Minä olen Sasuke Uchiha.

Olen voimakas ja komea, olen vakava ja tunteeton murhaaja, joka on kärsinyt kaamean lapsuuden. Lähdin tavoittelemaan voimaa jo teinipoikana. Sain kostoni, joka osoitauttui turhaksi. Typerää.

On rankkaa olla suosittu ja komea. Se yksi punatukkainen tyttökin, Karin, roikkuu minussa jatkuvasti. On jopa ärsyttävämpi kuin eräs pinkkihiuksinen tyttö. Eivätkö he millään tajua, että olen homo? Vai pitääkö minun menettää maineeni ja kailottaa koko maailmalle, että Sasuke Uchiha ei pidäkään naisista, hän haluaa miehen sänkyynsä!

Ei, se olisi kaiken loppu. Kukaan ei enää pitäisi minua mahtavana, minut salamurhattaisiin yöllä, eikä kukaan tulisi koskaan käymään haudallani. Surkea Uchihan pentu, joka jätettäisiin mädäntymään iäksi hautaansa. Ehkä he vielä maalaisivat hautakiveeni sateenkaaria, varmistaakseen, että hautani tultaisiin kiertämään kaukaa.

Mutta mitä minä itselleni voin? Jos en pidä noista omituisista toista sukupuolta edustavista kummajaisista, jotka pitävät kauniina isoa takapuolta ja rintoja, niin ei voi mitään. Kaksi edellä mainittua ovat kuitenkin vain tiellä, kun aletaan tositoimiin. Ei kiitos.

Tuo valkohiuksinen mies taas käy minulle kuin Zetsu kukkaruukkuun. Hänen kauniit, pitkät hiussuortuvansa ja kirkkaat silmänsä saavat sydämeni jyskyttämään ja mieleni leijumaan pilvissä. Suigetsu on se, jonka minä todella tahdon. Mutta miten sanoa se hänelle? Entä jos hän hylkää minut? En voi kuvitellakaan, miltä jätetyksi tuleminen tuntuu, minulla kun sitä ongelmaa ei ole koskaan ollut.

Ehkä voisin viedä koko tiimini joulun kunniaksi juomaan. Suigetsu on humalassa aina vähän pihalla, silloin hän olisi helpompi saalis...

Nyt se rillipää tuli taas. Keikistelee vieressäni kuin kiimainen katti. Mikä noissa naisissa oikein viehättää?

Olen Sasuke Uchiha. Olen voimakas ja komea. Olen homo. Piste.