”Tänään mennään kemian luokkaan tekemään pari koetta!” Pain ilmoitti tunnin alussa ja alkoi jo keräämään tavaroitaan. Tuolit päästivät ilkeitä narahduksia, kun oppilaat tekivät joukkoryntäyksen ulos luokasta. Biologian tuntien harvoja huveja oli se, kun he pääsivät kemian luokkaan tekemään kokeita, vaikka kokeet eivät yleensä mitenkään mielenkiintoisia olleetkaan.

”Mitähän me tänään tehdään?” Kakashi mutisi lähinnä itsekseen.
”Tutkittaisiinpa jonkun räjähteen ominaisuuksia! Mutta kuitenkin vain jotain sipulin kerroksista tai omasta veriryhmästä...” Kotetsu vastasi toisen kysymykseen. Hopeatukka ei jaksaisi enää mitään sipulin tutkimisia, se oli niin armottoman tylsää.
”Mutta miksi me mennään kemian luokkaan, kun omassakin luokassa voi tutkia sipuleita?” Iruka puuttui puheeseen. Vaikka hän ei ollut sitä tarkoittanut, kysymys kantautui myös Painin korviin.
”Kemian luokassa kaikki tarvikkeet ovat valmiina ja niitä ei tarvitse mennä erikseen hakemaan”, tämä ilmoitti nuivasti ja avasi luokan oven.

Kaikki jakaantuivat pareittain työpöytien äärelle ja katselivat kiinnostuneena ympärilleen saadakseen vihjeen tämän päivän kokeista. Iruka kertasi mielessään, mitä he olivat kurssin aikana käyneet läpi, ja mitä he siis voisivat tänään tehdä. Mieleen ei kuitenkaan tullut mitään. Silmäkulmastaan brunette näki, kuinka Kakashi pelleili jotain Hayaten kanssa ja tunsi pienen piston sydämessään.
”Mistä tämäkin nyt tuli? He vain pelleilevät, sehän kuuluu ystävyyteen...” brunette pohti. Toisaalta hopeatukka ei pelleillyt hänen kanssaan kovin usein.

”Saatte vertailla tulppaanin ja sipulin solukkoa, miten ne eroavat toisistaan, onko molemmissa tuma ja niin edelleen”, Pain selitti ohjeita ja kirjoitti samalla ohjeita taululle. ”Minun pitää lähteä pian, joten kemian opettaja Deidara vahtii teitä lopputunnin.”

Sen nimen kuullessaan Iruka värähti sisäisesti. Vaikka hänestä kemia oli ihan mielenkiintoinen aihe, niin nimenomaan Deidaran takia hän ei halunnut suorittaa enempää kyseisen aineen kursseja. Vaaleahiuksinen opettaja oli aina äärimmäisen tiukka ja antoi jälki-istuntoa liiankin helposti, vaikka sitä ei ikinä annettu lukiossa. Mutta heidän lukionsa ei ihan normaalilta lukiolta vaikuttanutkaan. Umpihullu opettaja oli muun muassa uhkaillut brunettea ylitöillä vain sen takia, että hän oli vahingossa kaatanut suolaliuosta väärään koeputkeen.


Kokeiden tekeminen oli yllättävän hauskaa, vaikka Deidara kiersi jatkuvasti luokassa ja huomautti pienestäkin asiasta, hänen mielestään jopa mikroskooppia voi pidellä väärin. Kakashi lähinnä leikki sipulilla, josta hänen pitäisi saada eri osiot irrotettua, ja Irukan oli vaikea saada tulppaanin vartta pilkottua tarpeeksi pieneksi ilman, että se hajoaisi. Se homma kuitenkin oli paljon kivempaa, kuin pölyisessä luokassa istuminen ja Painin loputtoman höpötyksen kuunteleminen.

Juuri tunnin loppuessa Deidara ryki äänekkäästi ja sai luokan hetkessä hiljaiseksi. Tämä ei tietäisi hyvää.
”Kakashi ja Iruka jäävät tänne tunnin jälkeen, un”, blondi ilmoitti ja katsoi heitä ankarasti. Koko koulu oli aina ihmetellyt, miksi Deidara lisää aina epämääräisen äänteen lauseen perään, mutta se arvoitus ei ainakaan toistaiseksi ollut selvinnyt.
”Täh?! Miksi?” hopeatukka tivasi ja katsoi epäuskoisena opettajaansa.
”Kemian luokassa ei ole sopivaa käyttäytyä kuin pieni apina, muista se Hatake, un.” Nuorukainen ei voinut uskoa korviaan. ”Saatte siivota luokan, tulen tunnin kuluttua tarkistamaan lopputuloksen, un.”

Kaikkien lähdettyä Kakashi ei voinut enää peittää turhautumistaan. Päivä oli ennestäänkin ollut pitkä, nyt pitäisi jäädä vielä tunniksi siivoamaan yhtä hikistä kemian luokkaa! Iruka sen sijaan suhtautui uutiseen aika tyynesti, ja se ihmetytti hopeatukkaa vielä enemmän.
”Mikset sä sano mitään?” hän kysyi brunetelta.
”Mitä pitäisi sanoa? Me joudutaan nyt vaan siivoamaan täällä, that's it”, nuorempi sanoi ja katseli ympärilleen. Mitähän Deidara halusi heidän siivoavan?

Siivooja toi heille kaksi rättiä, tiskiharjan ja lisää tiskiainetta. Ilmeisesti heidän piti tiskata kaikki koeputket, mittalasit ja muut.
”Mä haluun tiskata!” Kakashi varasi urakan heti itselleen. Rätit tiesivät sitä, että pitäisi pyyhkiä pölyjä, ja se oli vielä ikävempää hommaa kuin tiskaaminen. Iruka pudisti alistuneesti päätään ja otti rätit.

”Hei kato! Ne tekee siellä kemian työkurssilla pommin!” Kakashi huudahti tiskaustuokionsa jälkeen.
”Mitä sä siellä varastossa teet? Mitä jos Deidara tulee nyt ja antaa vielä lisää jälkkäriä?” nuorempi pojista hätääntyi ja meni varastoon hakeakseen ystävänsä pois.
”Helvetti, mäkin haluaisin tehdä pommin! Oiskohan täällä ohjetta...”
”Älä vitsaile ja tule heti pois!”
”Okei, okei”, hopeatukka nurisi ja katsoi vielä uteliaasti varastoon ikäänkuin hakeakseen pommin reseptiä.

Siivoaminen ei oikein innostanut kumpaakaan nuorista, joten pian se meni taas sähläämiseksi.
”Toi varasto vois olla aika kiinnostava paikka”, hopeatukka kuiskasi Irukan korvaan ja iski silmää. Brunette läimäisi tätä olkapäähän.
”Ja tommosista puheista ansaitset rangaistuksen!” brunette jatkoi ja hyökkäsi sormet syyhyten Kakashin kimppuun kutittaen tätä kyljistä ja mahasta.
”Aaahihihii lopeta!” Vanhempi ei voinut itselleen mitään, vaan alkoi nauramaan hysteerisesti ja aneli armoa. Vasta kun hopeatukka kieri lattialla, toinen lopetti ja näytteli välinpitämätöntä ja alkoi mukamas pyyhkiä pölyjä.

Toinen ei kuitenkaan jaksanut lannistua pienestä häviöstä, vaan takertui pian molemmin käsin kiinni kaverinsa takamuksesta.
”Irti!” Iruka kiljaisi, mutta toisaalta ei se häntä kuitenkaan niin paljoa haitannut. Toisaalta hänen oli vaikea tottua siihen, että Kakashi oli nykyään niin lähellä häntä ja hänen pitäisi osata koskea toiseen ja antaa tämän koskea itseensä. Vaikka brunette piti todella kämppiksestään, ajatukset veivät häntä muualle. Hopeatukan kädet toisen takamuksella hellittivät hieman otettaan, mutta pysyivät paikallaan.

Ovi avautui pikaisella riuhtaisulla ja vaalea hiuspehko työntyi sisään. Yksi näkyvillä oleva silmä katsoi kaksikkoa kulmat kurtussa. Kakashi irrotti välittömästi otteensa. Seuraavaksi äkäisen näköinen Deidara silmäili luokkaa ja liu'utti sormeaan pöydän pintaa pitkin ja siirtyi katsomaan tiskattuja mittalaseja. Tämä näytti olevan suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen.
”Saatte mennä, un”, blondi murahti ja odotti poikien poistuvan luokasta.