ensin hyvän tovin, ennen kuin menemme itse asiaan. Joten rentoudu ja nauti.”

Sanojensa päätteeksi Itachi kumartui suukottamaan rauhoittavasti Naruton otsaa. Naruto ummisti silmänsä hetkeksi, hän oli aina pitänyt siitä kun Itachi teki noin. Narutoa hävetti se, että hän oli epäillyt Itachin motiiveja. Herranen aika, olivathan he seurustelleet jo puoli vuotta, vaikkakin seksiä he eivät olleet kovin ahkerasti harrastaneet. Mutta ei Itachi ennen ollut tehnyt mitään tällaista… Avatessaan silmänsä Naruto näki edessään Itachin kauniit ja lempeät kasvot, joita koristi punainen poski.

“Anteeksi kun löin sinua”, Naruto mutisi häpeissään.

“Ei se mitään.”

Itachi päätti edetä suunnitelmassaan, jotta Naruto lakkaisi murehtimasta äskeistä. Hän kumartui tarjottimen puoleen vangiten suklaakastikepurkin sormiensa väliin. Näppärästi hän repäisi pahvisen pakkauksen kulman auki hampaillaan iskostaen sitten katseensa takaisin sinisiin silmiin. Sen kummemmin varoittamatta Itachi kallisti purkkia valuttaen sen sisältöä nuoremman vatsalle. Itachi kuuli Naruton inahtavan, kastike mahtoi olla viileää. Uchiha kuitenkin jatkoi kastikkeen ripottelua tehden nauhamaisia kuvioita pitkin vatsaa edeten koko ajan ylemmäs. Rintakehälle päästyään Itachi virnisti ilkikurisesti ja heilautti purkkia hätäisesti lennättäen kastiketta Naruton kasvoille.

Naruto oli aikeissa moittia Itachia moisesta ‘huolimattomuudesta’, mutta sanat juuttuivat kurkkuun Itachin lipaistessa hänen huuliaan. Naruto värähti tahtomattaan saaden Itachin hymyilemään tyytyväisenä. Naruto ei tiennyt miten päin olisi ollut Itachin kielen liukuessa hänen kaulalleen. Kieli teki ihmeellisiä taikatemppuja ja liikeratoja ihoa pitkin löytäen kaikki herkimmät alueet kiusattavakseen.

Itachin kieli löysi toisen nännin, jota hän alkoikin armottomasti kiusata. Lipoen ja hellästi näykkien Itachi käsitteli nännin siirtyen sitten toisen kimppuun unohtamatta kuitenkaan samalla sivellä käsillään Naruton vartaloa puolin ja toisin. Saatuaan Naruton ynähtelemään mielestään tarpeeksi, Itachi jätti viimein Naruton hetkeksi rauhaan. Hän kurotti tarjottimelle napaten kulhosta suuren ja maukkaan näköisen mansikan. Uchiha iskosti tummien, kiihkeiden silmiensä katseen sinisiin, ennen kuin haukkasi mansikkaa.

Naruto katseli Itachia hengitys pamppaillen. Sinisten silmien pupillit laajenivat miellyttävän näyn edessä. Itachi näytti jumalaiselta olennolta istuessaan hänen päällään. Itachin puraistessa mansikkaa, pieni mehuvana valui miehen leukaa pitkin. Naruton teki mieli nousta ylös ja nuolaista se pois, mutta hän ei halunnut rikkoa vielä tätä hetkeä. Itachi näytti kerta kaikkiaan uskomattoman seksikkäältä ja tämän silmissä leiskui intohimo ja leikkisyys.

“Ja sitten onkin kermavaahdon vuoro”, Itachi kuiskasi kehräten vilkaistessaan merkitsevästi nuoremman lantion seutua.

Narutolta meni hetki tajuta, mitä mies oli tarkoittanut. Viestin kulkeutuessa perille asti, Itachin uhkaus sai Naruton värisemään mielihyvästä. Mustatukkaisen lupaavat silmät kiihottivat häntä.
”Et uskalla”, Naruto henkäisi.

”Voi kuinka suloista ja naiivia uskoa noin”, Itachi vastasi silmät tuikkien.

Itachi tunsi olonsa jo aivan liian tukalaksi, joten oli jo korkea aika vähentää vaatetusta. Mies tarttui paidanhelmaan liu’uttaen paitansa hitaasti pään yli antaakseen Narutolle katseltavaa. Paita lysähti sängynreunalle miehen keskittyessä kiireellisempään ongelmaansa, housuihin. Itachi nousi hetkeksi Naruton päältä saadakseen kiusankappaleen pois tieltä. Uchiha alkoi olla jo sen verran malttamaton, ettei hän jaksanut liiemmin hidastella niiden riisumisessa. Nopeasti Itachi kampesi itsensä istumaan Naruton reisien päälle. Uchiha nappasi kermavaahtopurkin käteensä ja ravisti sitä rivakasti. Hän ei voinut olla hymyilemättä vilkaistessaan Narutoa. Tämä melkein tärisi odotuksesta.

Viimeinkin Itachi pääsi itse asiaan. Hän kuorrutti vaaleaverikön miehyyden koko pituudeltaan. Naruto hätkähti äkillistä kylmyyttä, mutta ei kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, hän odotti jo liian innoissaan seuraavaa vaihetta. Itachi kumartui lipaisemaan kevyesti elimen päätä. Hän tunsi Naruton värähtävän allaan, eikä hän malttanut enää viivytellä. Naruto huokaisi Itachin ottaessa hänen elimensä suuhunsa ja aloittaessa edestakaisen liikkeen. Liikkeiden nopeutuessa ja voimistuessa Naruton suusta karkaili yhä enemmän huokauksia ja huohotusta.

“A-ah!”

Naruto ei kyennyt muodostamaan sen järkevämpiä sanoja tai pyyntöjä kuten “lisää” tai “nopeammin” nautintonsa keskeltä. Hän oli jo hyvin lähellä laukeamista Itachin taitavan käsittelyn vuoksi, mutta Itachi pilasi hänen huippuhetkensä lopettaessaan puuhansa.

“Äh”, Naruto sai puhistua turhautuneena hellittäessään otteensa lakanasta, jota oli tehokkaasti toimituksen aikana rutistanut.

Naruton avatessa silmänsä hän purskahti nauruun nähdessään Itachin. Tämän poskille oli levinnyt kermavaahtoa. Hän ei usein päässyt todistamaan hetkiä, jolloin Itachi olisi suttuisen tai sotkuisen näköinen.

“Hiljaa siinä”, Itachi mutisi hyväntuulisesti pyyhkien sormellaan sotkut naamastaan ja nuollen lopuksi sormensa.

“Maistuit niin hyvälle, että taidankin jatkaa vielä herkuttelutuokiotani”, Itachi totesi kumppanilleen saaden tämän ennestään punaisten poskien värin tummenemaan. “Meillä kun on koko yö aikaa” , Itachi kehräsi ravistaen kermavaahtopurkkia uudelleen osoittaakseen, ettei todellakaan ollut vielä saanut tarpeekseen.

-----------------------------

Naruto makoili Itachin kainalossa pitkään kestäneen session päätteeksi. He olivat vielä molemmat hereillä, vaikkeivät he mitään puhuneetkaan. He vain nauttivat toistensa läheisyydestä ja viipyilivät vielä illan tapahtumissa. Naruto oli todellakin nauttinut saamastaan käsittelystä. Kaikkein parasta lahjassa ehkä oli ollut nähdä Itachi niin leikkisällä tuulella, siis rutkasti enemmän leikkisänä kuin yleensä seksin aikana.

Naruto vilkaisi sängyn vieressä olevaan pahvilaatikkoon, jossa hänen kissansa nukkui syvää unta. Pieni karvapallo oli vastustamattoman suloisen näköinen. Hänelle tuli ohimennen mieleen, että sille pitäisi ostaa panta kulkusen kera jossain vaiheessa. Pannasta hän sai lisäajatuksen hautomaansa kostoon. Hän oli päättänyt, että jokin kaunis päivä hän kahlitsisi Itachin käsiraudoilla sängynpäätyyn. Olisi mahtavaa päästä tekemään tälle aivan mitä tahansa hän ikinä halusikaan ilman, että Uchiha voisi laittaa millään lailla vastaan. Ja Itachille voisi aivan hyvin ostaa myös pannan tiu’un kera, mies näyttäisi taatusti seksikkäältä sen kanssa.

”Meidät muuten kutsuttiin Hidanin ja Kakuzun tupaantuliaisiin”, Itachi huomautti rikkoen hiljaisuuden.

“Ai, he ovat viimein saaneet asunnon.”

“Jep, olivat eilen ostamassa huonekaluja”, Itachi kertoi irvistäen aavistuksen muistaessaan, mihin Hidan oli hänet raahannut.

Sana “huonekalut” herättivät Naruton usvaisen ajatuksenjuoksun saaden tämän voihkaisemaan.

“Voi ei! Mitä ihmettä heille voisi ostaa tupaantuliaislahjaksi? Niille kahdelle on vaikea keksiä sellaista, mikä miellyttäisi molempia! Argh… ja vaihtoehtojakin on miljoonia!

“Kynttilänjalka.”

“Täh?”

“Ostetaan heille kynttilänjalka, Hidan ilahtuu ikihyviksi”, Itachi vastasi salaperäinen hymy huulillaan vetäessään Naruton tiukempaan syleilyyn.

----------------------

Mua ei ookkaan aikoihin hermostuttanu näin paljon ficin lisääminen... taitaa johtua tuosta yaoista xD


Haasteficin pakolliset asiat:

Pakolliset sanat/lauseet: (saa taivuttaa)

- Itachin uhkaus sai Naruton värisemään mielihyvästä. Mustatukkaisen lupaavat silmät kiihottivat häntä.
- voi luoja.
- Häh?
- Jo on aikoihin eletty. (<== vapaaehtoinen)
- Suklaata
- Et uskalla
- Voi kuinka suloista

Juonessa/tarinassa pitää olla:

- Mansikoita, kermavaahtoa ja hotelli
- Seinä
- Varis
- Vesiputous
- Raivoisaa ja intohimoista seksiä (tähän en oikein kyennyt) XD
- Saa olla joko nykyaika tai Ninjamaailma.
- Naruto is a rich boy :D
- Pitää mainita, että ainakin Minato tai Kushiha on elossa, mutta hän ei itse esiinny hahmona tarinassa vaan hänet mainitaan.

Paritukset:

SasuNaru
KakaIru
OroIta
SasoDei
KakuHidan
KisaIta
ItaSasu
ItaNaru (Pakollinen pääparitus on ItaNaru. Parituksia pitää olla kuitenkin ainakin 2)

----------------

Kommentit ois kivoja :)

Kommentit (Lataa vanhempia)
horaaneko - 2010-11-01 01:08:46
Huuh, olipas tämä hauska! XD Yaoi-kohtauksen menin sutjakkaasti vain vilkaisten, kun en yaoista kovin pidä, sori. TTwTT
Alun Hidan ja Kakuzu oli niin parhaita!!! Tekstisi on ihan mahtavaa, ja tuo lopun "kynttilänjalka"-oivallus oli ihan best! >:D Tahtoo tuollaisen Hidanin sarjaan. >w<
Joo, viis pointsia. <3 Ja jatka vaan kirjottelua! :D
Mm, mansikoita ja kermavaahtoa! <3
Mutta ilman sitä Narutoa kiitos!!! 0/////0

horaaneko - 2010-11-01 01:10:05
Eäh, laitoin vahingossa neljä!! X0 Sori!!! >_______<

roskaposti - 2010-11-01 12:08:05
Ahhahaa<3
Niin ihana ja suloinen ficci. X3
En keksi sanoja nyt tämän kuvailemiseen joten siirtykäämme suoraan pisteisiin ;D

5p !

NarutoAngel - 2010-11-01 16:15:17
voiha herran pakarat... >//////< ITAITAITA SUURI RAKKAUTEIN !! X"DDD Oon jo pitkää halunnu lukee sellasen ficin missä todella nuollaa kermavaahtoo pois... Siitä. XDD JA SINÄ TEIT SEN !! MAHAHTAVAA!! 8D
Ihastuin Hidanii ja Kakuzuun enemmän tän ficin avulla. *w* Ja Narska on söpöööö~ :3
5 EHDOTTOMASTI !!

Raw - 2010-11-01 17:16:08
yay, luin! Ihan hyvä, ja alun huumori oli mahtava :D No eipä paljon kunnon yaoi toimintaa ollut, mutta esileikki oli myhähä :D En oikein tiedä, nelonen tuntuisi oikealta vaihtoehdolta sillä mielestäni tässä ei vain ole sitä tunnelmaa, olisi paritus ollut vaikka mikä :)

kagome-chan - 2010-11-02 18:04:58
Daligar! Tää on ihana! <3<3
Ja sä oot ihana! ;)

Toteutus on erittäin hyvin onnistunut. Se, että et pystynyt kirjoittaa yaoita ei ole mikään suuria asia. Nautin silti tästä. Kiitos, että teit tämän VIHDOIN! xD Mansikat on todella hyviä kermavaahdon ja suklaan kera. Alkaa tehdä mieli heittää sulle uusi haaste. ;)

Mitäs sanot? :D Jos olet valmis, niin voin keksiä vähän.. haastavamman haasteen.  

Muuta kiitän silti ja täydet pisteet tulee. :D

Ani-chan - 2010-11-24 19:34:33
*~* Mä sulaaan~! Aivan hirween sexy tarina...
Kuvittelin Itachin ilman paitaa tosa, ja myös, kun se nuoli sitä suklaata Naruton päältä O///////O (pervot ajatukseni... KRÖHÖM!)
Enm kyllä kovin tykkää ItaNarusta, mutta tämä oli jotenkin... Noh, sellainen jostakin syystä hyvempi versio niistä (>//3//<)
ENIVEIS!!!
5 POJOA!

Sivut © Fador ja kumppanit, Sisältö © käyttäjät. fador [ät] iki.fi saa yhteyttä.
Joitakin ikoneita otettu osoitteesta http://wefunction.com/2008/07/function-free-icon-set.
Rekisteriseloste